Uusi yrityssaneerauslaki keventäisi saneerausmenettelyä ja ehkäisisi väärinkäytöksiä

Lain kehittämisellä tavoitellaan yrityssaneerausmenettelyn sujuvoittamista

Yrityssaneerauslain kehittämisellä halutaan erityisesti vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, sujuvoittaa ja keventää saneerausmenettelyä, edistää yritysten mahdollisuutta päästä riittävän varhaisessa vaiheessa saneerausmenettelyyn sekä ehkäistä saneerausmenettelyyn liittyviä väärinkäytöksiä. Lisäksi uudella lailla helpotetaan nopeutettuun saneerausmenettelyyn pääsyä ja velallisen mahdollisuuksia irtisanoa sopimuksia.

Selvittäjän ensiarvio korvaa taloudellisen perusselvityksen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että taloudellisesta perusselvityksestä luovuttaisiin ja että sen korvaisi selvittäjän ensiarvio. Ensiarviossaan tuomioistuimen määräämän selvittäjän tehtävänä on selvittää velallisen varat, velat ja muut sitoumukset sekä velallisen taloudelliseen asemaan ja sen odotettavissa olevaan kehitykseen vaikuttavat seikat.

Lisäksi selvittäjän on kuukauden kuluessa saneerausmenettelyn alkamisesta annettava velkojatoimikunnalle, suurimmille velkojille ja pyynnöstä muillekin velkojille ja velalliselle tieto

Nykymuotoista perusselvitystä on kritisoitu erityisesti siksi, että siinä ei juurikaan kyetä esittämään sellaista tietoa velallisesta, mitä ei olisi annettu jo hakemusvaiheessa. Koska yrityssaneeraushakemukset tulee laatia huolellisesti, on ehdotettuun uudistukseen perusselvityksen osalta helppo yhtyä. Uudistus keventää selkeästi selvittäjän tehtäviä yrityssaneerausmenettelyn alussa, jolloin selvittäjä voi keskittyä erityisesti saneerausohjelman laatimiseen ja liiketoiminnan tervehdyttämiseen.

Saneerausmenettely mahdollistaa tiettyjen sopimusten irtisanomisen

Ennen saneerausmenettelyn alkamista tehty sopimus, jolla velallinen on sitoutunut muuhun kuin rahasuoritukseen ja jota velallinen ei ole menettelyn alkaessa täyttänyt, voidaan irtisanoa päättymään siitä alkaen, kun saneerausohjelma on vahvistettu. Irtisanomisen edellytyksenä on, että irtisanominen on saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä. Sopimus voidaan irtisanoa sen kestosta tai irtisanomisajasta riippumatta. Hallituksen esityksessä mainitaan erityisesti tällaisena sopimustyyppinä kestosopimukset, joissa velallisen suoritusvelvollisuus pysyy samanlaisena pitkään. Mahdollinen sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä johtuva kohtuullinen vahingonkorvaus olisi saneerausvelkaa – tarkemmin ottaen ehdollista saneerausvelkaa – siihen saakka, että ohjelma vahvistetaan ja irtisanominen astuu voimaan. Lisäksi erilaiset saneerausmenettelyn varaiset ehdot kiellettäisiin. Oikeustila vastaisi tällöin konkurssia.

Ehdotettu muutos heijastelee eurooppalaista viitekehystä. Monissa maissa sopimusten irtisanominen saneerausmenettelyssä on mahdollista joustavammin kuin Suomessa. Ehdotettuun sääntelyyn liittyy kuitenkin edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kun sopimusten irtisanomisen mahdollisuus laajenee, tulee yhä useammin arvioitavaksi sopijakumppanin vahingonkorvauksen kohtuullinen määrä. Hallituksen esityksessä on vahingon kohtuullisen määrän osalta viitattu vuokra- ja vuokrausluottosopimuksia koskevaan kohtaan.  Koska vahingonkorvauksen kohtuullisuuden arviointi on ollut ongelmallista näiden sopimustyyppien kohdalla, on selvää, että vahingonkorvausten kohtuullisen määrän arvioimisen osalta oikeustila pysyy epäselvänä vielä pitkään. Myös korvausmääristä riiteleminen on osaltaan omiaan pitkittämään saneerausmenettelyä. On lisäksi selvää, että velallisen tiettyjen sopijakumppaneiden asema yrityssaneerauksissa huononee ehdotetun muutoksen myötä.

