Virtuaalivaluuttojen verotukseen vihdoinkin järkeä

KHO:n ratkaisu kumosi keskusverolautakunnan (KVL) päätöksen, jossa virtuaalivaluutan luovutuksesta syntynyttä voittoa pidettiin muuna pääomatulona. Tähän asti Verohallinto on kohdellut virtuaalivaluuttojen luovutuksia eri tavoin, joten KHO:n päätös tuo johdonmukaisuutta ja oikaisee verokohtelua oikeaan suuntaan.

Virtuaalivaluuttojen verokohtelussa on ollut vinoumia

Nykyinen laki ei sano virtuaalivaluutoista eikä niiden verotuksesta mitään, joten kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia. Verohallinto ja Helsingin hallinto-oikeus ovat antaneet virtuaalivaluuttojen verotuksesta ohjeita, jotka ovat osittain ristiriitaisia ja epäselviä. Verohallinnon ohjeet eivät ole sitovia, mutta käytännössä ne ohjaavat verotusta.

Verohallinnon ohjeiden perusteella virtuaalivaluuttoja ei pidetä verotuksessa rahana tai arvopapereina. Myös KVL oli katsonut kumotussa päätöksessään, että virtuaalivaluuttayksiköitä on pidettävä luonteeltaan lajiesineen kaltaisina maksuvälineinä. Kun virtuaalivaluuttaa vaihdetaan euroihin, dollareihin tai muuhun virallisesti vahvistettuun valuuttaan, kyseessä ei KVL:n mukaan ole tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden luovutus, vaan vaihdossa syntyvää arvonnousua olisi pidettävä varallisuuden kerryttämänä muuna pääomatulona.

Toinen virtuaalivaluuttojen verotukseen liittyvistä harmeista on ollut se, ettei tappioita ole voinut vähentää verotuksessa. Verohallinto antoi jo vuonna 2013 virtuaalivaluuttojen verotuksesta ohjeen, jossa se totesi, että virtuaalivaluutasta aiheutuvan tappion vähentämisessä noudatetaan hinnanerosopimuksiin soveltuvia periaatteita, jolloin virtuaalivaluutasta aiheutunut tappio olisi henkilökohtaisessa tulolähteessä vähennyskelvoton. Verohallinto on pysynyt tässä kannassa myöhemmissäkin ohjeissaan. Myös KVL:n ratkaisusta voitiin päätellä tappioiden olevan vähennyskelvottomia, koska virtuaalivaluutan luovutusvoittoon ei ratkaisussa sovellettu luovutusvoiton verotussäännöksiä.

Verotuksen tulisi kuitenkin olla tasapainossa. Symmetrisessä verojärjestelmässä on luonnollista, että veronalaista voittoa vastaa vähennyskelpoinen tappio.

Mikä muuttui?

KHO:n perustelujen mukaan virtuaalivaluutat eivät ole virallista valuuttaa, mutta niillä on kuitenkin rahassa mitattavaa arvoa. Virtuaalivaluutta on varallisuutta, jota varallisuusverolain nojalla voidaan pitää verotettavana varallisuutena. Virtuaalivaluutta voi siksi olla tuloverolaissa tarkoitettua omaisuutta varsinkin, kun tuloverolaissa ei ole omaa omaisuuden määritelmää. Toisin sanoen virtuaalivaluutan luovutuksista kertyvää voittoa ei ole KHO:n mukaan katsottava esimerkiksi tuloverolaissa tarkoitetuksi valuuttakurssivoitoksi tai muuksi juoksevaksi pääomatuloksi.

Virtuaalivaluutan luovuttamiseen voidaan siis nyt soveltaa tuloverolain luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä. KHO:n päätös tarkoittaa myös sitä, että virtuaalivaluuttojen myynnistä aiheutuvat tappiot ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia verotuksessa. Tuloverotuksessa vähennyskelpoista on omaisuuden luovutuksesta aiheutunut tappio, johon rinnastetaan arvopaperin lopullinen arvonmenetys.

KHO:n ratkaisussa ei otettu kantaa verokohteluun siinä tapauksessa, että virtuaalivaluuttoja vaihdetaan toisiinsa. Tästä kysymyksestä Helsingin hallinto-oikeus on antanut ratkaisun,  joka on tullut lainvoimaiseksi KHO:n hylättyä siitä tehdyn valituslupahakemuksen. Näin ollen virtuaalivaluutan vaihto toiseen (tai mihin tahansa muuhun omaisuuteen) on verotuksessa samalla tavalla virtuaalivaluutan luovutus kuin virtuaalivaluutan vaihto viralliseen valuuttaan.

Virtuaalivaluutat ovat vielä uusi ilmiö, jonka sääntely hakee paikkaansa. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa onkin syytä varmistaa verokohtelu etukäteen esimerkiksi ennakkoratkaisun tai ennakollisen keskustelun avulla. Erityisesti aiempien vuosien tappiolliset virtuaalivaluuttojen luovutukset saattavat olla syy hakea omaan verotukseen muutosta.

*kirjoitusta on päivitetty 5.4.2019 16:07