Uusi vuosikymmen häämöttää, ja ajatus suuntaa tulevaisuuteen. Mitä voimme 2020-luvulla saavuttaa?
30.12.2019
Kohti hyveiden vuosikymmentä
Sakari Lukinmaa
Luodaan ensin katse menneeseen. Mitkä olivat 2010-luvun suuret pohjavirrat? Finanssikriisi iski 2000-luvun lopulla Suomen talouteen moukarilla, ja toipuminen kävi kovin hitaasti. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti viime hetkellä vuonna 2013 päätti erään aikakauden, mutta siitä versosi uutta yritteliäisyyttä ja liiketoimintaa.
Maailmalla arabikevät loi 2010-luvun alussa toivoa, mutta sen tulokset vaikuttavat jääneen ohuiksi. 2010-luku muistetaan sen sijaan Euroopan heikentymisen vuosikymmenenä, joka toi takaisin suurvaltojen voimapolitiikan. EU:n laajentuminen pysähtyi, sen painoarvo heikentyi johtajuuden puutteessa, ja vuosikymmenen loppuvuodet unioni kipuili brexitiä. Kiina taas on strategisella valtapolitiikalla ja valtiokapitalismilla kasvattanut poliittista, taloudellista ja sotilaallista vaikutusvaltaansa.
2020-luvulla on silti hyviä syitä toivoon. Ilmastokriisi on sysännyt käyntiin positiivisen kansalaisaktivismin nousukauden. Nuorten ja monen vanhemmankin silmissä maailman johtava mielipidevaikuttaja on 16-vuotias Greta Thunberg, joka elää todeksi vaatimaansa muutosta. Myös lukuisat yritykset ovat alkaneet kantaa vastuuta ja tehdä siitä hyvää liiketoimintaa.
On selvää, että tarvitsemme 2020-luvulla uusia keinoja menestyä ja ratkoa yhteiskuntamme ongelmia. On aika mitata hyveiden kilpailukyky.
Pohjoismaiset demokraattiset arvomme, vastuullisuutemme ja yhteistyökykymme ovat nousseet uuteen kunniaan. Elämme niitä todeksi vaalimalla rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, pohjoismaisia hyveitä. Niiden varaan voimme rakentaa tulevaisuutta vastuullisesti. Juristin työssä hyveet tarkoittavat esimerkiksi sitä, että eettiset periaatteet ohjaavat lain kirjaimen rinnalla työtämme yhä vahvemmin, kun kehitämme asiakkaidemme kanssa kestävää liiketoimintaa.
Hyveittemme voimalla voimme näyttää esimerkkiä ja otella maailmalla kokoamme suuremmassa painoluokassa.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 3.3.2026 – Työoikeus
Irtisanomiskynnys madaltuu: mitä käytännössä tulee huomioida?
Julkaistu 2.3.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Energiaturvallisuus on investointien ja kilpailukyvyn kysymys
Julkaistu 11.2.2026 – Vero ja strukturointi
Veronkorotuksesta verorikokseen – milloin verotarkastus johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin?
Julkaistu 4.2.2026 – Vero ja strukturointi
Sähköalan voittoverolaki EU-oikeuden vastainen – KHO ei myöntänyt valituslupaa
Aleksandra Särkelä
Samuli Tarkiainen & Marius af Schultén
Mikko Alakare, Anette Laitinen & Pekko Linnanmäki
Janne Juusela & Mikko Alakare
Uusimmat referenssit
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026
Plastep – Osakekannan myynti
Avustimme Plastep Oy:tä ja sen osakkeenomistajia FinnProfiles Oy:n ostaessa yrityksen koko osakekannan. Yrityskauppa vahvistaa FinnProfilesin asemaa pohjoismaisena tiivistys- ja eristeratkaisujen asiantuntijana sekä laajentaa yhtiön osaamista muovituotteiden ja teknisten komponenttien valmistuksessa. Plastep on vuonna 2001 perustettu Etelä-Savossa kotipaikkaansa pitävä vaativien ja teknisten muoviosien suunnitteluun ja tuotantoon erikoistunut sopimusvalmistaja, jonka liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa.
Julkaistu 18.2.2026