Tuomas Lehtinen

osakas, asianajaja, oikeustieteen tohtori, varatuomari

Olen työskennellyt jo kolme vuosikymmentä lakimiehenä erikoistuen riitojenratkaisuun, sopimusoikeuteen ja pankkitoimintaan. Olen neuvonut asiakkaita monimutkaisissa riita-asioissa niin kansainvälisissä välimiesmenettelyissä kuin suomalaisissa tuomioistuimissa sekä toiminut välimiehenä lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä välimiesmenettelyissä.

Asiantuntemukseni kattaa kansainväliset rakennushankkeet, projektisopimukset, pankkivakuudet, kaupan rahoituksen ja näihin liittyvät riidat. Olen ollut yli kahdenkymmenen vuoden ajan luotettava neuvonantaja ja asiamies erittäin luottamuksellisissa asioissa valtion organisaatioille ja yksityisille puolustusalan yrityksille.

Olen oikeustieteen tohtori, toimin sopimusoikeuden ja kansainvälisen kauppaoikeuden dosenttina ja 2019–2024 asianajajaoikeuden työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa. Väitöskirjani käsittelee kansainvälisiä kauppasopimuksia ja rembursseja. Olen kirjoittanut useita kirjoja ja artikkeleita kansainvälisistä sopimuksista ja vakuuksista.

Aktiivinen osallistumiseni kansainvälisiin järjestöihin ja yhdistyksiin on auttanut rakentamaan maailmanlaajuisen ammatillisen verkoston.

