13.6.2024

Verotarkastus johtaa joka kolmannessa tapauksessa rikostapausharkintaan

Joka kolmas verotarkastuksissa valvotuista tapauksista johti viime vuonna rikostapausharkintaan. Verotarkastus on Verohallinnon valvontakeino, jossa selvitetään, onko Verohallinnolle annettu oikeat ja riittävät tiedot lainmukaisen verotuksen toimittamiseksi ja maksuvelvollisuuden täyttämiseksi. On mahdollista, että verotuksen oikaisuprosessin rinnalla kulkee myös poliisin esitutkinta, josta verovelvollinen ei välttämättä ole tietoinen.

Verotarkastus on Verohallinnon valvontakeino, jossa selvitetään, onko Verohallinnolle annettu oikeat ja riittävät tiedot lainmukaisen verotuksen toimittamiseksi ja maksuvelvollisuuden täyttämiseksi.

Verotarkastusten laajuus vaihtelee aina kohdennetuista, tiettyä tulolajia, omaisuuserää tai transaktiota koskevista verotarkastuksista laajempiin, esimerkiksi yksittäistä toimialaa koskeviin tarkastuksiin. Verotarkastuksen yhteydessä verotarkastajat voivat kerätä myös vertailutietoja muista verovelvollisista. Verohallinto hyödyntää näitä vertailutietoja arvioidessaan muiden kuin kyseisen tarkastuksen kohteena olevien verovelvollisten verotuksen oikeellisuutta.

Verotarkastuksesta säädetään verotusmenettelylaissa (VML) ja laissa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (OVML) sekä näiden lakien perusteella annetuissa asetuksissa. Lisäksi verotarkastuksessa noudatetaan Verohallinnon hyvää verotarkastustapaa koskevaa ohjetta.

Verotarkastukseen kuuluvat laajat ilmoittamis- ja tiedonantovelvollisuudet

Verovelvollisella on verotarkastuksen yhteydessä laaja ilmoittamisvelvollisuus ja aineistojen esittämisvelvollisuus. VML:n ja OVML:n nojalla verovelvollisen on esitettävä verotarkastuksessa tarkastettavaksi kaikki aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen hänen verotuksessaan tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä. Harkintavalta pyydettävän aineiston tarpeellisuudesta on jätetty yksinomaan verotarkastajille.

Verotarkastuksen yhteydessä voidaan hankkia tietoja myös sivullisilta eli muilta kuin verovelvolliselta itseltään. Myös sivullisen tiedonantovelvollisuus on laaja ja se lähtee siitä lähtökohdasta, että jokaisen on annettava toisen verovelvollisen verotusta varten tarpeellisia tietoja Verohallinnon niitä pyytäessä. Pyydetyt tiedot saattavat koskea asiaa, josta lain mukaan on oikeus kieltäytyä todistamasta. Tiedot on siitä huolimatta annettava, jos ne ovat verotukseen vaikuttavia ja taloudellista asemaa koskevia.

Lähtökohtana hallinnollisessa menettelyssä on siis hyvin avoin tiedonanto viranomaisen suuntaan. Tiedonantovelvoitteen asianmukainen täyttäminen ja mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu asettavat kuitenkin haasteita verovelvollisen oikeusturvan näkökulmasta.

Ota rikosprosessin mahdollisuus huomioon jo varhaisessa vaiheessa

Verohallinnon mukaan joka kolmas verotarkastuksissa valvotuista tapauksista johti viime vuonna rikostapausharkintaan ja poliisin tietoon tuli lähes 2 400 talousrikosasiaa, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yli puolet kaikista poliisin kirjaamista talousrikoksista oli velallisen rikoksia sekä vero- ja kirjanpitorikoksia. Erityisesti törkeiden kirjanpito-, vero-, velallisen epärehellisyys- ja väärennysrikosten sekä avustuspetosten ja kavallusten määrät kasvoivat edellisestä vuodesta.

