Myös julkisen sektorin on nykyään oltava edelläkävijänä uusien palveluiden ja innovatiivisten toimintamallien käyttöönotossa. Paine ei johdu pelkästään palveluiden rakenteellisista uudistuksista, kuten käynnissä olevasta sote-uudistuksesta. Taustalla on myös poliittinen tavoite avata julkisella puolella yritysten ideoille kehitysmahdollisuuksia ja tarjota niiden tuotteille tätä kautta referenssejä, kasvuvauhtia ja vientimahdollisuuksia.
22.5.2017
Hankintojen edelläkävijät hyötyvät innovaatiokumppanuudesta
Johanna Lähde
Innovaatiomyönteinen julkinen ostaja oli aiemmin usein puun ja kuoren välissä. Hankintasäännökset eivät taipuneet siihen, että tuotekehittely yksityisen yrityksen kanssa johtaisi valmiin kaupallisen tavaran tai palvelun ostamiseen suoraan kumppaniyritykseltä. Moni hanke tyrehtyi ennen kuin alkoikaan.
Uusi innovaatiokumppanuus tarjoaa ratkaisuja
Hankintalakiuudistus muutti tilannetta. Uuden innovaatiokumppanuuden ansiosta hankintayksikkö voi nyt yhdistää tuotekehitysvaiheen ja valmiista ratkaisusta tehtävän hankintasopimuksen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Julkinen hankkija voi valita innovaatiokumppanuuden joustavasti silloin, kun markkinoilta ei löydy valmiita ratkaisuja hankintayksikön tarpeisiin. Innovoinnin kohteena voi siten olla hyvin erityyppisiä hankintoja. Innovaatiokumppanuudella voidaan esimerkiksi kehittää ratkaisuja, joilla hyödynnetään robotiikkaa tai keinoälyä hyvinvointipalveluissa, tai hakea uusia ratkaisuja kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja asumismukavuuteen.
Hankintayksikkö voi valita yhden tai halutessaan useita innovaatiokumppaneita, joiden kanssa se tekee kehitystyötä. Tuotteiden tai palveluiden kehitysvaiheessa hankkija voi vähentää kumppanien määrää ja hankkia ratkaisun siltä yritykseltä, jonka kehitystyön lopputulos on sille toimivin.
Innovaatiokumppanuuden IPR-haasteet sopimuksille
Innovaatiokumppanuus asettaa uudenlaisia haasteita myös sopimuksille. Hankintayksikön tulisi ennalta päättää, minkälaisella mallilla hankintayksikkö ja kumppani jakavat mahdollisesti syntyviä teollis- ja tekijänoikeuksia. Myös hankintalaki edellyttää, että teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelyistä ilmoitetaan jo hankinta-asiakirjoissa.
Vaikka hankintayksikön näkökulmasta olisikin houkuttelevaa vaatia itselleen kaikkia oikeuksia keksintöihin tai kehitettäviin ohjelmistoihin, tämä on varsin harvoin kumppanille sopiva sopimusmalli. Järkevää olisikin hakea oikeuksien jakautumisen äärilaitojen väliltä sellainen malli, jossa hankintayksikön mahdollinen kilpailuetu turvataan, estämättä kuitenkaan kumppania kaupallistamasta tekemäänsä kehitystyötä toisaalla. Omistusoikeus tekijän- ja teollisoikeuksiin ei useinkaan ole hankintayksikölle taloudellisesti järkevä ratkaisu, vaan riittävät oikeudet voidaan turvata laajoin käyttöoikeuksin. Harvemmin hankintayksikkö on kuitenkaan aikeissa kaupallistaa kehitystyön lopputuloksia.
Jos hankkeessa on useita innovaatiokumppaneita, keskeisessä roolissa on jo olemassa olevien teollis- ja tekijänoikeuksien määritteleminen ja niiden suojaaminen. Aidosti avoin ja innovatiivinen kehitysympäristö voidaan turvata vain huolehtimalla siitä, ettei minkään osapuolen olemassa olevia oikeuksia väärinkäytetä. Näin varmistetaan kumppanien halukkuus tuoda osaamisensa yhteiseen hankkeeseen. Paras lopputulos syntyy aina kaikkia hankkeeseen osallistuneita hyödyttävästä win-win-tilanteesta.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 2.10.2018 – Julkiset hankinnat
Onko tämä hankinta – pitääkö meidän kilpailuttaa?
Julkaistu 27.8.2018 – Julkiset hankinnat
Vastuullisuus on arkea monissa yrityksissä – entä julkisissa hankintayksiköissä?
