Brexit luo epävarmuutta maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamiseen

Kun Ison-Britannian EU-eron siirtymäaika vuoden 2020 lopussa päättyi, maksukyvyttömyysasetuksen voimassaolo Ison-Britannian ja EU:n jäsenvaltioiden välillä lakkasi. Tämä on aiheuttanut maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamiseen huomattavaa epävarmuutta. Tässä blogissa käymme läpi sitä, mitä pesänhoitajien sekä Isossa-Britanniassa että Suomessa on otettava huomioon, kun kyse on menettelyjen tunnustamisesta ja avun pyytämisestä muilta mailta Brexitin jälkeisessä tilanteessa.

Ennen vuotta 2021 aloitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustaminen

EU:n maksukyvyttömyysasetusta sovelletaan Isossa-Britanniassa 1.1.2021 lähtien vain siinä tapauksessa, että maksukyvyttömyyttä koskeva päämenettely on aloitettu viimeistään 31.12.2020 eli ennen siirtymäkauden päättymistä. Näissä tapauksissa tilanne jatkuu ennallaan ja Isossa-Britanniassa aloitetut maksukyvyttömyysmenettelyt tunnustetaan EU:n jäsenvaltioissa automaattisesti. Vastaavasti ennen 31.12.2020 missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa aloitetut päämenettelyt tunnustetaan Isossa-Britanniassa automaattisesti.

Jos menettely on kuitenkin aloitettu vuodenvaihteen jälkeen (aikaisintaan 1.1.2021), tilanne on huomattavasti epäselvempi. Tällöin tunnustamista on haettava Ison-Britannian tai asianomaisen EU:n jäsenvaltion kansallisten lakien mukaisesti.

Suomalaisten menettelyjen tunnustaminen Isossa-Britanniassa

Isossa-Britanniassa pantiin vuonna 2006 täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) mallilaki rajat ylittävistä maksukyvyttömyysmenettelyistä. Mallilaki tarjoaa sääntelykehyksen, jonka mukaisesti Ison-Britannian tuomioistuimet voivat tunnustaa toisessa valtiossa aloitetut menettelyt ja avustaa ulkomaisia pesänhoitajia.

Suomalainen pesänhoitaja voi hakea menettelyn tunnustamista Isossa-Britanniassa UNCITRALin mallilain perusteella annetun kansallisen UK Cross-Border Insolvency Regulations 2006 -säädöksen mukaisesti. Edellytyksenä on, että velallisen pääintressien keskus tai toimipaikka on Suomessa. Tällainen hakemus tutkitaan tuomioistuimessa tarkemmin kuin EU:n maksukyvyttömyysasetusta sovellettaessa, ja se soveltuu ainoastaan maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamiseen: muiden maksukyvyttömyyteen liittyvien tuomioiden tunnustaminen ei kuulu sen piiriin.

Englantilaiset tuomioistuimet voivat avustaa ulkomaisia pesänhoitajia myös tiettyjen common law -periaatteiden nojalla. Maksukyvyttömyyteen liittyvien tuomioidenkin tunnustaminen on common law -järjestelmässä mahdollista, jos Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimman oikeuden tuomiossa Rubin v. Eurofinance S.A. [2012] UKSC 46 asetetut edellytykset tuomion täytäntöönpanokelpoisuudelle täyttyvät.

Brittimenettelyjen tunnustamisen tilanne Suomessa epäselvä

Suomi ei tunnusta ulkomaisia maksukyvyttömyysmenettelyjä, ellei laissa ole nimenomaisesti toisin säädetty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole lainsäädäntöä, jonka nojalla muita kuin EU:n maksukyvyttömyysasetuksen tai pohjoismaisen konkurssisopimuksen piiriin kuuluvia maksukyvyttömyysmenettelyjä voitaisiin tunnustaa. Pohjoismaista konkurssisopimusta (SopS 35/1934) Suomi soveltaa Norjan, Islannin ja Tanskan kanssa.

