Euroopan unionissa maksukyvyttömyysmenettelyistä on säädetty koko unionia koskevalla asetuksella. EU:n maksukyvyttömyysasetuksessa säädetään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevasta toimivallasta, menettelyyn sovellettavasta lainsäädännöstä ja menettelyjen tunnustamisesta toisessa jäsenvaltiossa.
22.3.2021
Brexit luo epävarmuutta maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamiseen
Anna-Kaisa Remes
Palvelut
Kun Ison-Britannian EU-eron siirtymäaika vuoden 2020 lopussa päättyi, maksukyvyttömyysasetuksen voimassaolo Ison-Britannian ja EU:n jäsenvaltioiden välillä lakkasi. Tämä on aiheuttanut maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamiseen huomattavaa epävarmuutta. Tässä blogissa käymme läpi sitä, mitä pesänhoitajien sekä Isossa-Britanniassa että Suomessa on otettava huomioon, kun kyse on menettelyjen tunnustamisesta ja avun pyytämisestä muilta mailta Brexitin jälkeisessä tilanteessa.
Ennen vuotta 2021 aloitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustaminen
EU:n maksukyvyttömyysasetusta sovelletaan Isossa-Britanniassa 1.1.2021 lähtien vain siinä tapauksessa, että maksukyvyttömyyttä koskeva päämenettely on aloitettu viimeistään 31.12.2020 eli ennen siirtymäkauden päättymistä. Näissä tapauksissa tilanne jatkuu ennallaan ja Isossa-Britanniassa aloitetut maksukyvyttömyysmenettelyt tunnustetaan EU:n jäsenvaltioissa automaattisesti. Vastaavasti ennen 31.12.2020 missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa aloitetut päämenettelyt tunnustetaan Isossa-Britanniassa automaattisesti.
Jos menettely on kuitenkin aloitettu vuodenvaihteen jälkeen (aikaisintaan 1.1.2021), tilanne on huomattavasti epäselvempi. Tällöin tunnustamista on haettava Ison-Britannian tai asianomaisen EU:n jäsenvaltion kansallisten lakien mukaisesti.
Suomalaisten menettelyjen tunnustaminen Isossa-Britanniassa
Isossa-Britanniassa pantiin vuonna 2006 täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) mallilaki rajat ylittävistä maksukyvyttömyysmenettelyistä. Mallilaki tarjoaa sääntelykehyksen, jonka mukaisesti Ison-Britannian tuomioistuimet voivat tunnustaa toisessa valtiossa aloitetut menettelyt ja avustaa ulkomaisia pesänhoitajia.
Suomalainen pesänhoitaja voi hakea menettelyn tunnustamista Isossa-Britanniassa UNCITRALin mallilain perusteella annetun kansallisen UK Cross-Border Insolvency Regulations 2006 -säädöksen mukaisesti. Edellytyksenä on, että velallisen pääintressien keskus tai toimipaikka on Suomessa. Tällainen hakemus tutkitaan tuomioistuimessa tarkemmin kuin EU:n maksukyvyttömyysasetusta sovellettaessa, ja se soveltuu ainoastaan maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamiseen: muiden maksukyvyttömyyteen liittyvien tuomioiden tunnustaminen ei kuulu sen piiriin.
Englantilaiset tuomioistuimet voivat avustaa ulkomaisia pesänhoitajia myös tiettyjen common law -periaatteiden nojalla. Maksukyvyttömyyteen liittyvien tuomioidenkin tunnustaminen on common law -järjestelmässä mahdollista, jos Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimman oikeuden tuomiossa Rubin v. Eurofinance S.A. [2012] UKSC 46 asetetut edellytykset tuomion täytäntöönpanokelpoisuudelle täyttyvät.
Brittimenettelyjen tunnustamisen tilanne Suomessa epäselvä
Suomi ei tunnusta ulkomaisia maksukyvyttömyysmenettelyjä, ellei laissa ole nimenomaisesti toisin säädetty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole lainsäädäntöä, jonka nojalla muita kuin EU:n maksukyvyttömyysasetuksen tai pohjoismaisen konkurssisopimuksen piiriin kuuluvia maksukyvyttömyysmenettelyjä voitaisiin tunnustaa. Pohjoismaista konkurssisopimusta (SopS 35/1934) Suomi soveltaa Norjan, Islannin ja Tanskan kanssa.
