29.4.2024

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen merkittävä tuomio viitoittaa tietä eurooppalaisille ilmasto-oikeudenkäynneille ja saattaa vaikuttaa eurooppalaisiin yrityksiin

Viime vuosina kansallisissa tuomioistuimissa on käyty lukuisia oikeudenkäyntejä, joissa yksityishenkilöt ja järjestöt ovat syyttäneet kansallisia viranomaisia ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden riittämättömyydestä. Näiden oikeudenkäyntien lopputulokset ovat vaihdelleet, ja osa niistä on yhä vireillä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi vihdoin äskettäin joukon ratkaisuja, joissa vahvistettiin, millä edellytyksillä yksityishenkilöillä ja järjestöillä on oikeus nostaa tällaisia kanteita ja miten arvioidaan, täyttävätkö toimet, joita Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneiden maiden viranomaiset ovat toteuttaneet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kyseisen sopimuksen vaatimukset.

Vaikka EIT katsoi, ettei yksityishenkilöiden valituksia voitu ottaa tutkittavaksi, merkityksellistä on, että tapauksessa Verein KlimaSeniorinnen Schweiz ym. v. Sveitsi (hakemus nro 53600/20) se sen sijaan vahvisti, että ympäristöjärjestöillä on oikeus tehdä tällaisia valituksia ja että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattuun oikeuteen nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta sisältyy oikeus siihen, että valtion viranomaiset suojelevat ihmisiä tehokkaasti niiltä vakavilta haittavaikutuksilta, joita ilmastonmuutoksella on ihmisten elämään, terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

EIT katsoi, että Sveitsi oli laiminlyönyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaiset, ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevat velvollisuutensa. Sitä koskevan kansallisen sääntelyn valmistelussa oli kriittisiä puutteita: Sveitsin viranomaiset eivät esimerkiksi olleet asettaneet kasvihuonekaasupäästöille määrällisiä rajoituksia.

Tuomio on ennakkotapaus, joka vaikuttaa merkittävästi tuleviin ilmasto-oikeudenkäynteihin Euroopassa. Se korostaa entistä voimakkaammin Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneiden valtioiden velvollisuutta ryhtyä tehokkaisiin toimiin ilmastonmuutosta vastaan. Tapaus vahvistaa myös sen, että ihmisoikeuksien ja ilmastonmuutoksen välillä on yhteys, mistä seuraa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen kuuluu osana valtion velvollisuuteen suojella ihmisoikeuksia. Ilmastonmuutoksen vastaisten toimien toteuttaminen edellyttää viime kädessä vihreään teknologiaan tehtäviä investointeja ja eurooppalaisten yritysten päästöjen vähentämistä.

Ympäristöjärjestöillä on oikeus haastaa viranomaiset oikeuteen riittämättömien ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden perusteella

Verein KlimaSeniorinnen Schweiz ym. v. Sveitsi tapauksessa EIT katsoi, etteivät sveitsiläiset tuomioistuimet tarjonneet valituksen tehneelle ympäristöjärjestölle lainkaan tehokkaita oikeussuojakeinoja. Sveitsiläiset tuomioistuimet eivät esittäneet vakuuttavia perusteluja sille, miksi ne eivät katsoneet tarpeelliseksi ottaa järjestön tekemiä valituksia tutkittaviksi eivätkä valitukset sivuuttaessaan ottaneet huomioon ilmastonmuutosta koskevaa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Näin ollen järjestölle Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa taattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli rikottu.

EIT otti tutkittavaksi vain ympäristöjärjestön valituksen ja korosti, että ympäristöjärjestöjä tarvitaan valvomaan ilmastonmuutoksen hillintää koko ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena ja että sukupolvien välistä vastuunjakoa tulee edistää. Näin EIT asetti ympäristöjärjestöjen valituskynnyksen matalaksi.

Kaikissa muissa samaan aikaan annetuissa ratkaisuissaan EIT sitä vastoin hylkäsi valitukset, jotka olivat yksityishenkilöiden tekemiä. Kynnys sille, että yksityishenkilön väite hänen Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisten oikeuksiensa loukkaamisesta voitaisiin ottaa tutkittavaksi, on EIT:n linjauksen myötä korkea. EIT painotti sen sijaan joukkokanteiden roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. (Carême v. Ranska, Duarte Agostinho ym. v. Portugali ja 32 valtiota sekä yksityishenkilövalittajat tapauksessa Verein KlimaSeniorinnen Schweiz ym. v. Sveitsi.)

