Suomen tuomioistuimet ovat viime vuosina käsitelleet tärkeitä kilpailuoikeudellisia vahingonkorvausasioita. Näissä oikeudenkäynneissä valtio, kunnat, yritykset ja yksityishenkilöt ovat vaatineet korvausta kartellin, saalistushinnoittelun tai muun kilpailurikkomuksen niille aiheuttamista vahingoista. Tapaukset ovat kiinnostavia, koska tuomioistuimet joutuvat niissä ratkomaan monia sellaisia kysymyksiä, joihin lainsäädäntö ei anna yksiselitteistä vastausta.
23.9.2019
Kilpailuoikeudelliset vahingonkorvausasiat poikivat uutta oikeuskäytäntöä
Ilona Karppinen
Aiheutuiko vahinkoa?
Kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvausasioissa keskeinen kysymys on, aiheuttiko kilpailurikkomus ylipäänsä vahinkoa. Suomen toistaiseksi suurimmassa kilpailuoikeudellisessa vahingonkorvausjutussa, niin sanotussa raakapuuasiassa, Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmeneltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta alun perin lähes 283 miljoonan euron vahingonkorvausta markkinaoikeuden toteaman kilpailurikkomuksen perusteella. Oikeudenkäynnissä esitettiin laajan faktatodistelun lisäksi merkittävä määrä taloustieteellistä asiantuntijatodistelua kilpailurikkomuksen vaikutuksista. Käräjäoikeus ja hovioikeus hylkäsivät Metsähallituksen korvausvaatimukset, koska metsäyhtiöiden menettelyn ei ollut näytetty alentaneen raakapuusta maksettua hintaa osapuolten välisissä kaupoissa. Hovioikeuden ratkaisu jäi pysyväksi, sillä korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.
Helsingin käräjäoikeus oli hylännyt samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat yksityisten metsänomistajien ja kuntien metsäyhtiöitä vastaan nostamat, pääomaltaan alun perin yli 50 miljoonan euron vahingonkorvauskanteet vuonna 2017 antamillaan lainvoimaisilla tuomioilla.
Vahingon aiheutumista koskevat näyttötaakkasäännökset muuttuivat osittain, kun laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista tuli voimaan joulukuussa 2016. EU-direktiiviin perustuva laki kääntää kartellitapauksissa näyttötaakan vastaajille. Kartellin siis oletetaan aiheuttaneen vahinkoa, elleivät kartellin osanottajat muuta näytä.
Kuka korvaa ja miten paljon?
Jos vahinko todetaan, oikeus punnitsee seuraavaksi korvauksen määrää. Helsingin käräjäoikeus antoi kesällä ratkaisun niin sanottua saalistushinnoittelua koskeneessa vahingonkorvausasiassa, jossa kilpailijat väittivät meijerialan suurimman toimijan aiheuttaneen niille vahinkoa hinnoittelemalla alle muuttuvien kustannusten. Tapaus oli ensimmäinen merkittävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön perustuva vahingonkorvausoikeudenkäynti meillä Suomessa ja yksi harvoista Euroopassa. Kuudesta vaatimuksesta neljä sovittiin ennen pääkäsittelyä. Kahden jäljelle jääneen kanteen osalta käräjäoikeuden tuomitsemat vahingonkorvaukset olivat alle kolmannes kantajien alkuperäisestä 30 miljoonan euron vaatimuksesta. Päätös on lainvoimainen.
Tuomioistuimen on usein arvioitava myös, miten korvausvastuu jakautuu. Kesäkuussa korkein oikeus antoi ensimmäiset ennakkoratkaisunsa asfalttikartelliin perustuvissa korvauskanteissa, joissa valtio ja 40 kuntaa vaativat asfalttiyhtiöiltä alun perin noin 120 miljoonan korvauksia. Korkein oikeus selvensi esimerkiksi kartelliyhtiöiden yhteisvastuuta korvauksesta silloin, kun korvausvelka oli joihinkin kartelliosapuoliin nähden vanhentunut. Jutuissa kolme yhtiötä oli yhteisvastuullisesti vastuussa vahingosta, mutta kahden yhtiön kohdalla korvausvelka oli vanhentunut. Korkein oikeus katsoi yhteisvastuun purkautuneen vanhentumisen seurauksena. Kolmas yhtiö oli eräässä tapauksessa silti vastuussa aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan, koska se oli ollut vahingonkärsijän sopimuskumppani. Toisessa tapauksessa sama yhtiö oli puolestaan vastuussa vain yhdestä kolmanneksesta aiheutuneesta vahingosta, koska se ei ollut vahingonkärsijän sopimuskumppani mutta oli muutoin ollut kartellissa keskeinen toimija.
Asfalttikartellin vahingonkorvauskanteet ovat tuoneet korkeimman oikeuden ratkaistavaksi myös sen, siirtyykö korvausvastuu yrityskaupassa. Korkein oikeus pyysi kysymykseen ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Keväällä antamassaan ratkaisussa EUT katsoi, että kartelliyhtiön ostaja on korvausvastuussa, kun se jatkaa kartelliyhtiön liiketoimintaa, vaikka yhtiö itse olisi purettu. Korkein oikeus huomioi tulkinnan tulevassa päätöksessään.
Lisätietoja
Jos haluat lukea lisää kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista, tutustu asiantuntijoidemme Ilona Karppisen ja Sari Hiltusen kokoamaan kattavaan tietopakettiin englanninkielisessä julkaisussa ”Private Antitrust Litigation: A Practical Law Global Guide”.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 23.4.2025 – Vero ja strukturointi
KHO: Suomen talousvyöhykkeellä sijaitseva tuulivoimapuisto kuuluu Suomen arvonlisäveroalueeseen
Julkaistu 15.4.2025 – Ulkoistaminen
Miksi ulkoistusten elinkaarisuunnittelu on tärkeää?