Suomessa ei toisin sanoen ole oikeudellista perustaa Isossa-Britanniassa aloitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen tunnustamiselle. Ilman asiaa koskevaa lainsäädäntöä nykytilanteesta on vaikeaa tehdä pitäviä oikeudellisia johtopäätöksiä. Voidaan kuitenkin esittää, että ulkomaisen konkurssihallinnon asema tunnustetaan Suomessa, ellei sen voida katsoa syntyneen Suomessa oikeusjärjestyksen vastaiseksi katsottavalla tavalla (ns. ordre public -oppi). Tällöin brittiläisten pesänhoitajien asema pääsääntöisesti tunnustettaisiin Suomessa, minkä seurauksena tällaisella pesänhoitajalla olisi todennäköisesti pääsy Suomessa sijaitseviin velallisen varoihin, jos velallisella itsellään on sama oikeus. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että pesänhoitaja esittää luotettavan selvityksen asemastaan ja toimivallastaan ja ettei Suomessa ole vireillä rinnakkaista menettelyä.
Ulkomainen konkurssihallinto voi myös esimerkiksi ajaa Suomessa kannetta saadakseen haltuunsa varallisuuserän, joka on sivullisen hallinnassa. Sen sijaan Isossa-Britanniassa aloitetulla maksukyvyttömyysmenettelyllä ei nykytilanteessa ole automaattisesti paikallista täytäntöönpanoa estävää vaikutusta Suomessa. Brittiläisen pesänhoitajan – mahdollisesti tunnustettukaan – asema ei siis itsessään anna mahdollisuutta kilpailla niiden velkojien kanssa, jotka hakevat saatavansa täytäntöönpanoa velallisen Suomessa sijaitsevista varoista.
Mikäli Isossa-Britanniassa on jo aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, velkoja voi myös panna Suomessa vireille erillisen, konkurssilain (120/2004) mukaisen konkurssihakemuksen, jos velallisella on toimipaikka Suomessa tai jos velallisella on Suomessa varoja, joiden perusteella konkurssin aloittaminen Suomessa on tarkoituksenmukaista. Tällöin menettely vastaa tietyssä mielessä EU:n maksukyvyttömyysasetuksessa tarkoitettua sekundäärimenettelyä. Jos brittiläinen pesänhoitaja haluaa panna Suomessa vireille erillisen konkurssimenettelyn, yksinkertaisinta on saada joltakin velkojista valtuutus jättää konkurssihakemus suomalaiseen tuomioistuimeen. Tämä johtuu siitä, että konkurssilain mukaisesti vain velallinen tai velkoja voivat jättää konkurssihakemuksen.
Tulevaisuudennäkymiä
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että suomalaisilla pesänhoitajilla on kaksi pääasiallista vaihtoehtoa: ne voivat pyytää Ison-Britannian tuomioistuimilta apua ja menettelyjen tunnustamista joko Cross-Border Insolvency Regulations 2006 ‑säädöksen tai common law -periaatteiden nojalla.
Brittiläisen menettelyn tunnustaminen Suomessa sen sijaan näyttäytyy hankalampana. Suomen lainsäädännöstä ei löydy tukea menettelyjen tunnustamiselle, elleivät ne kuulu joko EU:n maksukyvyttömyysasetuksen tai pohjoismaisen konkurssisopimuksen soveltamisalaan. Brittiläisen pesänhoitajan asema kuitenkin todennäköisesti tunnustetaan niin, että pesänhoitajalla on pääsy velallisen varoihin ja asianosaisoikeus. Isossa-Britanniassa aloitetut menettelyt eivät kuitenkaan suoraan anna suojaa muita saataviensa täytäntöönpanoa Suomessa vaativia velkojia vastaan. Suomessa voidaan myös panna vireille erillisiä konkurssimenettelyjä, jos vireillepanon edellytykset täyttyvät.
