30.9.2022

Whistleblowing–kanavan valmistelu kannattaa aloittaa viimeistään nyt

Valmisteilla oleva whistleblower-lainsäädäntö velvoittaa suuret ja keskisuuret yritykset sekä julkisen sektorin toimijat perustamaan organisaation sisäisen ilmoituskanavan, jonka kautta muun muassa henkilöstö voi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä. Lainsäädännön taustalla on EU:n whistleblower-direktiivi.

Ilmoituskanava on pääsääntöisesti perustettava vähintään 50 henkilön yrityksiin

Valmisteilla oleva, uusi niin kutsuttu whistleblower-lainsäädäntö velvoittaa pääsääntöisesti vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset tai julkisen sektorin toimijat perustamaan organisaation sisäisen ilmoituskanavan. Kanavan kautta esimerkiksi yrityksen työntekijät voivat tehdä luottamuksellisesti ilmoituksia epäillyistä väärinkäytöksistä, jotka koskevat tietyn lainsäädännön rikkomista esimerkiksi kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun, tietosuojan ja julkisten hankintojen alueilla. Tehdessään ilmoituksen lain edellyttämällä tavalla ilmoittaja saa suojaa ja organisaatio taas saa tietyksi ajaksi yksinoikeuden ilmoitusten tutkimiseen.

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan lain on tarkoitus tulla voimaan kolmen kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Siihen mennessä vähintään 250 työntekijää työllistävien yritysten tulee ottaa käyttöön sisäinen ilmoituskanava. Lakiehdotukseen sisältyy kuitenkin siirtymäaika, jonka mukaan säännöllisesti 50–249 työntekijää työllistävien yksityisen sektorin toimijoiden on otettava ilmoituskanava käyttöön viimeistään 17.12.2023.

Whistleblower-lainsäädäntö perustuu EU:n niin kutsuttuun whistleblower-direktiiviin, joka EU:n jäsenvaltioiden on implementoitava osaksi kansallista lainsääntöä. Suomessa whistleblower-lainsäädännön valmistelu on myöhästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Jossain EU:n jäsenvaltioissa direktiivi on jo saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Sisäisen ilmoituskanavan perustaminen

Uuden sääntelyn ensisijaisena tarkoituksena on suojata ilmoituksen tekijää vastatoimilta sekä antaa ilmoituksen vastaanottaneelle taholle mahdollisuus epäillyn väärinkäytöksen asianmukaiseen sisäiseen käsittelyyn. Lisäksi uusi lainsäädäntö asettaa vähimmäisvaatimukset ilmoituskanavan perustamiselle sekä ilmoitusten käsittelyä koskeville menettelyille, kuten ilmoitusten käsittelyajoille ja salassapidolle. Sen sijaan sisäisen ilmoituskanavan tekninen toteutustapa on pitkälti organisaation päätäntävallassa, ja kanavan ylläpitämisen voi tietyin reunaehdoin ulkoistaa myös palveluntarjoajalle. Niin ikään lakiesityksen mukaan samaan konserniin kuuluvat yhtiöt voivat tietyin edellytyksin perustaa yhteisen ilmoituskanavan.

Sääntely tuo organisaatiolle myös uusia informointivelvoitteita. Ilmoitusten tekemiseen oikeutettuja tahoja on muun muassa informoitava sisäisestä ilmoituskanavasta, mahdollisuudesta ilmoittaa viranomaisen ylläpitämään ulkoiseen ilmoituskanavaan sekä ilmoittajan suojelun edellytyksistä. Lisäksi ilmoitusten käsittelyyn on nimettävä vastuuhenkilöt, joita myös tulee kouluttaa ilmoitusten käsittelyyn.

Tietosuojaa koskevat velvoitteet huomioitava

Jotta ilmoituskanavan kautta tehtyjä ilmoituksia ja niihin sisältyviä henkilötietoja voidaan käsitellä laillisesti, kanavan käyttöönotossa on huomioitava tietosuojasääntelyyn ja henkilöstön osalta myös yhteistoimintalakiin perustuvat vaatimukset. Tietosuojavelvoitteiden mukaisesti toteutettu ilmoituskanava ja asianmukainen tietosuojadokumentaatio ovat keskeisiä välineitä, joilla organisaatio voi tarvittaessa näyttää toimineensa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 