Kun verotarkastuksen aikana huomataan, että vältettyjen verojen määrä on todennäköisesti merkittävä, on välttämätöntä ottaa huomioon rikosprosessin mahdollinen vireillä olo hallinnollisen menettelyn rinnalla. Rikosprosessiin valmistautuminen on suositeltavaa aloittaa jo siinä vaiheessa, kun yhtiössä epäillään, että asia saattaa edetä Verohallinnon tarkastuksen jälkeen rikostutkintaan.

Rikosprosessiin on asianmukaista valmistautua siten, että tunnistetaan asiaan liittyvät rikosoikeudelliset riskit ja pohditaan keskeisiä puolustusargumentteja. Laadittuja puolustusargumentteja voidaan käyttää puolustuksen kulmakivinä mahdollisessa myöhemmässä rikosprosessissa, mutta myös ohjenuorana hallinnollisessa prosessissa. Verovelvollisen on tärkeää säilyttää johdonmukaisuus antamiensa tietojen ja argumenttien välillä koko hallinnollisen prosessin ja mahdollisen rikosprosessin ajan. Tämä korostaa myös hallinnollisessa prosessissa ja esitutkinnassa toimitettavan materiaalin yhdenmukaisuuden merkitystä.

Tyypillisesti tieto esitutkinnan vireilläolosta tulee yhtiölle vasta siinä vaiheessa, kun sen henkilöstöä kutsutaan poliisikuulusteluihin. Poliisikuulustelukutsut saattavat tulla yllättäen ja hyvin lyhyellä varoitusajalla, jolloin puolustusargumenttien arvioiminen haastavampaa. Esitutkinnassa suoritettavien poliisikuulustelujen merkitys koko rikosprosessin kannalta on suuri. Nämä kuulusteluvastaukset voivat ohjata esitutkintaa, ja lausuttuja haitallisia seikkoja voidaan käyttää syytettyä vastaan oikeudenkäynnissä. Näin ollen ennakollinen ja aktiivinen valmistautuminen rikosprosessiin auttaa yhtiön ja sen työntekijöiden puolustautumisessa jo heti esitutkinnan ensivaiheista lähtien.

Itsekriminointisuoja kannattaa ottaa huomioon myös hallinnollisessa menettelyssä

Erityisesti verorikosasioissa kysymys itsekriminointisuojasta nousee usein esille. Itsekriminointisuojalla tarkoitetaan käytännössä oikeutta olla myötävaikuttamatta oman rikosepäilynsä selvittämiseen. Rikosoikeudellinen itsekriminointisuoja tulee ottaa huomioon rikosprosessin kanssa samanaikaisessa hallinnollisessa menettelyssä, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät samanaikaisesti:

  • hallinnollinen menettely on vireillä samanaikaisesti esitutkinnan kanssa (samanaikaisuusvaatimus)

  • esitutkinnalla ja hallinnollisella menettelyllä on yhteys toisiinsa, esimerkiksi molemmat menettelyt liittyvät samojen tosiseikkojen selvittämiseen (yhteysvaatimus)

  • hallinnollisessa menettelyssä vaaditut tiedot ovat relevantteja myös rikosasiassa syyllisyyden selvittämisen kannalta (relevanttiusvaatimus)

  • hallinnollisessa menettelyssä käytetään tai voidaan käyttää sanktion, kuten veronkorotuksen uhkaa, ilmoittamisvelvollisuuden täyttämisen tehosteena

  • hallinnollisessa menettelyssä annetun tiedon luovuttamista rikosta tutkivalle viranomaiselle ei ole lainsäädännössä tehokkaasti estetty (ns. palomuurin puuttuminen).