EIT antoi siis ympäristöjärjestöille valtuudet vahtia Euroopan viranomaisten ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä. Euroopan ympäristöjärjestöillä on nyt laajat mahdollisuudet patistaa kansallisia viranomaisia oikeuskeinoin ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tarvittaessa jopa haastaa niitä oikeuteen. Tällä voi olla kauaskantoiset vaikutukset, sillä useat järjestöt saattavat nyt nähdä oikeudenkäynnit entistä arvokkaampana keinona ilmastonmuutoksen torjumisessa, mikä tulee kasvattamaan ilmasto-oikeudenkäyntien lukumäärää entisestään.

Valtioiden tulee ryhtyä riittäviin ja tehokkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

EIT päätti tapauksessa Verein KlimaSeniorinnen Schweiz ym. v. Sveitsi, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattuun oikeuteen nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta sisältyy oikeus siihen, että valtion viranomaiset suojelevat ihmisiä tehokkaasti niiltä vakavilta haittavaikutuksilta, joita ilmastonmuutoksella on ihmisten elämään, terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneille valtioille tämä oikeus merkitsee positiivista velvoitetta ryhtyä riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tarkalleen ottaen EIT korosti, että kun oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta suojellaan tehokkaasti, se edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää ja asteittaista vähentämistä, jotta ilmastoneutraalius saavutetaan seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Tämä tarkoittaa myös tieteelliseen tietoon perustuvien tavoitteiden asettamista, etenemisreittien asettamista tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tuloksien asianmukaista seurantaa.

Sveitsin valtion ilmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteiden osalta EIT totesi, ettei Sveitsi ollut luonut riittävää sääntelyä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sveitsi ei esimerkiksi ollut asettanut kasvihuonekaasupäästöille määrällisiä rajoituksia eikä päässyt aiemmin asetettuihin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiinsa. Sveitsi ei siten ollut toiminut oikea-aikaisesti eikä tarkoituksenmukaisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, minkä johdosta se oli rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa eikä ollut ennakoivasti suojellut perusoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla siis edellyttää, että Euroopan viranomaiset ryhtyvät asianmukaisiin ja tieteellisesti hyväksyttäviin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja varmistavat näiden toimien tehokkaan toteutuksen, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Kansalliset viranomaiset voivat kuitenkin itse päättää toimista, joilla tavoitteisiin pyritään, joten hiilineutraaliuden tavoittelussa voidaan hyödyntää myös kansallisia ratkaisuja ja innovaatioita. Kunnollisten tavoitteiden asettamisen ja oikea-aikaisen saavuttamisen seuraaminen on ensisijaisesti ympäristöjärjestöjen ja kansallisten tuomioistuinten tehtävä, mutta valtiot lopulta vastaavat EIT:lle riittämättömästä ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Nyt annetun ratkaisun mukaan valtioilla on velvollisuus luoda tarvittavaa sääntelyä ja ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estetään ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjen pitoisuuksien nousu sekä peruuttamattomat haittavaikutukset 8 artiklassa taatuille ihmisoikeuksille. EIT kiinnitti erityistä huomiota ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen ja Pariisin ilmastosopimukseen. Ihmisoikeuksien tosiasiallinen kunnioittaminen edellyttää, että valtiot sitoutuvat kasvihuonekaasupäästöjään vähentäviin toimiin, joilla pyritään ilmastoneutraaliuteen lähtökohtaisesti seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Valtioiden tulee ryhtyä toimiin hyvissä ajoin tarkoituksenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla, kun ne laativat ja toteuttavat ilmastotoimenpiteitä ja -sääntelyä. Nyt ratkaistussa tapauksessa ei suoraan käsitelty yritysten toimintaa, mutta jos valtioiden edellytetään varmistavan tarkoituksenmukaiset päästövähennykset, se vaikuttaa epäsuorasti kaikkeen taloudelliseen toimintaan.

Tulevaisuuden näkymät

EIT:n tuomio avaa uusia mahdollisuuksia ilmastovaikutusoikeudenkäynteihin. EIT totesi, että ihmisoikeuksien valvonnasta vastaavana tuomioistuimena se ei voi jättää huomiotta vallitsevaa tilannetta, jonka vakavuuteen on tieteellisen tiedonkin perusteella välttämätöntä reagoida. Valtioilla on velvollisuus torjua ilmastonmuutosta, mutta on niiden itsensä päätettävissä, millä keinoin ne ilmastotavoitteisiin pyrkivät.

Eri puolilla maailmaa on jo käynnissä useita ilmastonmuutokseen liittyviä oikeudenkäyntejä, ja nyt kun EIT:n tuomio vahvistaa peruuttamattomalla tavalla ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien välisen oikeudellisen yhteyden, ilmasto-oikeudenkäynnit saattavat jatkossa yleistyä Euroopassa.