Chambers Europe, Chambers Global ja Best Lawyers ovat tunnustaneet minut yhdeksi Suomen johtavista oikeudellisista asiantuntijoista. Asiakkaat arvostavat laajaa kokemustani, syvällistä asiantuntemustani, neuvottelutaitojani ja kykyäni käsitellä heidän liiketoiminta-asioitaan kokonaisvaltaisesti.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi suomalaista teollisuusyhtiötä SCC:n sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä kansainvälistä rakennusyhtiötä vastaan. Riitaan sovellettiin Suomen lakia, ja välitysmenettelyn paikka oli Tukholma. Riita koski pääosin urakkasopimuksen purkua sekä oikeutta korvaukseen urakan viiveistä ja Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneesta kustannusten noususta johtuen. Tärkeimmät riidanalaiset kysymykset koskivat oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sekä purkamisen seuraamuksia, kuten oikeutta korvaukseen hankkeen loppuunsaattamiskuluista, oikeutta sopimussakkoon urakan viiveistä johtuen ja sopimuksen kohtuullistamista kustannusten nousun vuoksi. Riidan kokonaisarvo ylitti 15 miljoonaa euroa.
Julkaistu 8.1.2025
Avustimme menestyksekkäästi Suomen valtiota/oikeusministeriötä vahvistuskanneasiassa, jossa Helsingin hovioikeus hylkäsi liikemies Peter Fryckmanin vaatimukset ja vahvisti, ettei osapuolten välillä ole välityssopimusta. Fryckman jätti helmikuussa 2018 hakemuksen välimiesmenettelyn aloittamiseksi Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Hakemus perustui väitteeseen Suomen oikeusministerin allekirjoittamasta suostumuksesta Fryckmanin ja Suomen valtion välisten riitaisuuksien käsittelemiseen Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Vastauksessaan aloittamishakemukseen valtio kiisti osapuolten välisen välityssopimuksen olemassaolon ja kieltäytyi nimeämästä omaa välimiestä. Haagin pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri katsoi, että suostumukseksi otsikoitu asiakirja oli liian epäselvä ja yleisluontoinen, jotta hän sen perusteella voisi nimetä välimiehen välitystuomioistuimen vuoden 2012 välimiesmenettelysääntöjen mukaiseen välimiesmenettelyyn. Tämän jälkeen Fryckman vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänen ja Suomen valtion välillä on välityssopimus, jonka nojalla osapuolten väliset riitaisuudet koskien Fryckmaniin ja hänen yhtiöihinsä kohdistuneita verotus- ja perintätoimia sekä niistä seuranneita vahingonkorvauskysymyksiä ratkaistaan Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa.  Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kanteen sillä perusteella, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus oli yleisluontoinen ja sen sisältö yksilöimätön ja asiassa oli epäselvää, oliko suostumuksessa edes kysymys välityskelpoisesta asiasta. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus ja kantajan aloitushakemus eivät olleet yhteneviä ja vastavuoroisia, eikä ollut näyttöä siitä, että osapuolet olisivat saavuttaneet yksimielisyyden sopimukseen sitoutumisesta ja sen sisällöstä. Fryckman valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus katsoi tuomiossaan joulukuussa 2022, että käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta. Hovioikeus totesi ensinnäkin, että suostumukseksi otsikoidussa asiakirjassa annettu tahdonilmaisu ei ollut tapahtunut oikeusministeriön esittely- ja päätöksentekomenettelyn mukaisessa menettelyssä. Tämän keskeisen ministeriön päätöksentekoprosessia koskeneen virheen vuoksi ministerin antamalla vapaamuotoisella tahdonilmaisulla ei hovioikeuden mukaan ollut osapuolia sitovaa vaikutusta asiassa. Hovioikeus huomautti, että kantajan toiminnassa oli ollut piirteitä tarkoituksesta ohittaa ministeriön normaali päätöksentekojärjestelmä. Hovioikeus totesi lisäksi, että ministerin tahdonilmaisua rasittivat käräjäoikeuden tuomiossa todetut välityskelpoisuutta ja suostumuksen kohdetta koskevat puutteet, sekä viittasi myös muilta osin käräjäoikeuden lausumiin perusteisiin. Korkein oikeus antoi 5.5.2023 päätöksen, jonka mukaan valituslupaa ei myönnetä, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 27.6.2023
Edustimme Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavaa FinnHEMS Oy:tä välitystuomion kumoamiskanteessa. Välimiesoikeus antoi vuonna 2016 välitystuomion, jossa se hylkäsi FinnHEMSin yhtä palveluntarjoajaansa vastaan esittämät vaatimukset. Välimiesoikeus katsoi, että palveluntarjoaja oli syyllistynyt sopimusrikkomukseen, mutta päätti olla määräämättä korvauksia FinnHEMSille, koska FinnHEMSin katsottiin laiminlyöneen reklamoida puutteellisesta suorituksesta kohtuullisessa ajassa. Tämän johdosta osapuolten välille katsottiin syntyneen hiljainen sopimus puutteellisen suorituksen sallittavuudesta. Välimiesmenettelyn aikana palveluntarjoaja ei kuitenkaan ollut vedonnut reklamaation laiminlyöntiin tai hiljaisen