Ilmoituskanavan kautta kerättyjen henkilötietojen käsittelyä koskevat samat tietosuojavelvoitteet kuin muutakin henkilötietojen käsittelyä. Esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn perusteet ja käyttötarkoitukset sekä säilytysajat on määriteltävä lainsäädännön edellytysten mukaisesti ja tarpeettomat henkilötiedot on poistettava. Käsittelyn kohteena olevia henkilöitä on lisäksi tiedotettava henkilötietojen käsittelystä, ja organisaation on huolehdittava käsittelyn kohteena olevien henkilöiden tietosuojalainsäädäntöön perustuvien oikeuksien toteutumisesta. Tämän osalta on hyvä huomioida, että uusi lainsäädäntö asettaa tiettyjä poikkeuksellisia rajoitteita rekisteröityjen oikeuksiin. Lisäksi Tietosuojavaltuutetun päätöksen mukaan rekisterinpitäjien tulee laatia ilmoituskanaviin liittyvästä henkilötietojen käsittelystä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi.

Miten valmistautua uusiin velvoitteisiin?

Uuden lainsäädännön vaatimukset täyttävä ilmoituskanava suojaa ilmoittajan lisäksi myös yritystä, sillä ilmoituskanavan avulla yrityksen on mahdollista saada tietoa liiketoimintaa mahdollisesti uhkaavista väärinkäytöksistä sekä saada tietyksi ajaksi yksinoikeus ilmoitusten käsittelyyn. Vaikka lainsäädännön valmistelu on vielä kesken, sisäisen ilmoituskanavan käyttöönoton valmistelu on suositeltavaa aloittaa viimeistään nyt. Alkuun on hyvä laatia arvio tarvittavista toimenpiteistä.

Uusimmat referenssit

Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025
Toimimme HANZA AB:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa puolustusteollisuuden sähköjärjestelmiin erikoistuneen Milectrian sopimusvalmistusliiketoiminnan.  Kauppa käsittää Milectria Oy:n (Suomi), Milectria OÜ:n (Viro) ja kiinteistöyhtiö Kiinteistö Oy Kanungin Karhun koko osakekannat. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. Kaupan odotetaan toteutuvan syyskuussa 2025.  HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. Seitsemässä maassa toimivan yhtiön vuotuinen liikevaihto on tällä hetkellä noin 6 miljardia Ruotsin kruunua ja sillä on noin 3100 työntekijää. Milectria on suomalainen puolustusteollisuuden sähköjärjestelmien sopimusvalmistaja.
Julkaistu 21.7.2025
Neuvoimme Nevel Oy:tä sen hankkiessa Suomen toiseksi suurinta biokaasulaitosta operoivan Labio Oy:n liiketoiminnan. Järjestelyssä Lahti Aqua Oy ja Salpakierto Oy myivät Labion koko osakekannan Nevelille, mikä laajentaa Nevelin jo entuudestaan merkittävää materiaalitehokkuus- ja biokaasuportfoliota. Kauppa ei vaikuta Lahti Aquan vesihuoltotoimintaan tai Salpakierron yhdyskuntajätehuollon palvelutehtäviin. Labion toiminta ja asiakassuhteet jatkuvat ennallaan. ”Yhteistyö on meille luonnollinen askel jatkaessamme investointeja materiaalitehokkuuteen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Integroimalla Labion kattavan tarjooman sekä osaamisen voimme tarjota asiakkaille vahvan alustan materiaalin kiertoon. Vahvistamme myös markkina-asemaamme yhtenä Suomen johtavana toimijana materiaalitehokkuuden saralla”, sanoo Nevelin liiketoimintajohtaja Ville Koikkalainen. Nevel on energiainfrayhtiö, joka tarjoaa teollisuuden ja kiinteistöjen kehittyneitä, ilmastopositiiviseen tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Se operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on 190 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 16.7.2025
Neuvoimme Pihlajalinna Oyj:tä järjestelyssä, jossa Pihlajalinna Terveys Oy ja Ikipihlaja Setälänpiha Oy myivät erityisasumispalveluiden liiketoimintansa Esperi Care Oy:lle. Kaupan kohteena olivat kolme Pihlajalinna Uniikki -yksikköä Hämeenlinnassa, Lohjalla ja Riihimäellä sekä Ikipihlaja Oiva Raisiossa. Järjestelyn seurauksena yhteensä yli 100 työntekijää siirtyi Esperille. Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Pihlajalinnalla on yli 160 toimipistettä ympäri Suomea ja laaja palveluvalikoima sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaille.
Julkaistu 2.6.2025