Eduskunta hyväksyi tuntuvat korotukset kaivosmineraaliveroon

Kaivosalan verotaakka kasvaa kymmenillä miljoonilla euroilla

Metallimalmien arvorojaltia korotetaan nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin malmin sisältämän metallin verotusarvosta. Teollisuusmineraalien määrärojaltia puolestaan korotetaan 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta nostettua malmia tai hyötykiveä. Samalla vuoden 2026 alusta nousevat kaivosyhtiöiden energiakustannukset, sillä tuolloin astuu voimaan jo aiemmin syksyllä päätetty sähkön valmisteveron korotus aiemmasta 0,05 sentistä per kilowattitunti 2,24 senttiin per kilowattitunti.

Verotuottojen kasvuun perustuvien arvioiden mukaan kaivosmineraaliveron korotus toisi valtiolle noin 70 miljoonaa euroa lisätuottoja veron maksuvuonna 2027, kun taas odotetut noin 11 miljoonan euron sähkön valmisteveron lisätuotot kannettaisiin juoksevasti jo vuoden 2026 aikana. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yhtiöt eivät voi siirtää koko verorasitetta tuotteiden hintoihin, joten valtaosa kustannuksista heikentää suoraan yhtiöiden kannattavuutta ja investointimahdollisuuksia. Mainittujen verojen lisäksi kaivosyhtiöt maksavat lisäksi myös yhtiöiltä yleisesti perittävän yhteisöveron sekä kiinteistöomistuksistaan kiinteistöveroa.

Veron rakennemalli jää voimaan – samalla kuitenkin aloitetaan uuden hybridimallin valmistelu

Lakimuutos jättää veron keskeisen rakenteellisen ongelman edelleen ratkaisematta: vero määräytyy tuotannon volyymin, ei tuloksen, perusteella. Tämä tarkoittaa, että vero maksetaan myös silloin, kun toiminta ei ole kannattavaa.

Kaivosteollisuus on esittänyt hybridimallia, jossa vero perustuisi osin rojaltimalliin ja osin tulokseen. Eduskunta on kaivosmineraaliverolain muutosten hyväksymisen yhteydessä edellyttänyt, että valtioneuvosto aloittaa hybridimallin valmistelun siten, että sen käyttöönotto voisi olla mahdollista jo vuoden 2027 alusta.

Muut keskeiset muutokset 1.1.2026 alkaen

Lakimuutoksen myötä tammikuun 2026 alusta tulevat voimaan lisäksi seuraavat muutokset:

• kaivosten sivuvirroista ei pääsääntöisesti suoriteta veroa (tämä on otettu huomioon metallimalmien arvorojaltin korotuksessa),
• teollisuusmineraaleista maksettava vero määräytyy jatkossa malmin tai hyötykiven nostoajankohdan mukaan,
• verotusarvojen perusteena olevista hintatiedoista säädetään lain liitteessä,
• verotus laajennetaan kattamaan rauta ja rodium,
• valtion jako-osuus kaivosmineraaliverosta on jatkossa 70 % ja kaivoksen sijaintikunnan osuus 30 %.

Tarve nopealle, mutta huolelliselle rakennemallin päivitykselle

Laki kaivosmineraaliverosta on uusi, sillä se tuli voimaan vasta tammikuun 2024 alusta. Laki on saanut osakseen laajaa kritiikkiä alusta alkaen. Vero osoittautui kuitenkin valtiolle odotettua tuottoisammaksi, ja pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa päädyttiin esittämään veron korottamista edelleen julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Suuret veronkorotukset ovat haastavia pääomavaltaiselle ja pitkäjänteisiä investointeja edellyttävälle toimialalle. Toiminnan paikkasidonnainen luonne tekee toimialasta lisäksi erityisen haavoittuvan verojärjestelmän muutoksille. On siten positiivista, että eduskunta edellyttää nopeita toimenpiteitä uuden rakennemallin käyttöön ottamiseksi.

On tärkeää, että rakennemallin päivitystä edistetään nopealla tahdilla, jotta Suomi saa käyttöön veromallin, joka turvaa sekä valtiontalouden kestävyysvaatimukset että kaivosteollisuuden kilpailukyvyn ja investointimahdollisuudet.

Niin verotukseen kuin muuhunkin kaivosalaa koskevaan sääntelyyn erikoistuneet asiantuntijamme ovat mielellään apunanne niin tähän kuin muihinkin alaan liittyvissä kysymyksissä.