Uusimmat referenssit

Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Laadimme SATOlle uudet eettiset toimintaohjeet yhtiön sisäiseen käyttöön ja yhteistyökumppaneille. Asiakkaan tavoitteena oli saada tiiviit ja helposti ymmärrettävät, juridisesti ajan tasalla olevat ohjeet, joiden kieli on ymmärrettävää ja ulkoasu raikas. Kirjoitimme asiakkaalle kokonaan uudet ohjeet, muotoilimme niille selkeän rakenteen ja suunnittelimme ja toteutimme ulkoasun. Teimme erilliset ohjeet yhtiön sisäiseen käyttöön ja yhteistyökumppaneille, jotta ohjeiden sävy ja tyyli saatiin vastaamaan täysin kummankin loppukäyttäjän tarpeita. Teimme ohjeista myös englanninkieliset käännökset. Lopputuotteena syntyi käytännönläheinen ja interaktiivinen pdf-ohjeistus, joka sopii asiakkaan ilmeeseen ja tyyliin. Asiakasymmärrys ja käyttäjälähtöisyys eli kohderyhmän tarpeiden huomioiminen ovat oikeusmuotoilun perusperiaatteita. Myös asiakkaan toiveiden keskiössä oli eettisten ohjeiden loppukäyttäjä, eli yhtiön työntekijät ja kumppanit. Tässä projektissa tehokas projektijohtaminen ja hyvä kommunikaatio auttoivat perehtymään asiakasyrityksen toiveisiin, minkä ansiosta asiakas oli erittäin tyytyväinen lopputuotteeseen. Aktiivinen vuoropuhelu asiakkaan kanssa oli tärkeä laatutekijä iteratiivisessa ja ketterässä projektissamme. Ensimmäisessä vaiheessa toimitimme asiakkaalle prototyypin, josta saatujen kommenttien perusteella jatkoimme muotoilutyötä. Viimeistellyn tuotteen ilme suunniteltiin suoraan asiakkaan graafisen ohjeistuksen mukaisesti. SATO Oyj on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. SATOkodeissa asuu noin 45 000 asukasta. Projektissa oli mukana oikeusmuotoilun, kielen- ja tekstinhuollon ja graafisen suunnittelun asiantuntijoita sekä legal tech -tiimimme edustajia.
Julkaistu 6.2.2024
Toimimme Mérieux Equity Partnersin oikeudellisena ja yritysvastuun due diligence -neuvonantajana sen hallinnoiman Mérieux Participations 4 -buyout-rahaston  ostaessa osake-enemmistön Labqualitystä. Labqualityn nykyiset osakkaat, mukaan lukien Cor Group ja yhtiön johto, uudelleensijoittavat osan saamistaan varoista yhtiöön yrityskaupan yhteydessä. Labqualityn pääkonttori sijaitsee Helsingissä, ja se on pohjoismainen ulkoiseen laadunarviointiin (EQA) sekä lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden kliinisiin tutkimuksiin (CRO) ja sääntelyyn erikoistunut toimija, jolla on vahva paikallinen asema myös Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiö tarjoaa kattavan palveluvalikoiman terveydenhuollon, terveysteknologian ja lääkinnän aloille. Yhtiö työllistää yli 120 ammattilaista ja sen tukena on yli 150 ulkoisen asiantuntijan ja konsultin verkosto kolmessa eri maassa: Suomessa, Saksassa ja Puolassa. Sen monimuotoiseen asiakaskuntaan kuuluu yli 8 000 asiakasta yli 60 maassa, muun muassa suuria lääkeyhtiöitä. Mérieux Equity Partners (MxEP) on AMF:n akkreditoima terveydenhuolto- ja ravitsemusaloihin erikoistunut pääomasijoisyhtiö. MxEP tukee aktiivisesti yrityksiä, joilla on erottuvia tuotteita ja palveluita, tarjoamalla niille sektoriosaamista ja pääsyn alan kansainväliseen verkostoon. Yrityskauppa tarjoaa Labqualitylle mahdollisuuden toteuttaa buy & build -strategiaansa Euroopassa sekä kiihdyttää CRO-toimintaansa samalla kun se jatkaa kasvustrategiansa toteuttamista EQA-segmentissä. MxEP:n erityinen toimialaosaaminen ja taloudelliset resurssit tukevat Labqualitya sen tavoitellessa asemaa johtavana eurooppalaisena CRO- ja EQA-alustana, johon on integroitu sääntelykonsultoinnin osaaminen.
Julkaistu 4.12.2023
Avustimme Alko Oy:tä hankkeessa, jossa kehitetään valikoimaanoton ja valikoimanhallinnan ehtoja yritysvastuun osalta huomioiden Alkon monopoliasema ja kilpailuoikeudelliset kysymykset. Hanke liittyy huolellisuusvelvoitteen täytäntöönpanoon, ja siinä kiinnitetään huomiota toimitusketjun ihmisoikeus-, ympäristö- ja ilmastonäkökulmiin.
Julkaistu 1.12.2023