7.1.2015

Yrityssaneeraus voi olla uuden alku

Yrityssaneerausuutiset herättävät usein tunteita. Miten on mahdollista, että joku pääsee yrityssaneerauksen kautta eroon veloistaan ja voi jatkaa toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut?

Velkojat ovat toisinaan katkeria siitä, että omat saatavat jäävät suurelta osin luottotappioksi, kun velallisyhtiö pääsee puskemaan eteenpäin puhdistetulla taseellaan. Kansantalouden näkökulmasta saneeraus on kuitenkin eduksi, koska sen avulla voidaan säilyttää jatkamiskelpoista liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Kiireellä sorvattu laki kaipaa päivitystä

Saneerausmenettely tuli meille Suomeen keskellä 1990-luvulla alkanutta lamaa, kun eduskunta sääti kovan kiireen ja kohun saattelemana lain yrityksen saneerauksesta. Laki haki mallia erityisesti Yhdysvalloista, jossa ns. Chapter 11 -menettelyä oli käytetty menestyksellisesti jo toistakymmentä vuotta. Ideana oli luoda konkurssimenettelyn sijaan pelastusreitti sellaisille yrityksille, jotka joutuvat syystä tai toisesta tilapäisiin tai muuten korjattavissa oleviin taloudellisiin vaikeuksiin.

Upouusi laki pääsi heti käyttöön, kun saman tien vuonna 1993 alkoivat muun muassa Osuuskunta Eka-Yhtymän ja Starckjohann Oyj:n massiiviset saneerausmenettelyt. Näyttävän alun jälkeen saneerauslakia on sovellettu hyvin erilaisiin yrityksiin: pörssilistattuun Talvivaaraan, tuulivoimaloiden vaihteita tekevään Moventas Windiin, metsäkoneita valmistavaan Logsetiin ja urheiluvälineketju Top-Sportiin. Viimeisimpänä suurena nimenä saneeraukseen hakeutui joulun alla pörssilistattu Trainers’ House. Vuosittain saneeraushakemuksen jättää käräjäoikeudelle 350–500 yritystä, joissa on yhteensä useita tuhansia työpaikkoja.

Saneerauslakimme jäi kuitenkin tiukan säätämisaikataulun vuoksi osittain vajaaksi verrattuna kansainvälisiin sisariinsa. Laki ei ole sittemminkään kehittynyt samassa tahdissa pääomamarkkinoiden muutoksen kanssa. Ulkomaisten velkojien ja sijoittajien onkin toisinaan vaikeaa ymmärtää meikäläistä menettelyä, jossa esimerkiksi uuden rahan ja vanhojen omistajien kohtelu on erilaista kuin monessa muussa maassa. Toivottavasti laki saadaan päivitettyä seuraavan vaalikauden aikana.

Saneerattavalla yrityksellä pitää olla elinvoimaa

Saneerauksen ideana on auttaa sellaisia taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä, joilla on edelleen elämisen edellytyksiä. Yhtiö voi olla selkeästi maksukyvytön tai ainakin maksukyvyttömyyden partaalla. Yhtiöllä pitää kuitenkin olla sellaista liiketoimintaa, josta voidaan oikeilla keinoilla saada kannattavaa.

Keskeistä onkin selvittää heti alkuun, miksi yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa. Mahdollisia syitä ovat pieleen mennyt jätti-investointi, kilpailutilanteen yllättävä muutos, talouspakotteiden ennakoimaton vaikutus tai vain huono johtaminen. Yhtiö on voinut lähteä kasvamaan liian nopeasti hukaten ydinosaamisensa. Joskus taustalla voi olla yrittäjän sairastuminen.

Taloudellisten vaikeuksien syynä voi kuitenkin olla myös kerta kaikkiaan kannattamaton liikeidea, jolloin mikään kommervenkki ei käännä kassavirtaa positiiviseksi. Tällaisten yritysten ei tulisi edes pyrkiä yrityssaneeraukseen, vaan niiden liiketoiminta pitäisi lopettaa konkurssimenettelyn kautta.

Selvittäjä auttaa löytämään ratkaisun

Usein saneeraus ymmärretään vain velkojen leikkaukseksi. Olennaisempaa kuitenkin on, miten tappiollinen liiketoiminta saadaan tuottamaan ja löytyykö tunnelin päästä vielä valo.

Saneeraus tarjoaa velallisyrityksen avuksi käräjäoikeuden määräämän puolueettoman selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on etsiä yhdessä velallisyhtiön ja velkojien kanssa kokonaisratkaisua, jolla velallisyrityksen elämä saadaan jatkumaan onnellisesti. Tällainen tie on yleensä yrityksen velkojien ja muiden yhteistyökumppanien kannalta parempi kuin halki-poikki-ja-pinoon-ratkaisu konkurssin kautta.

Saneeraus mahdollistaa järeät toimenpiteet

Saneerauksessa pyritään löytämään yrityksestä elinkelpoinen osuus, jota kannattaa suojella. Rönsyistä hankkiudutaan eroon. Velallisyhtiön liiketoimintasuunnitelma käydään kriittisesti läpi ja arvioidaan, minkä palikoiden varaan yhtiön tulevaisuuden voisi rakentaa.

Liiketoiminnan järjestäminen uudelleen vaatii yleensä kovia toimia. Saneerauksessa olevan yhtiön henkilöstöä voidaan joutua irtisanomaan, jolloin käytössä ovat tavallista lyhyemmät yt-neuvottelu- ja irtisanomisajat. Pitkistä ja epäedullisista vuokrasopimuksista on mahdollista päästä saneerauksessa eroon nopeasti.