Maksukyvyttömyysmenettelyjen ja niiden tunnustamisen osalta joudumme toistaiseksi toimimaan tuntemattomalla maaperällä. Uusien toimintatapojen ja käytäntöjen löytämistä varjostaa vielä pitkään huomattava epävarmuus.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 27.3.2024 – Maksukyvyttömyysmenettelyt
Rakennusbuumi odottaa kulman takana
Julkaistu 18.3.2024 – Kansainvälinen rakentaminen ja projektit
Rakennusalan konkurssit lisääntyvät – mitä tulee ottaa huomioon urakoitsijan konkurssitilanteessa?
Julkaistu 15.3.2024 – Maksukyvyttömyysmenettelyt
Voiko rakennusyhtiön saneerata?
Julkaistu 2.10.2023 – Corporate Governance
Hallituksen tehtävät yhtiötä uhkaavassa likviditeettikriisissä
Pauliina Tenhunen, Jerker Pitkänen & Elina Pesonen
Elina Pesonen & Jerker Pitkänen
Christer Svartström
Elina Pesonen
Uusimmat referenssit
European Battery Technologies – Konkurssipesän omaisuuden myynti
Osakkaamme Pauliina Tenhunen toimii European Battery Technologies Oy:n konkurssipesän hoitajana. Konkurssipesä myi konkurssissa olevan yhtiön koko omaisuuden, joka koostui muun muassa akkutehdaslaitteistosta ja toimintaan liittyvistä IP-oikeuksista. Myyty laitteisto on ollut 2010-luvulla ensimmäinen laatuaan, ja tehdas on aikanaan tuottanut LFP-paristoja ensimmäisenä Euroopassa. Ostaja on Virossa ja Saksassa toimiva Skeleton Technologies, joka on globaali energian varastoinnin kehittäjä ja valmistaja. Ostaja jatkaa toimintaa konkurssiyhtiöllä vuokralla olleissa toimitiloissa Varkaudessa. Toimitilat omistaa Varkauden kaupungin omistama yhtiö Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Konkurssihallinto on tyytyväinen tähän lopputulokseen, sillä akkutehdastoiminnan jatko oli konkurssipesänkin ensisijaisena tavoitteena.
Julkaistu 26.5.2023
Litorina Capital – Leo’s Leikkimaan ja HopLopin yhdistyminen
Toimimme ruotsalaisen pääomasijoitusyhtiö Litorina Capitalin neuvonantajana järjestelyssä, jossa Pohjoismaiden kaksi johtavaa sisäleikkipuistoketjua, Leo’s Leikkimaa ja HopLop, yhdistyivät. Leo’s Leikkimaan pääomistaja Litorina IV -rahasto ja HopLopin pääomistaja CapMan Special Situations I sopivat omistusjärjestelystä, jossa Leo’s Leikkimaa ja HopLop yhdistyvät Euroopan johtavaksi sisäleikkipuistokonserniksi. Molemmat osapuolet jatkavat omistajina uudessa järjestelyn tuloksena syntyneessä konsernissa. HopLop-ketju jatkaa toimintaansa Suomessa HopLop-brändin alla. Uusi konserni on Euroopan suurin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Sillä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Leo’s Leikkimaa on Pohjoismaiden suurin sisäleikkipuistoketju, jolla on yhteensä 50 puistoa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Saksassa. Puistoista 7 on Suomessa. HopLop on Suomen suurin lasten sisäliikunta- ja seikkailupuistoketju ja merkittävin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Suomessa on 17 HopLop-puistoa ja Saksassa 1. Litorina on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijaitsee Tukholmassa. Se on perustettu vuonna 1998. Se sijoittaa kapeiden erikoismarkkinoiden johtaviin yrityksiin, joilla on pääkonttori Pohjoismaissa. Tällä hetkellä sillä on 13 portfolioyhtiötä.
