7.1.2015

Yrityssaneeraus voi olla uuden alku

Yrityssaneerausuutiset herättävät usein tunteita. Miten on mahdollista, että joku pääsee yrityssaneerauksen kautta eroon veloistaan ja voi jatkaa toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut?

Velkojat ovat toisinaan katkeria siitä, että omat saatavat jäävät suurelta osin luottotappioksi, kun velallisyhtiö pääsee puskemaan eteenpäin puhdistetulla taseellaan. Kansantalouden näkökulmasta saneeraus on kuitenkin eduksi, koska sen avulla voidaan säilyttää jatkamiskelpoista liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Kiireellä sorvattu laki kaipaa päivitystä

Saneerausmenettely tuli meille Suomeen keskellä 1990-luvulla alkanutta lamaa, kun eduskunta sääti kovan kiireen ja kohun saattelemana lain yrityksen saneerauksesta. Laki haki mallia erityisesti Yhdysvalloista, jossa ns. Chapter 11 -menettelyä oli käytetty menestyksellisesti jo toistakymmentä vuotta. Ideana oli luoda konkurssimenettelyn sijaan pelastusreitti sellaisille yrityksille, jotka joutuvat syystä tai toisesta tilapäisiin tai muuten korjattavissa oleviin taloudellisiin vaikeuksiin.

Upouusi laki pääsi heti käyttöön, kun saman tien vuonna 1993 alkoivat muun muassa Osuuskunta Eka-Yhtymän ja Starckjohann Oyj:n massiiviset saneerausmenettelyt. Näyttävän alun jälkeen saneerauslakia on sovellettu hyvin erilaisiin yrityksiin: pörssilistattuun Talvivaaraan, tuulivoimaloiden vaihteita tekevään Moventas Windiin, metsäkoneita valmistavaan Logsetiin ja urheiluvälineketju Top-Sportiin. Viimeisimpänä suurena nimenä saneeraukseen hakeutui joulun alla pörssilistattu Trainers’ House. Vuosittain saneeraushakemuksen jättää käräjäoikeudelle 350–500 yritystä, joissa on yhteensä useita tuhansia työpaikkoja.

Saneerauslakimme jäi kuitenkin tiukan säätämisaikataulun vuoksi osittain vajaaksi verrattuna kansainvälisiin sisariinsa. Laki ei ole sittemminkään kehittynyt samassa tahdissa pääomamarkkinoiden muutoksen kanssa. Ulkomaisten velkojien ja sijoittajien onkin toisinaan vaikeaa ymmärtää meikäläistä menettelyä, jossa esimerkiksi uuden rahan ja vanhojen omistajien kohtelu on erilaista kuin monessa muussa maassa. Toivottavasti laki saadaan päivitettyä seuraavan vaalikauden aikana.

Saneerattavalla yrityksellä pitää olla elinvoimaa

Saneerauksen ideana on auttaa sellaisia taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä, joilla on edelleen elämisen edellytyksiä. Yhtiö voi olla selkeästi maksukyvytön tai ainakin maksukyvyttömyyden partaalla. Yhtiöllä pitää kuitenkin olla sellaista liiketoimintaa, josta voidaan oikeilla keinoilla saada kannattavaa.

Keskeistä onkin selvittää heti alkuun, miksi yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa. Mahdollisia syitä ovat pieleen mennyt jätti-investointi, kilpailutilanteen yllättävä muutos, talouspakotteiden ennakoimaton vaikutus tai vain huono johtaminen. Yhtiö on voinut lähteä kasvamaan liian nopeasti hukaten ydinosaamisensa. Joskus taustalla voi olla yrittäjän sairastuminen.

Taloudellisten vaikeuksien syynä voi kuitenkin olla myös kerta kaikkiaan kannattamaton liikeidea, jolloin mikään kommervenkki ei käännä kassavirtaa positiiviseksi. Tällaisten yritysten ei tulisi edes pyrkiä yrityssaneeraukseen, vaan niiden liiketoiminta pitäisi lopettaa konkurssimenettelyn kautta.

Selvittäjä auttaa löytämään ratkaisun

Usein saneeraus ymmärretään vain velkojen leikkaukseksi. Olennaisempaa kuitenkin on, miten tappiollinen liiketoiminta saadaan tuottamaan ja löytyykö tunnelin päästä vielä valo.

Saneeraus tarjoaa velallisyrityksen avuksi käräjäoikeuden määräämän puolueettoman selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on etsiä yhdessä velallisyhtiön ja velkojien kanssa kokonaisratkaisua, jolla velallisyrityksen elämä saadaan jatkumaan onnellisesti. Tällainen tie on yleensä yrityksen velkojien ja muiden yhteistyökumppanien kannalta parempi kuin halki-poikki-ja-pinoon-ratkaisu konkurssin kautta.

