Kohti hyveiden vuosikymmentä

Luodaan ensin katse menneeseen. Mitkä olivat 2010-luvun suuret pohjavirrat? Finanssikriisi iski 2000-luvun lopulla Suomen talouteen moukarilla, ja toipuminen kävi kovin hitaasti. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti viime hetkellä vuonna 2013 päätti erään aikakauden, mutta siitä versosi uutta yritteliäisyyttä ja liiketoimintaa.

Maailmalla arabikevät loi 2010-luvun alussa toivoa, mutta sen tulokset vaikuttavat jääneen ohuiksi. 2010-luku muistetaan sen sijaan Euroopan heikentymisen vuosikymmenenä, joka toi takaisin suurvaltojen voimapolitiikan. EU:n laajentuminen pysähtyi, sen painoarvo heikentyi johtajuuden puutteessa, ja vuosikymmenen loppuvuodet unioni kipuili brexitiä. Kiina taas on strategisella valtapolitiikalla ja valtiokapitalismilla kasvattanut poliittista, taloudellista ja sotilaallista vaikutusvaltaansa.

2020-luvulla on silti hyviä syitä toivoon. Ilmastokriisi on sysännyt käyntiin positiivisen kansalaisaktivismin nousukauden. Nuorten ja monen vanhemmankin silmissä maailman johtava mielipidevaikuttaja on 16-vuotias Greta Thunberg, joka elää todeksi vaatimaansa muutosta. Myös lukuisat yritykset ovat alkaneet kantaa vastuuta ja tehdä siitä hyvää liiketoimintaa.

On selvää, että tarvitsemme 2020-luvulla uusia keinoja menestyä ja ratkoa yhteiskuntamme ongelmia. On aika mitata hyveiden kilpailukyky.

Pohjoismaiset demokraattiset arvomme, vastuullisuutemme ja yhteistyökykymme ovat nousseet uuteen kunniaan. Elämme niitä todeksi vaalimalla rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, pohjoismaisia hyveitä. Niiden varaan voimme rakentaa tulevaisuutta vastuullisesti. Juristin työssä hyveet tarkoittavat esimerkiksi sitä, että eettiset periaatteet ohjaavat lain kirjaimen rinnalla työtämme yhä vahvemmin, kun kehitämme asiakkaidemme kanssa kestävää liiketoimintaa.

Hyveittemme voimalla voimme näyttää esimerkkiä ja otella maailmalla kokoamme suuremmassa painoluokassa.