Veronkorotuksesta verorikokseen – milloin verotarkastus johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin?

Verohallinnon tavoitteena on varmistaa, että verovelvollinen on täyttänyt verovelvollisuutensa oikein ja antanut verotusta varten oikeat ja riittävät tiedot. Tyypillisesti juuri verotarkastuksen perusteella yhtiön verotusta saatetaan oikaista ja Verohallinto antaa verotarkastuksessa havaituista puutteista ohjausta verovelvolliselle. Merkittävämmät havainnot saattavat edetä verotarkastuksesta esitutkintaviranomaisen selvitettäväksi, jolloin asiassa epäillään lähtökohtaisesti rikosta tai vaihtoehtoisesti hallinnolliseen prosessiin veronkorotuksen määräämiseksi.

Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus voivat johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin

Käytännössä Verohallinnon on ratkaistava, käsitelläänkö verotukseen liittyvä väärinkäytös hallinnollisesti veronkorotusasiana vai rikosasiana. Mahdollista on myös se, että hallinnolliset toimet kohdistuvat yhtiöön ja rikosoikeudellinen vastuu henkilöön.

Keskeinen ero hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten välillä on tekijän tahallisuus ja huolimattomuus. Veronkorotus voidaan määrätä lähtökohtaisesti huolimattomuuden perusteella, kun taas rikosoikeudelliset seuraamukset edellyttävät tekijän tahallisuutta. Veroasioissa verovelvolliselta edellytetään kuitenkin korostunutta huolellisuutta.

Tahallisuuttakaan ei voi mieltää sellaisena käsitteenä, kun se yleiskielessä ymmärretään. Tahallisuus voidaan sekä kirjanpitorikoksissa että verorikoksissa joissakin tilanteissa johtaa jo sen perusteella, ettei vältetylle verolle ole annettu uskottavaa selitystä, jos verovelvollisen olisi tullut olla tietoinen veron määrään vaikuttavasta seikasta. Tässäkin on merkittävä ero sillä, onko verovelvollinen antanut viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon vai laiminlyönyt muutoin verotusta varten säädetyn velvollisuuden.

Veronkorotus hallinnollisena seuraamuksena

Verovelvolliselle määrätään veronkorotus, jos veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta. Veronkorotus ei ole rikosoikeudellinen seuraamus, vaan hallinnollinen, rangaistusluonteinen, sanktio.

Veronkorotuksen määrä on pääsääntöisesti 10 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätyn veron määrästä, mutta määrä arvioidaan tapauskohtaisesti ja se voi olla enimmillään jopa 50 prosenttia.

Milloin kyse on verorikoksesta?

Asian arviointi muuttuu rikosoikeudelliseksi, jos Verohallinto katsoo, että teko täyttää rikoslain mukaiset veropetoksen, törkeän veropetoksen tai verorikkomuksen tunnusmerkistön.

Jos Verohallinto epäilee, että kyseessä on verorikos, se tekee asiasta tutkintapyynnön poliisille. Samassa tulee usein arvioitavaksi kirjanpitorikosten mahdollisuus, mikäli liiketapahtumia on jäänyt kirjaamatta tai kirjanpitoon on kirjattu harhaanjohtavia tai peräti vääriä tietoja. Toisin kuin verorikoksissa, kirjanpitorikos voidaan tuomita myös törkeän tuottamuksen eli toisin sanoen huolimattomuuden seurauksena.

Rikoslain mukaan, jos veronkorotus katsotaan riittäväksi seuraamukseksi, veropetoksesta ei välttämättä tehdä rikosilmoitusta, esitutkintaa eikä nosteta syytettä. Verohallinto arvioi poliisille tehtävän tutkintailmoituksen tekemistä teon vakavuus, toistuvuus, veron määrä ja muut seuraukset huomioon ottaen. Jos veronkorotus on jo määrätty samasta asiasta, syytettä verorikoksesta ei lähtökohtaisesti enää voi nostaa.

Mikäli Verohallinto päättää tehdä asiassa rikosilmoituksen ja asia etenee rikosprosessiin, Verohallinto tekee tyypillisesti verotuspäätöksen, mutta jättää veronkorotusta koskevan päätöksen tekemättä. Poikkeuksellisissa tilanteissa veronkorotus voidaan erityisen painavista syistä poistaa ja käsitellä sama asia syyteasiana. Tällöin asiassa on täytynyt tulla esiin olennaista ja uutta tietoa, jota viranomainen ei olisi voinut huomata silloin, kun veronkorotuksesta päätettiin.

Verorikoksesta ovat yleensä vastuussa yhtiön työntekijät ja johto

Rikosoikeudelliset syytteet ja seuraamukset veropetoksesta kohdistuvat pääsääntöisesti yhtiön työntekijöihin ja johtoon, vaikka toiminnasta hyötyvä taho olisi yhtiö. Tietyissä poikkeuksellisemmissa tilanteissa rangaistusvastuu saatetaan kuitenkin kohdistaa myös yhtiöön.

Yhteisösakon määrä on 850–850 000 euroa ja yhteisösakon määräämisestä voi olla myös muita liitännäisvaikutuksia yhtiön toimintaan, kuten vaikutuksia yhtiön kelpoisuuteen osallistua julkisiin hankintamenettelyihin. Yleensä rikosoikeudellinen vastuu kohdistuu kuitenkin toimitusjohtajaan, hallituksen jäseniin ja tosiasiallisesti määräysvaltaa käyttäviin henkilöihin.

Kuten todettua osakeyhtiölle määrätty veronkorotus ei estä samasta asiasta rangaistuksen vaatimista edelleen myös osakeyhtiössä määräysvaltaa käyttäneelle henkilölle.

Veroasioissa kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä yhteys asiantuntijaan

Mikäli Verohallinto tekee sinua tai yhtiötäsi koskevan tutkintapyynnön tai epäilet rikosoikeudellisia seuraamuksia, ota yhteyttä vero- ja rikosoikeudellisiin asioihin perehtyneeseen asianajajaan. Veroprosessin kohteeksi joutuessa asiantuntija-avun hankkiminen on suositeltavaa viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen yhteydenotto Verohallinnolta tai poliisilta on vastaanotettu, jotta prosessia voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla ja taata verovelvollisen oikeusturva.

Kokenut verotiimimme yhdessä rikosoikeuteen erikoistuneiden asiantuntijoidemme kanssa ovat mielellään apunanne haastavissa verotukseen kohdistuvissa prosesseissa.

Artikkeli on Vero ja strukturointi -tiimimme kolmiosaisen artikkelisarjan viimeinen osa. Sarjan ensimmäinen osa koski verotuksen ennakollista ohjausta ja toinen osa verotarkastusta.