Saneeraus mahdollistaa järeät toimenpiteet

Saneerauksessa pyritään löytämään yrityksestä elinkelpoinen osuus, jota kannattaa suojella. Rönsyistä hankkiudutaan eroon. Velallisyhtiön liiketoimintasuunnitelma käydään kriittisesti läpi ja arvioidaan, minkä palikoiden varaan yhtiön tulevaisuuden voisi rakentaa.

Liiketoiminnan järjestäminen uudelleen vaatii yleensä kovia toimia. Saneerauksessa olevan yhtiön henkilöstöä voidaan joutua irtisanomaan, jolloin käytössä ovat tavallista lyhyemmät yt-neuvottelu- ja irtisanomisajat. Pitkistä ja epäedullisista vuokrasopimuksista on mahdollista päästä saneerauksessa eroon nopeasti.

Osana yrityssaneerausta järjestellään usein myös velkoja. Saneerausvelan pääomaa voidaan leikata ja maksuaikaa pidentää jopa huomattavasti. Velkaleikkurilla ei kuitenkaan voida alentaa velkojien saatavia enemmän kuin on välttämätöntä saneerauksen toteuttamiseksi. Velkajärjestelyn pitää siis aina sopia velallisyrityksen kassavirtaennusteeseen.

Oikein ajoitettu saneeraus toimii

Saneerauksen pitäisi olla uuden alku. Suuri osa aloitetuista saneerausmenettelyistä on kuitenkin edelleen pelkkää tekohengitystä. Kaikille yrityksille ei onnistuta edes vahvistamaan saneerausohjelmaa, ja vahvistetuistakin ohjelmista läpi viedään vain puolet.

Saneeraukseen pitäisi siksi hakeutua ajoissa eli silloin, kun uutta alkua varten on vielä ituja. Menettely toimii hienosti, kun se ajoitetaan oikein. Saneerausta ei tule pitää viimeisenä askeleena ennen vääjäämätöntä konkurssia, vaan sitä tulee katsoa avoimin mielin, mahdollisuutena.

Asiantuntevan selvittäjän valitseminen auttaa osaltaan saneerauksen onnistumisessa. Menettely ei ole kustannuksiltaan aivan halpa, mutta investointi tulevaisuuteen kannattaa tehdä jos liiketoiminta on kaikesta huolimatta elinkelpoista.