Julkaistu 7.6.2018 – Julkiset hankinnat
Konserniyritykset kilpailijoina julkisissa hankinnoissa
Julkaistu 9.2.2018 – Julkiset hankinnat
Liian moni julkinen hankinta päättyy riitaan
Johanna Lähde
Anna Kuusniemi-Laine
Johanna Lähde
Anna Kuusniemi-Laine
Uusimmat referenssit
Ilmastorahasto – Sijoitukset kasvuyhtiöihin – kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Olemme avustaneet Ilmastorahastoa, kun se on sijoittanut kotimaisiin hankkeisiin, joilla tuetaan muun muassa eri teollisuudenalojen vihreää siirtymää ja sitä kautta hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ilmastorahasto Oy on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahasto rahoittaa merkittävän mittaluokan kohteita, joissa yhtiön rahoitusosuus mahdollistaa hankkeen toteutumisen ylipäätään, laajemmassa mittakaavassa tai aiemmin kuin muun rahoituksen turvin. Sijoitus päästöjen mittaamiseen ja kartoittamiseen erikoistuneeseen Aeromoniin Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Aeromon Oy:hyn. Rahoituksella kehitetään ohjelmistojärjestelmiin ja mittauskapasiteettiin liittyvää teknologiaa. Aeromonin teknologian avulla voidaan paikallistaa ja mitata teollisten tuotantolaitosten ja kaatopaikkojen hajapäästöjä lähes reaaliaikaisesti ja mobiilisti miehittämättömien ilma-alusten avulla. Yhtiö on kehittänyt käyttämänsä mittausmetodit ja -laitteiston sekä datan ja signaalien prosessointiin tarvittavat algoritmit. Aeromonin ratkaisut osaltaan edistävät kehitystä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Sijoitus Joensuu Biocoaliin Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Joensuu Biocoal Oy:hyn. Joensuu Biocoal rakentaa torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen, joka on ensimmäinen kaupallisen mittaluokan tuotantolaitos Suomessa. Joensuu Biocoalin tuottama torrefioitu biomassa korvaa ensisijaisesti kivihiilen käyttöä teollisissa prosesseissa sementti- ja terästeollisuudessa. Kivihiiltä käytetään edelleen runsaita määriä kyseisillä teollisuudenaloilla. Laitoksen rakentaminen vauhdittaa osaltaan kivihiilestä luopumista prosessiteollisuudessa ja auttaa pienentämään teollisuuden hiilidioksidipäästöjä keskipitkällä aikavälillä. Sijoitus geotermiseen lämmöntuotantoon erikoistuneeseen QHeatiin Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Quantitative Heat Oy:hyn (QHeat). Rahoitus kohdentuu erityisesti uuden ja tehokkaamman porauskaluston hankintaan keskisyvien lämpökaivojen poraamiseksi. Geoterminen lämpö on hyvä osaratkaisu, kun siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä lämmöntuotannossa, sillä lämpökaivojen avulla lämpöä voidaan tuottaa energiatehokkaasti ilman polttamista. Keskisyviä lämpökaivoja voidaan käyttää myös kiinteistöjen jäähdytykseen, jolloin ne mahdollistavat energian varastoinnin ja siten vastaavat kausivaihtelusta johtuvaan lämmön tasaamistarpeeseen. Sijoitus Finn Recyclingiin Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa euroa Finn Recycling Oy:hyn, jonka kehittämä elvytyslaitteisto mahdollistaa metallivalimoiden jätehiekan uudelleenkäytön. Rahoituksen tavoitteena on vauhdittaa valimohiekan elvytyslaitteistojen käyttöönottoa sekä toiminnan kansainvälistymistä. Hiekkatuotteita käytetään globaalisti 40–50 miljardia tonnia vuosittain. Erityisesti metalliteollisuuden valimoprosesseissa syntyy kymmeniä miljoonia tonneja jätehiekkaa vuosittain. Finn Recyclingin ratkaisulla on mahdollisuus pitää hiekka kauemmin käytössä ja vähentää neitseellisen hiekan käyttöä, valimoprosessista syntyvän jätehiekan määrää sekä prosessista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Julkaistu 7.2.2023
Ilmastorahasto – Sijoitukset vety- ja kiertotalouden kasvuyrityksiin
