Verkkotunnussääntely uudistuu – onko yritykselläsi IP-strategia?

Sähköisen viestinnän lainsäädännön massiivinen kokonaisuudistus eli tietoyhteiskuntakaari (917/2014) tulee verkkotunnusten osalta voimaan 5. syyskuuta 2016. Verkkotunnussääntelyn muutoksista on siis hyvä olla tietoinen jo nyt.

Termistö yksinkertaistuu ja kotimaavaatimus poistuu

Tietoyhteiskuntakaaren tavoitteena on ollut selkeyttää ja yksinkertaistaa sääntelyä. Tässä hengessä laista on siivottu pois monitahoinen verkkotunnusten hakijana toimivien tahojen rooliverkko. Tietoyhteiskuntakaari puhuu ainoastaan verkkotunnuksen käyttäjistä ja välittäjistä. Suomessakin hakuprosessissa siirrytään nykyisestä sekamallista kansainväliseen välittäjämalliin, ja rekisteröinnin edellytyksenä ollut kotimaavaatimus poistuu.

Kotimaavaatimuksen poistuminen tarkoittaa sitä, että myös ulkomaalaiset yksityis- ja oikeushenkilöt voivat rekisteröidä suomalaisen fi-verkkotunnuksen. Käytännössä tämä parantaa ulkomaisten yritysten mahdollisuuksia rekisteröidä verkkotunnus. Samalla saattavat kuitenkin yleistyä myös anonyymit ulkomaiset fi-rekisteröinnit, joiden yhtenä tarkoituksena voi olla ainoastaan tuottaa ansioita omistajalleen.

On vaikea ennustaa, kasvaako fi-verkkotunnusten määrä räjähdysmäisesti. Uskomme kuitenkin, että kansallisella päätteellämme varustettujen verkkotunnusten määrä pysyy pienenä, koska Suomi on pieni markkina-alue eikä meitä suomen puhujia ole paljon.

Verkkotunnus on olennainen osa yrityksen markkinointia

Kuten kaikki immateriaalioikeusasiat, myös verkkotunnus kannattaa suunnitella huolellisesti. Se on olennainen osa yrityksen brändiä. Suojaa siis verkkotunnuksesi ennemmin hyvissä ajoin kuin mieti asiaa myöhemmin.

Tietynlainen strateginen ajattelu kannattaa jo verkkotunnuksen hakemisvaiheessa. Pohdi ennen verkkotunnuksen rekisteröintiä ainakin tällaisia kysymyksiä:

Kuka tahansa voi rekisteröidä nimeäsi kantavan verkkotunnuksen

Verkkotunnuksen muotoa ja sisältöä koskevat rajoitukset poistuvat osittain uusien säännösten tullessa voimaan. Tällä hetkellä esimerkiksi tietyn etu- ja sukunimen yhdistelmän saa rekisteröidä verkkotunnukseksi vain kyseisen nimen haltija. Uudistusten myötä rajoitus poistuu ja kuka tahansa voi rekisteröidä esimerkiksi juuri sinun nimesi sisältävän verkkotunnuksen. Mitä tämä merkitsee sinun bisneksellesi tai henkilöbrändillesi? Nyt kannattaa olla hereillä ja miettiä asiaa etukäteen. Verkkotunnukset kävelevät jatkossakin käsi kädessä tavaramerkkien ja toiminimien kanssa. Tavaramerkkien ja toiminimien suoja säilyy siis uudistuksessa entisellään, eikä verkkotunnuksessa saa käyttää oikeudettomasti toisen rekisteröityä tavaramerkkiä tai toiminimeä. Pidä tämä mielessä myös suunnitellessasi omaa verkkotunnustasi.

Typosquatting ja verkkotunnusriidat

Rekisteröity tavaramerkki tai toiminimi suojaa haltijaansa hyvin myös verkkotunnusmaailmassa. Verkkotunnuksen peruutusvaatimus onnistuu yleensä sellaisessa tilanteessa, jossa verkkotunnuksen osaksi on otettu esimerkiksi rekisteröity tavaramerkki. Hankalampi tapaus on niin sanottu typosquatting: se tarkoittaa verkkotunnusten rekisteröinnin väärinkäyttöä, jossa verkkotunnuksen hakija pyrkii hyötymään tietyn brändin goodwill-arvosta rekisteröimällä verkkotunnukseksi väärin kirjoitetun mutta tunnistettavan muodon suositusta tavaramerkistä tai brändistä. Tällaisen verkkotunnuksen avulla käytetään hyväksi yleisiä kirjoitusvirheitä, joita verkon käyttäjät tekevät etsiessään brändiin liittyviä sivuja.

Typosquattingissa ei ole kyse kielletystä toisen tavaramerkin tai toiminimen ottamisesta osaksi verkkotunnusta vaan eräänlaisen johdannaisen sisällyttämisestä verkkotunnukseen. Aikaisemmin viranomaiset eivät ole voineet puuttua tällaiseen väärinkäyttöön kovin tehokkaasti. Uusi tietoyhteiskuntakaari sisältää kuitenkin ”typosquatting-pykälän”, jonka nojalla viranomaiset voivat puuttua näihin väärinkäytöksiin nopeasti ja jopa vastapuolta kuulematta.

Koska verkkotunnusten rekisteröinnissä pätee aikaprioriteettiperiaate – nopein korjaa potin – verkkotunnuksiin liittyvät riidat ovat suhteellisen yleisiä. Lisääntyvätkö riidat entisestään nyt, kun kotimaavaatimuksesta luovutaan ja verkkotunnusten muotoa ja sisältöä koskevia sääntöjä väljennetään? Emme usko, että erimielisyydet ainakaan vähenevät.

Yritysten on hyvä muistaa, että ennakkoon suunniteltu, yrityksen tarpeisiin vastaava IP-strategia auttaa välttämään turhia erimielisyyksiä ja kuluja myös verkkotunnusmaailmassa. Ota verkkotunnukset huomioon osana yrityksesi immateriaalioikeuksia viimeistään nyt.