Uusimmat referenssit

Osakkaamme Pauliina Tenhunen toimii European Battery Technologies Oy:n konkurssipesän hoitajana. Konkurssipesä myi konkurssissa olevan yhtiön koko omaisuuden, joka koostui muun muassa akkutehdaslaitteistosta ja toimintaan liittyvistä IP-oikeuksista. Myyty laitteisto on ollut 2010-luvulla ensimmäinen laatuaan, ja tehdas on aikanaan tuottanut LFP-paristoja ensimmäisenä Euroopassa. Ostaja on Virossa ja Saksassa toimiva Skeleton Technologies, joka on globaali energian varastoinnin kehittäjä ja valmistaja. Ostaja jatkaa toimintaa konkurssiyhtiöllä vuokralla olleissa toimitiloissa Varkaudessa. Toimitilat omistaa Varkauden kaupungin omistama yhtiö Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Konkurssihallinto on tyytyväinen tähän lopputulokseen, sillä akkutehdastoiminnan jatko oli konkurssipesänkin ensisijaisena tavoitteena.
Julkaistu 26.5.2023
Toimimme ruotsalaisen pääomasijoitusyhtiö Litorina Capitalin neuvonantajana järjestelyssä, jossa Pohjoismaiden kaksi johtavaa sisäleikkipuistoketjua, Leo’s  Leikkimaa ja HopLop, yhdistyivät. Leo’s  Leikkimaan pääomistaja Litorina IV -rahasto ja HopLopin pääomistaja CapMan Special Situations I sopivat omistusjärjestelystä, jossa Leo’s  Leikkimaa ja HopLop yhdistyvät Euroopan johtavaksi sisäleikkipuistokonserniksi. Molemmat osapuolet jatkavat omistajina uudessa järjestelyn tuloksena syntyneessä konsernissa. HopLop-ketju jatkaa toimintaansa Suomessa HopLop-brändin alla. Uusi konserni on Euroopan suurin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Sillä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Leo’s  Leikkimaa on Pohjoismaiden suurin sisäleikkipuistoketju, jolla on yhteensä 50 puistoa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Saksassa. Puistoista 7 on Suomessa. HopLop on Suomen suurin lasten sisäliikunta- ja seikkailupuistoketju ja merkittävin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Suomessa on 17 HopLop-puistoa ja Saksassa 1. Litorina on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijaitsee Tukholmassa. Se on perustettu vuonna 1998. Se sijoittaa kapeiden erikoismarkkinoiden johtaviin yrityksiin, joilla on pääkonttori Pohjoismaissa. Tällä hetkellä sillä on 13 portfolioyhtiötä.
Julkaistu 2.2.2023
Relacom Finland Oy asetettiin konkurssiin marraskuussa 2019 yhtiön omasta hakemuksesta. Relacom Finland Oy oli yksi Suomen johtavista tele- ja tietoliikenteen asennuspalveluja tarjoavista yhtiöistä, ja se harjoitti toimintaa koko Suomessa. Yhtiö tarjosi muun muassa teleliikenneverkkojen ja sähköverkkojen asennusta ja ylläpitoa. Konkurssiin asettamisen hetkellä yhtiöllä oli noin 400 työntekijää. Konkurssimenettely saatiin päätökseen noin kolmessa vuodessa velkojien hyväksyttyä lopputilityksen joulukuussa 2022. Konkurssipesän pesänhoitajana toimi asianajaja Pekka Jaatinen. Konkurssin alettua konkurssipesä selvitti yhtiön keskeneräisiä projekteja ja saattoi niitä kannattavilta osin loppuun. Muutoin projektien osalta tehtiin hallitut alasajot ja luovutukset asiakkaalle. Osa projekteista oli myös yhteiskunnallisesti merkittäviä. Konkurssipesä palkkasi 112 yhtiön aikaista työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin projektien loppuunsaattamiseksi ja hallitun alasajon varmistamiseksi. Konkurssipesä ei kuitenkaan jatkanut velallisen liiketoimintaa. Yhtiön käyttö- ja vaihto-omaisuus koostui muun muassa erinäisistä työkaluista, laitteista ja useista ajoneuvoista. Konkurssipesä selvitti erilaisia vaihtoehtoja omaisuuden realisoinnin tehokkaaksi toteuttamiseksi, ja myynnit toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen konkurssirealisaattorin kanssa. Keskeneräisten projektien loppuunsaattamisesta ja yhtiön irtaimen omaisuuden myynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä ja kirjanpitoarvoa suurempi. Etuoikeudettomille velkojille kertyi konkurssissa noin 41 prosentin jako-osuudet.
Julkaistu 11.1.2023
Malminetsintää ja kaivostoimintaa harjoittava Otso Gold Oy jätti Oulun käräjäoikeudelle 3.12.2021 yrityssaneerausta koskevan hakemuksen. Yhtiö omisti tuolloin Raahessa toimivan Laivakankaan kultakaivoksen, joka sijaitsee Pohjoismaiden suurimpiin kuuluvan kultaesiintymän päällä. Yhtiön saneerausmenettely alkoi 17.2.2022, ja käräjäoikeus määräsi asianajaja Pekka Jaatisen saneerausmenettelyn selvittäjäksi. Saneerausmenettelyn alkaessa yhtiö kuului Otso Gold -konserniin, jonka kanadalainen emoyhtiö Otso Gold Corp on listattu Toronton pörssiin. Otso Gold Oy toimi koko konsernin operatiivisena yhtiönä. Kaivoskonsernin rajat ylittävän luonteen vuoksi saneeraushakemukset jätettiin samanaikaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Yhtiön saneeraus edellytti koko yhtiön kattavaa rahoituksellista ja omistuksellista järjestelyä yhtiön toiminnan jatkumisen ja saneerausohjelman toteuttamisen turvaamiseksi. Saneerausmenettelyn avulla kyettiin toteuttamaan yritysjärjestely, jossa saneeraus ja saneerausohjelma perustuivat yhtiön koko osakekannan myyntiin kanadalaiselle Pilar Gold Inc:lle. Samassa yhteydessä yhtiölle järjestettiin myös rahoitus saneerausohjelman toteuttamista varten. Koko yhtiötä koskevaan yritysjärjestelyyn perustuvaa saneerausohjelmaa puoltaneet velkojat edustivat yli 93:a prosenttia kaikista yhtiön veloista. Oulun käräjäoikeus vahvisti yksipäiväisen saneerausohjelman lokakuussa 2022 ja nimitti asianajaja Pekka Jaatisen saneerausohjelman valvojaksi. Saneerausohjelman mukainen maksuohjelma suoritettiin kokonaisuudessaan noin viikkoa myöhemmin. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 17.11.2022.
Julkaistu 29.12.2022