Osana yrityssaneerausta järjestellään usein myös velkoja. Saneerausvelan pääomaa voidaan leikata ja maksuaikaa pidentää jopa huomattavasti. Velkaleikkurilla ei kuitenkaan voida alentaa velkojien saatavia enemmän kuin on välttämätöntä saneerauksen toteuttamiseksi. Velkajärjestelyn pitää siis aina sopia velallisyrityksen kassavirtaennusteeseen.

Oikein ajoitettu saneeraus toimii

Saneerauksen pitäisi olla uuden alku. Suuri osa aloitetuista saneerausmenettelyistä on kuitenkin edelleen pelkkää tekohengitystä. Kaikille yrityksille ei onnistuta edes vahvistamaan saneerausohjelmaa, ja vahvistetuistakin ohjelmista läpi viedään vain puolet.

Saneeraukseen pitäisi siksi hakeutua ajoissa eli silloin, kun uutta alkua varten on vielä ituja. Menettely toimii hienosti, kun se ajoitetaan oikein. Saneerausta ei tule pitää viimeisenä askeleena ennen vääjäämätöntä konkurssia, vaan sitä tulee katsoa avoimin mielin, mahdollisuutena.

Asiantuntevan selvittäjän valitseminen auttaa osaltaan saneerauksen onnistumisessa. Menettely ei ole kustannuksiltaan aivan halpa, mutta investointi tulevaisuuteen kannattaa tehdä jos liiketoiminta on kaikesta huolimatta elinkelpoista.

Uusimmat referenssit

Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Castrén & Snellmanin asianajaja Christer Svartström toimi selvittäjänä 11.3.2024 alkaneessa Foodiq Oy:n yrityssaneerausmenettelyssä. Foodiq on uniikki tulevaisuuden ruokatuotantoon keskittynyt yhtiö, joka tarjoaa kasvi- ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja tuotekehitystä elintarviketoimialalla sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on elintarviketeknologiaan sijoittava ruotsalainen sijoitusyhtiö Nicoya AB. Velkojien enemmistö hyväksyi saneerausohjelman nopeutetussa menettelyssä hieman alle vuoden kestäneen saneerausmenettelyn päätteeksi. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman ja siihen sisältyvän yksipäiväisen maksuohjelman 10.3.2025 sekä nimitti Christer Svartströmin saneerausohjelman valvojaksi. Yhtiölle löydettiin yhteistyössä osapuolten kesken toimiva ja nopea saneerausratkaisu, jolla vältettiin pitkäkestoinen ohjelma ja mahdollistettiin yhtiön täysipainoinen liiketoimintaan keskittyminen. Saneerausohjelma rahoitettiin yhtiön rahoittajien tekemin sijoituksin. Samalla yhden päivän ohjelma tuotti velkojille paremman lopputuloksen verrattuna pidempään saneerausohjelmaan. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 28.3.2025.
Julkaistu 6.5.2025
Osakkaamme Pauliina Tenhunen toimii European Battery Technologies Oy:n konkurssipesän hoitajana. Konkurssipesä myi konkurssissa olevan yhtiön koko omaisuuden, joka koostui muun muassa akkutehdaslaitteistosta ja toimintaan liittyvistä IP-oikeuksista. Myyty laitteisto on ollut 2010-luvulla ensimmäinen laatuaan, ja tehdas on aikanaan tuottanut LFP-paristoja ensimmäisenä Euroopassa. Ostaja on Virossa ja Saksassa toimiva Skeleton Technologies, joka on globaali energian varastoinnin kehittäjä ja valmistaja. Ostaja jatkaa toimintaa konkurssiyhtiöllä vuokralla olleissa toimitiloissa Varkaudessa. Toimitilat omistaa Varkauden kaupungin omistama yhtiö Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Konkurssihallinto on tyytyväinen tähän lopputulokseen, sillä akkutehdastoiminnan jatko oli konkurssipesänkin ensisijaisena tavoitteena.
Julkaistu 26.5.2023
Toimimme ruotsalaisen pääomasijoitusyhtiö Litorina Capitalin neuvonantajana järjestelyssä, jossa Pohjoismaiden kaksi johtavaa sisäleikkipuistoketjua, Leo’s  Leikkimaa ja HopLop, yhdistyivät. Leo’s  Leikkimaan pääomistaja Litorina IV -rahasto ja HopLopin pääomistaja CapMan Special Situations I sopivat omistusjärjestelystä, jossa Leo’s  Leikkimaa ja HopLop yhdistyvät Euroopan johtavaksi sisäleikkipuistokonserniksi. Molemmat osapuolet jatkavat omistajina uudessa järjestelyn tuloksena syntyneessä konsernissa. HopLop-ketju jatkaa toimintaansa Suomessa HopLop-brändin alla. Uusi konserni on Euroopan suurin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Sillä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Leo’s  Leikkimaa on Pohjoismaiden suurin sisäleikkipuistoketju, jolla on yhteensä 50 puistoa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Saksassa. Puistoista 7 on Suomessa. HopLop on Suomen suurin lasten sisäliikunta- ja seikkailupuistoketju ja merkittävin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Suomessa on 17 HopLop-puistoa ja Saksassa 1. Litorina on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijaitsee Tukholmassa. Se on perustettu vuonna 1998. Se sijoittaa kapeiden erikoismarkkinoiden johtaviin yrityksiin, joilla on pääkonttori Pohjoismaissa. Tällä hetkellä sillä on 13 portfolioyhtiötä.
Julkaistu 2.2.2023