Julkaistu 11.4.2025 – Riitojen ratkaiseminen
Unionin tuomioistuimen tuore ratkaisu C‑537/23 valottaa epäsuhtaisten oikeuspaikkalausekkeiden tulkintaa ja pätevyyttä – mitä se tarkoittaa eurooppalaisille yrityksille?
Julkaistu 7.4.2025 – Yritysjärjestelyt
Rajat ylittävät yritysjärjestelyt: Näin viet suuret hankkeet menestyksekkäästi maaliin
Mikko Alakare & Noora Ahonen
Tomi Kemppainen & Topi Lusenius
Robin Ollus & Tuomas Lehtinen
Carola Lindholm & Samuli Tarkiainen
Uusimmat referenssit
PwC – Kelan Eepos-hankinnan kilpailutus
Toimimme PwC:n oikeudellisena neuvonantajana Kelan etuusjärjestelmien uudistushankkeen kilpailutuksessa, jonka PwC voitti. Kyseessä on merkittävä Suomen sosiaaliturvainfrastruktuurin modernisointia koskeva hanke. Kela on valinnut PwC:n strategiseksi kumppanikseen toteuttamaan etuusjärjestelmiensä laajan uudistuksen, joka käsittää etuuskäsittelyn tietojärjestelmien, digitaalisen asioinnin, asiakkuudenhallinnan ja tiedonvälityksen alustat. Hankkeen tavoitteena on vastata tulevaisuuden digitaalisen toimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimuksiin. Teknologiaksi on valittu Salesforce. Uusien järjestelmien odotetaan sujuvoittavan etuuskäsittelyä ja parantavan asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien käyttäjäkokemusta. Lisäksi niiden avulla pystytään varautumaan aiempaa paremmin lainsäädäntömuutoksiin. Castrén & Snellman toimi PwC:n strategisena oikeudellisena neuvonantajana tarjouskilpailun alusta loppuun saakka. Kilpailutus toteutettiin kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Onnittelemme lämpimästi PwC:tä tarjouskilpailun voittamisesta ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, millaisia positiivisia vaikutuksia hankkeella on Suomen sosiaaliturvajärjestelmään.
Julkaistu 24.4.2025
Milexia Group – Alpha Positronin liiketoiminnan osto
Neuvoimme Milexia Groupia, ranskalaisen pääomasijoittajan Crédit Mutuel Equityn salkkuyhtiötä, sen hankkiessa Alpha Positron Oy:n liiketoiminnan. Alpha Positron Oy on suomalainen jakelija, joka on erikoistunut GPS/GNSS-, aika- ja taajuusratkaisujen toimittamiseen elektroniikkateollisuudelle, prosessiautomaatioon, yritysten IT-järjestelmiin, puolustusteollisuudelle ja muille vaativille markkinoille. Milexia Group on yksi maailman johtavista eurooppalaisista korkealaatuisten elektronisten komponenttien, järjestelmien ja tieteellisten instrumenttien toimittajista. Sillä on toimitiloja, varastoja ja teknisiä keskuksia Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Pohjoismaissa ja Hongkongissa. Yrityskauppa tukee Milexian strategiaa laajentaa läsnäoloaan Pohjoismaissa ja vahvistaa viestintäratkaisujen valikoimaansa.
Julkaistu 24.4.2025
Piippo – Kaapelilanka- ja verkkokoneiden sekä tiettyjen immateriaalioikeuksien myynti
Toimimme Piippo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana kaupassa, jossa Piippo myy kahdessa vaiheessa omistamansa kaapelilanka- ja verkkokoneet, niihin liittyvät muut omaisuuserät sekä Piipon liiketoiminnassaan käyttämät tavaramerkit portugalilaiselle Cotesi S.A:lle. Kaupan lopullisen toteutumisen odotetaan tapahtuvan arviolta vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Piippo Oyj:n ydinliiketoimintaa ovat paalausverkot ja -langat ja se on kansainvälisesti alan yksi johtavista toimijoista. Yhtiön globaali jakeluverkosto kattaa yli 40 maata. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. Cotesi on vuonna 1967 perustettu yksi maailman johtavista synteettisistä ja luonnonmateriaaleista valmistettujen lankojen, verkkojen ja köysien tuottajista ja sillä on toimintaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa ja sen päätuotantolaitos sijaitsee Portugalissa Vila Nova de Gaiassa.
Julkaistu 17.4.2025
KKR – Karo Healthcaren osto
Toimimme KKR:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa Karo Healthcaren koko osakekannan EQT:ltä. Kauppa on seurausta Karon merkittävästä strategisesta muutoksesta pohjoismaisesta erikoislääkeyrityksestä johtavaksi eurooppalaiseksi kuluttajille suunnatun terveydenhuollon alustaksi, jonka tuotevalikoimakattaa ihoterveyden, jalkaterveyden ja intiimiterveyden sekä ruoansulatuskanavan terveyden ja vitamiinit, kivennäisaineet ja ravintolisät. KKR & Co. Inc. (NYSE: KKR) on johtava maailmanlaajuinen sijoitusyhtiö, joka tarjoaa vaihtoehtoista omaisuudenhoitoa sekä pääomamarkkina- ja vakuutusratkaisuja. KKR sponsoroi sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat pääomasijoituksiin, luottoihin ja kiinteään omaisuuteen, ja sillä on strategisia kumppaneita, jotka hallinnoivat hedge-rahastoja. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. Kaupan odotetaan toteutuvan lähikuukausina.
Julkaistu 17.4.2025