Julkaistu 2.2.2023
Relacom Finland – Konkurssipesän hoito
Relacom Finland Oy asetettiin konkurssiin marraskuussa 2019 yhtiön omasta hakemuksesta. Relacom Finland Oy oli yksi Suomen johtavista tele- ja tietoliikenteen asennuspalveluja tarjoavista yhtiöistä, ja se harjoitti toimintaa koko Suomessa. Yhtiö tarjosi muun muassa teleliikenneverkkojen ja sähköverkkojen asennusta ja ylläpitoa. Konkurssiin asettamisen hetkellä yhtiöllä oli noin 400 työntekijää. Konkurssimenettely saatiin päätökseen noin kolmessa vuodessa velkojien hyväksyttyä lopputilityksen joulukuussa 2022. Konkurssipesän pesänhoitajana toimi asianajaja Pekka Jaatinen. Konkurssin alettua konkurssipesä selvitti yhtiön keskeneräisiä projekteja ja saattoi niitä kannattavilta osin loppuun. Muutoin projektien osalta tehtiin hallitut alasajot ja luovutukset asiakkaalle. Osa projekteista oli myös yhteiskunnallisesti merkittäviä. Konkurssipesä palkkasi 112 yhtiön aikaista työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin projektien loppuunsaattamiseksi ja hallitun alasajon varmistamiseksi. Konkurssipesä ei kuitenkaan jatkanut velallisen liiketoimintaa. Yhtiön käyttö- ja vaihto-omaisuus koostui muun muassa erinäisistä työkaluista, laitteista ja useista ajoneuvoista. Konkurssipesä selvitti erilaisia vaihtoehtoja omaisuuden realisoinnin tehokkaaksi toteuttamiseksi, ja myynnit toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen konkurssirealisaattorin kanssa. Keskeneräisten projektien loppuunsaattamisesta ja yhtiön irtaimen omaisuuden myynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä ja kirjanpitoarvoa suurempi. Etuoikeudettomille velkojille kertyi konkurssissa noin 41 prosentin jako-osuudet.
Julkaistu 11.1.2023
Otso Gold – Saneerausmenettely
Malminetsintää ja kaivostoimintaa harjoittava Otso Gold Oy jätti Oulun käräjäoikeudelle 3.12.2021 yrityssaneerausta koskevan hakemuksen. Yhtiö omisti tuolloin Raahessa toimivan Laivakankaan kultakaivoksen, joka sijaitsee Pohjoismaiden suurimpiin kuuluvan kultaesiintymän päällä. Yhtiön saneerausmenettely alkoi 17.2.2022, ja käräjäoikeus määräsi asianajaja Pekka Jaatisen saneerausmenettelyn selvittäjäksi. Saneerausmenettelyn alkaessa yhtiö kuului Otso Gold -konserniin, jonka kanadalainen emoyhtiö Otso Gold Corp on listattu Toronton pörssiin. Otso Gold Oy toimi koko konsernin operatiivisena yhtiönä. Kaivoskonsernin rajat ylittävän luonteen vuoksi saneeraushakemukset jätettiin samanaikaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Yhtiön saneeraus edellytti koko yhtiön kattavaa rahoituksellista ja omistuksellista järjestelyä yhtiön toiminnan jatkumisen ja saneerausohjelman toteuttamisen turvaamiseksi. Saneerausmenettelyn avulla kyettiin toteuttamaan yritysjärjestely, jossa saneeraus ja saneerausohjelma perustuivat yhtiön koko osakekannan myyntiin kanadalaiselle Pilar Gold Inc:lle. Samassa yhteydessä yhtiölle järjestettiin myös rahoitus saneerausohjelman toteuttamista varten. Koko yhtiötä koskevaan yritysjärjestelyyn perustuvaa saneerausohjelmaa puoltaneet velkojat edustivat yli 93:a prosenttia kaikista yhtiön veloista. Oulun käräjäoikeus vahvisti yksipäiväisen saneerausohjelman lokakuussa 2022 ja nimitti asianajaja Pekka Jaatisen saneerausohjelman valvojaksi. Saneerausohjelman mukainen maksuohjelma suoritettiin kokonaisuudessaan noin viikkoa myöhemmin. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 17.11.2022.
Julkaistu 29.12.2022