Takaisinsaannin kanneajat pitenevät

Hallituksen esityksessä ehdotetaan pidennyksiä myös takaisinsaannin kanneaikoihin: kanneajat pitenisivät kuudesta kuukaudesta vuoteen. Sekä selvittäjän että velkojan on pantava kanne vireille vuoden kuluessa siitä, kun saneerausmenettely on aloitettu. Kanneajat vastaisivat näin takaisinsaannin kanneaikoja konkurssissa. Lisäksi lakiin tulisi säännös, jossa säädettäisiin nykyistä tarkemmin selvittäjän kanteella takaisinsaadun omaisuuden säilytyksestä ja käytöstä. Varojen käyttöä koskevien määräysten tulisi sisältyä saneerausohjelmaan.

Takaisinsaantiajan pidentämistä voidaan kritisoida, sillä se ei itsessään edistä saneerausmenettelyn sujuvoittamista. Täytyy kuitenkin muistaa, että kanteet voi nostaa jo aikaisemminkin ja selvittäjän tulee edelleenkin aktiivisesti selvittää kanneperusteita heti saneerausmenettelyn alkamisesta lähtien. Tämä lähtökohta on kirjattu myös hallituksen esitykseen.

Muita muutoksia

Hallituksen esityksessä lakiin ehdotetaan myös muita muutoksia. Perusteettomiin saneeraushakemuksiin liitettyjä väärinkäytöksiä pyritään ehkäisemään sillä, että konkurssihakemuksen käsittelyä jatketaan, jos saneeraushakemus tulee samanaikaisesti vireille. Konkurssihakemusta ei kuitenkaan saa ratkaista ennen kuin päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta on tehty. Jos hakemus saneerausmenettelystä hylätään tai saneerausmenettely määrätään muutoin lakkaamaan, konkurssihakemus on puolestaan ratkaistava.

Näin on toimittava myös silloin, jos saneerausmenettelyä koskeva hakemus on ehtinyt tulla vireille, mutta ennen asian ratkaisemista tehdään hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos hakemukset saneerausmenettelystä ja konkurssiin asettamisesta on tehty samaan aikaan ja saneerausmenettely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa saneerausohjelman tultua vahvistetuksi.

Myös selvittäjän kelpoisuusvaatimuksia täsmennetään. Suomessa on pidetty tarpeellisena selvittäjän määräämistä myös varhaisessa saneerausmenettelyssä, ja tähän on helppo yhtyä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että lakiin lisättäisiin uusi pykälä saatavien tai lisävaatimuksen ilmoittamisesta tuomioistuimen määräämän määräpäivän jälkeen. Uuden pykälän tavoitteena on selkeyttää nykyistä oikeustilaa ja yhdenmukaistaa käytäntöjä, kun saneerausmenettelyn sääntely vastaisi konkurssin jälkivalvontamenettelyä.

Myös saneerausohjelman nopeaa vahvistamista tuetaan. Nopeassa vahvistamisessa tavanomaiset ohjelman käsittelyvaiheet sivuutetaan ja ohjelma saadaan nopeammin vahvistetuksi. Ehdotuksen mukaan saneerausohjelman nopeassa vahvistamisessa hyväksyntää edellytettäisiin velkojilta, joiden saatavat ovat 80 prosentin sijaan yhteensä vähintään 70 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä, sekä lisäksi jokaiselta sellaiselta velkojalta, jonka saatavan määrä on 5 prosentin sijaan vähintään 10 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä. Etukäteen on vaikea arvioida, mikä näiden muutosten vaikuttavuus käytännössä on nopeassa vahvistamisessa. Myös muita menettelysäännöksiä hienosäädetään, jotta menettely olisi jatkossa entistä sujuvampi.

Lain kehittäminen jatkuu

Euroopan komissiossa on valmisteilla uusi maksukyvyttömyysmenettelyjä koskeva direktiivi, joka annettaneen joulukuun alussa. Direktiivistä odotetaan sääntelyä muun muassa takaisinsaantiin, johtajien velvollisuuksiin maksukyvyttömyystilanteissa sekä velkojien oikeuksiin konkurssitilanteissa.