sopimuksen syntymiseen kiistämisensä perusteena. Tämän takia FinnHEMS nosti kumoamiskanteen Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus hyväksyi FinnHEMSin kanteen ja kumosi välitystuomion. Palveluntarjoaja valitti Helsingin hovioikeuteen, joka vahvisti käräjäoikeuden tuomion. Sekä käräjä- että hovioikeus hyväksyivät FinnHEMSin väitteen, jonka mukaan välimiesoikeus ei ollut varannut FinnHEMSille tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen ja oli ylittänyt toimivaltansa perustaessaan tuomionsa seikkaan, johon osapuolet eivät olleet vedonneet. Korkein oikeus ei myöntänyt palveluntarjoajalle valituslupaa, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen. Kynnys välitystuomion kumoamiselle tuomioistuimissa on korkea. Välitystuomiot on tarkoitettu pysyviksi, ja niiden kumoamista voidaan vaatia vain hyvin rajallisin perustein. Oikeuskäytäntöä kumoamiskanteista on ylipäätään vähän, ja vielä harvinaisempia ovat ne tapaukset, joissa välitystuomio on kumottu. Tästä huolimatta FinnHEMS onnistui osoittamaan, että välimiesoikeus oli ylittänyt toimivaltansa eikä ollut varannut FinnHEMSille tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen, minkä seurauksena välitystuomio kumottiin. Helsingin hovioikeuden lainvoimainen tuomio on huomionarvoinen ja harvinainen päätös Suomessa, ja se tarjoaa hyvän ohjenuoran tuleviin välimiesten toimivallan rajoja käsitteleviin asioihin.
Julkaistu 11.5.2020
Avustimme Suomen Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta Laivue 2020 -projektissa. Laivue 2020 on merivoimien hanke, jonka tehtävä on korvata merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Poistuvien alusten tilalle hankitaan neljä modernia korvettia. Laivue 2020 -hankkeen myötä tilattavat Pohjanmaa-luokan alukset rakentaa Rauma Marine Constructions Oy:n ja RMC Defence Oy:n telakka Raumalla. Laivan taistelujärjestelmän toimittajaksi on valittu ruotsalainen Saab AB. Uudet Pohjanmaa-luokan alukset muodostavat Suomen Merivoimien suorituskyvyn ja taistelualuskaluston selkärangan ja tulevat olemaan Puolustusvoimien käytössä aina 2050-luvulle asti. Laivue 2020 -projektin kokonaisarvo on noin 1,3 miljardia euroa.
Julkaistu 16.3.2020
Castrén & Snellman toimi Suomen Aurinkovoima Oy:n ja sen omistajien oikeudellisena neuvonantajana rahoituksen kilpailutuksessa ja rahoitusjärjestelyssä, jonka yhtiö toteutti Danske Bankin kanssa ja jolla varmistetaan yhtiön tulevien aurinkopuistohankkeiden toteutuksen rahoitus. Suomen Aurinkovoima on Oulun Seudun Sähkön, Oulun Energian, Vantaan Energian ja Savon Voiman perustama yhtiö, jonka tavoitteena on kasvattaa kotimaisen aurinkovoiman määrää. Suomen Aurinkovoima hoitaa kokonaisvaltaisesti aurinkopuistohankkeet aina suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon, ja sen tavoitteena on rakentaa kymmeniä aurinkopuistoja vuoteen 2030 mennessä. 
Julkaistu 22.10.2025
Avustimme DNB Bank ASA:ta sen sopiessa Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennian kanssa Kaartinkaupungissa osoitteessa Fabianinkatu 8, Helsinki sijaitsevien toimitilojen kehittämisestä ja vuokrauksesta. Vuokrasopimuksen myötä DNB Bank ASA keskittää kaikki Suomen-toimintonsa kyseiseen kiinteistöön. Uusiin tiloihin muuttavat lisäksi DNB Carnegie Investment Bank AB:n Suomen-toiminnot ja DNB Auto Finance Oy. Toimitiloja koskevan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen yhteydessä sovittiin myös laajamittaisesta peruskorjaushankkeesta, jonka yhteydessä tilat uudistetaan kokonaisuudessaan. Vuokrakohde valmistuu vuoden 2027 jälkipuoliskolla. 
Julkaistu 10.10.2025
Avustimme Pohjoismaiden suurinta itsenäistä tv- ja elokuvatuotantoyhtiötä Yellow Film Studios Oy:tä sen strategisessa yhdistymisessä tanskalaisen elokuva-alan myynti- ja rahoitusyhtiön REinventin kanssa. Yhdessä ne muodostavat Reinvent Yellow -konsernin, joka toimii yhtenäisenä keskuksena TV- ja elokuvatuotannolle, myynnille, rahoitukselle ja innovaatioille, yhdistäen yli kolmen vuosikymmenen tuotantokokemuksen sekä laajan, yli tuhannen nimikkeen katalogin.
Julkaistu 8.10.2025
Edustimme menestyksekkäästi jälleenvakuutuspaneelia kansainvälisessä ad hoc -välitysmenettelyssä. Riita aiheutui jälleenvakuutussopimuksesta, joka koski ensivakuuttajan vakuuttaman riskiportfolion jälleenvakuuttamista. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, kattoiko jälleenvakuutus tietyn vahingon, joka johtui koronaviruspandemian aiheuttamasta markkinahäiriöstä. Asiassa otettiin kantaa erittäin monimutkaisiin juridisiin ja sopimuksellisiin kysymyksiin, ja siinä edellytettiin jälleenvakuutussääntelyn ja -käytännön erityisosaamista. Välitysoikeus hylkäsi vastapuolen asiakkaitamme vastaan nostamat jälleenvakuutuskorvausta koskevat vaatimukset kokonaisuudessaan. Riidan arvo oli noin 34 miljoonaa euroa.
Julkaistu 16.9.2025