Neuvoimme Ilmastorahasto Oy:tä syksyllä 2021 kolmessa eri rahoitusjärjestelyssä. Ilmastorahasto sijoitti yhteensä 16,5 miljoonaa euroa suomalaisiin kasvuyrityksiin, joiden ratkaisuilla on vety- ja kiertotaloudessa merkittävä päästövähennyspotentiaali seuraavien vuosikymmenien aikana. Aurelia Turbines Ilmastorahasto myönsi Aurelia Turbines Oy:lle 5 miljoonan euron pääomalainan tehokkaampien teollisuuskaasuturbiinien käyttöönoton vauhdittamiseksi. Ilmastorahaston rahoitukseen sisältyy ensimmäistä kertaa erillinen päästövähennysten lisäkannustin. Aurelia Turbines valmistaa teollisuuden tarpeisiin pienen kokoluokan kaasuturbiineja, joissa voidaan käyttää muiden energialähteiden lisäksi polttoaineena vetyä. Vedyllä on tärkeä rooli siirtymässä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, ja vetytalous rakentuu vedyn valmistamisen, varastoinnin, kuljettamisen sekä hyödyntämisen arvoketjun varaan. Aurelia Turbinesin ratkaisulla päästöjä voidaankin merkittävästi vähentää: kymmenen vuoden kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali on noin 1,5 Mt hiilidioksidiekvivalenttia. Päästövähennysten lisäksi Ilmastorahaston rahoitus tukee osaltaan vetyklusterin kehittymistä Suomeen. Betolar Materiaaliteknologiayritys Betolar Oyj sai Ilmastorahastolta 7 miljoonan euron pääomalainan. Rahoitus kohdistuu Betolarin päästövähennyksiä tehostavaan digitaaliseen markkinapaikkaan, ja se on Ilmastorahaston ensimmäinen digitaaliseen ratkaisuun kohdistuva rahoitus. Sementin tuotanto on yksi suurimpia päästölähteitä ihmisen toiminnassa, ja se aiheuttaa vuosittain noin 7 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Betolarin ratkaisun päästövähennyspotentiaalin perustana on neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen olemassa olevilla teollisuuden sivuvirroilla, jolloin betonin raaka-aineiden päästöjä voitaisiin vähentää jopa 80 prosenttia verrattuna vastaaviin perinteisiin betonituotteisiin. Digitaalinen alusta toimii tulevaisuudessa Betolarin ratkaisujen digitaalisena markkinapaikkana ja betonituotteiden valmistajien ja teollisten sivuvirtojen tuottajien kohtaamispaikkana. Markkinapaikka voi mahdollistaa merkittävät päästövähennykset laajemmassa mittakaavassa ja aikaisemmin kuin ilman digitaalista ratkaisua. Magsort Ilmastorahasto myönsi 4,5 miljoonan euron pääomalainan Magsort Oy:n kiertotalousratkaisulle terästeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Teräksen ja sementin tuotanto ovat merkittäviä päästölähteitä. Magsortin kiertotalousratkaisulla jätekuonasta voidaan kerätä talteen lähes kaikki metalli. Tulevaisuudessa kuona saatetaan vielä jauhaa sementiksi. Terästeollisuuden kuonan entistä tehokkaamman hyödyntämisen kautta ratkaisuun liittyy huomattavan vientipotentiaalin lisäksi seuraavan vuosikymmenen aikana myös erittäin suuri kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali, jopa 7,5 Mt hiilidioksidiekvivalenttia. Ilmastorahasto Oy on Suomen valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Rahoitettavista kohteista noin 65 prosenttia liittyy ilmastonmuutokseen ja noin 35 prosenttia sitä mahdollistavaan digitalisaatioon.
Julkaistu 28.12.2021
Ilmastorahasto – Sijoitus vihreää vetyä tuottavaan P2X Solutionsiin
Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa 10 miljoonaa euroa P2X Solutionsiin. P2X Solutions Oy on suomalainen vihreän vedyn ja Power-to-X-teknologian edelläkävijä. Se rakentaa 20 megawatin vihreän vedyn tuotantolaitoksen, joka toimii uudistuvalla energialla tuotetulla sähköllä ja tuottaa vihreää vetyä. P2X jatkojalostaa osan vihreästä vedystä Power-to-X-teknologian avulla. Se hyödyntää kiertotalousratkaisuja ottamalla talteen teollisuuden hiilidioksidipäästöjä ja tuottamalla vihreästä vedystä ja talteen otetusta hiilidioksidista synteettistä biopolttoainetta. Näin se osaltaan edistää kehitystä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Ilmastorahasto Oy on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Noin 65 prosenttia Ilmastorahaston sijoituskohteista liittyy ilmastonmuutokseen ja noin 35 prosenttia ilmastoon liittyvään digitalisaatioon. P2X on suomalainen vihreän vedyn ja Power-to-X-teknologian edelläkävijä. Yhtiön visiona on tuottaa vihreää vetyä ja jatkojalostaa sitä synteettisiksi polttoaineiksi kustannustehokkaasti.
Julkaistu 22.12.2021
Hankinnat – Hankintaoikeudelliset palvelut
Olemme auttaneet useita asiakkaitamme hankintatoimeksiannoissa muuttuvan sääntelyn tiimellyksessä. Olemme toimineet niin ostajan kuin tarjoajan asemassa neuvottelumenettelyissä, elinkaarihankkeissa, palveluiden ulkoistamisessa, tietojärjestelmähankinnoissa ja toimintojen uudelleen järjestelyissä. Viemme käytäntöön uusia innovatiivisia menettelyjä ja tulosperusteisia hankintoja. Esittelemme tässä muutaman hankintojen asiakasreferenssin.
Julkaistu 18.4.2017