Yhä useampi verotarkastus johtaa siihen, että harkitaan tutkintapyynnön tekemistä poliisille, mistä voi käytännössä seurata rikosprosessin alkaminen joko samanaikaisesti hallinnollisen prosessin kanssa tai sen jälkeen. Verotuksen pitkät muutoksenhakuajat huomioiden on pidettävä ilmeisenä sitä, että riski prosessien samanaikaisuudesta on olemassa. Näin ollen itsekriminointisuojan huomioon ottaminen ja esimerkiksi Verohallinnolle toimitettavien materiaalien arvioiminen tiedonantovelvollisuuksien ja mahdollisen rikosprosessin näkökulmasta on tärkeää.

Miten mahdolliseen rikosprosessiin voi varautua?

Verovelvollisen tulee pitää mielessä mahdollinen rikosprosessi jo heti verotarkastuksen alkumetreistä lähtien. On tärkeää, että yhtiö on implementoinut toimintamallit tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi ja viranomaisten kysymyksiin vastaamiseksi. Toimintamalleissa on keskeistä huomioida, että tietopyyntöihin vastaaminen tehdään koordinoidusti ja yhteistyössä toimivan johdon kanssa.

Vero- ja rikosoikeuspraktiikoidemme kokeneet asiantuntijat avustavat sinua veroasiasi hoidossa aina verotarkastuksesta mahdolliseen rikosprosessiin. Olemalla ajoissa liikenteessä ja varautumalla myös rikosprosessin mahdollisuuteen mahdollistat parhaan mahdollisen puolustuksen.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Neuvoimme CapMan Infran kohdeyhtiö Koiviston Auto Groupia, Suomen suurinta linja-autoyritystä, sen toteuttaessa 300 miljoonan euron rahoituspaketin. Rahoitusjärjestely koostuu konsernin nykyisten lainojen uudelleenrahoituksesta ja uudesta kasvurahoituksesta tukemaan yhtiön investointeja nopeasti kasvavaan sähköbussikalustoon. Rahoituspaketin ovat myöntäneet Nord/LB:n, ABN AMROn, Edmond de Rothschildin, LBP AM:n ja Siemensin muodostama rahoittajaryhmä. Järjestely vahvistaa Koiviston Auton rahoituspohjaa ja tuo merkittävää joustavuutta yhtiön kestävään joukkoliikenteeseen keskittyvän kasvustrategian toteuttamiseen. CapMan Nordic Infrastructure I -rahasto hankki Koiviston Auton joulukuussa 2021 tukeakseen yhtiön laajentumista ja operatiivista kehitystä. Konserni palvelee nykyisin yhteisöjä valtakunnallisesti ja on edelläkävijä päästöttömän joukkoliikenteen siirtymässä Suomessa. Yhtiöllä on käytössään noin 300 sähköbussia, ja yli 50 uuden sähköbussin odotetaan aloittavan liikennöinti vuoden 2026 aikana, mikä edelleen vauhdittaa kaluston sähköistymistä. “Uudelleenrahoituksen onnistunut toteutuminen on Koiviston Auto Groupille merkittävä virstanpylväs”, sanoo Koiviston Auto Groupin toimitusjohtaja Henrik Mikkola. “Laajan ja korkeatasoisen rahoittajajoukon vahva tuki korostaa liiketoimintamme vakautta ja pitkän aikavälin strategiamme kestävyyttä. Rahoitus mahdollistaa investointien jatkamisen sähköiseen liikkumiseen sekä luotettavien, kestävien ja korkealaatuisten joukkoliikennepalveluiden tarjoamisen eri puolilla Suomea.” “Koiviston Auto Groupilla on keskeinen rooli joukkoliikenteen vihreässä siirtymässä Suomessa”, kommentoi Ville Poukka, CapMan Infran Managing Partner. “Uudelleenrahoitus vahvistaa merkittävästi yhtiön taloudellista perustaa ja mahdollistaa sähköbussi-investointien jatkamisen laajassa mittakaavassa. Olemme tyytyväisiä rahoittajien vahvaan luottamukseen yhtiön strategiaa, operatiivista suorituskykyä ja pitkän aikavälin kasvunäkymiä kohtaan.”
Julkaistu 25.3.2026
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026