Suomessa ei toisin sanoen ole oikeudellista perustaa Isossa-Britanniassa aloitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamiselle. Ilman asiaa koskevaa lainsäädäntöä nykytilanteesta on vaikeaa tehdä pitäviä oikeudellisia johtopäätöksiä. Voidaan kuitenkin esittää, että ulkomaisen konkurssihallinnon asema tunnustetaan Suomessa, ellei sen voida katsoa syntyneen Suomessa oikeusjärjestyksen vastaiseksi katsottavalla tavalla (ns. ordre public -oppi). Tällöin brittiläisten pesänhoitajien asema pääsääntöisesti tunnustettaisiin Suomessa, minkä seurauksena tällaisella pesänhoitajalla olisi todennäköisesti pääsy Suomessa sijaitseviin velallisen varoihin, jos velallisella itsellään on sama oikeus. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että pesänhoitaja esittää luotettavan selvityksen asemastaan ja toimivallastaan ja ettei Suomessa ole vireillä rinnakkaista menettelyä.

Ulkomainen konkurssihallinto voi myös esimerkiksi ajaa Suomessa kannetta saadakseen haltuunsa varallisuuserän, joka on sivullisen hallinnassa. Sen sijaan Isossa-Britanniassa aloitetulla maksukyvyttömyysmenettelyllä ei nykytilanteessa ole automaattisesti paikallista täytäntöönpanoa estävää vaikutusta Suomessa. Brittiläisen pesänhoitajan – mahdollisesti tunnustettukaan – asema ei siis itsessään anna mahdollisuutta kilpailla niiden velkojien kanssa, jotka hakevat saatavansa täytäntöönpanoa velallisen Suomessa sijaitsevista varoista.

Mikäli Isossa-Britanniassa on jo aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, velkoja voi myös panna Suomessa vireille erillisen, konkurssilain (120/2004) mukaisen konkurssihakemuksen, jos velallisella on toimipaikka Suomessa tai jos velallisella on Suomessa varoja, joiden perusteella konkurssin aloittaminen Suomessa on tarkoituksenmukaista. Tällöin menettely vastaa tietyssä mielessä EU:n maksukyvyttömyysasetuksessa tarkoitettua sekundäärimenettelyä. Jos brittiläinen pesänhoitaja haluaa panna Suomessa vireille erillisen konkurssimenettelyn, yksinkertaisinta on saada joltakin velkojista valtuutus jättää konkurssihakemus suomalaiseen tuomioistuimeen. Tämä johtuu siitä, että konkurssilain mukaisesti vain velallinen tai velkoja voivat jättää konkurssihakemuksen.

Tulevaisuudennäkymiä

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että suomalaisilla pesänhoitajilla on kaksi pääasiallista vaihtoehtoa: ne voivat pyytää Ison-Britannian tuomioistuimilta apua ja menettelyjen tunnustamista joko Cross-Border Insolvency Regulations 2006 ‑säädöksen tai common law -periaatteiden nojalla.

Brittiläisen menettelyn tunnustaminen Suomessa sen sijaan näyttäytyy hankalampana. Suomen lainsäädännöstä ei löydy tukea menettelyjen tunnustamiselle, elleivät ne kuulu joko EU:n maksukyvyttömyysasetuksen tai pohjoismaisen konkurssisopimuksen soveltamisalaan. Brittiläisen pesänhoitajan asema kuitenkin todennäköisesti tunnustetaan niin, että pesänhoitajalla on pääsy velallisen varoihin ja asianosaisoikeus. Isossa-Britanniassa aloitetut menettelyt eivät kuitenkaan suoraan anna suojaa muita saataviensa täytäntöönpanoa Suomessa vaativia velkojia vastaan. Suomessa voidaan myös panna vireille erillisiä konkurssimenettelyjä, jos vireillepanon edellytykset täyttyvät.

Maksukyvyttömyysmenettelyjen ja niiden tunnustamisen osalta joudumme toistaiseksi toimimaan tuntemattomalla maaperällä. Uusien toimintatapojen ja käytäntöjen löytämistä varjostaa vielä pitkään huomattava epävarmuus.