Sähköistä viestintää koskeva lainsäädännön kokonaisuudistus eli tietoyhteiskuntakaari kattaa myös verkkotunnustoiminnan. Päätavoitteena on ennen kaikkea selkeyttää Viestintäviraston ja verkkotunnusvälittäjien roolijakoa tarjoamalla asiakkaille jatkossa kaikki palvelut yhdestä paikasta.
10.3.2015
Muutoksen tuulia verkkotunnustoiminnassa
Eija Warma-Lehtinen & Kim Parviainen
Tämän muutoksen myötä Suomi siirtyy verkkotunnustoiminnassaan laajasti käytössä olevaan kansainväliseen välittäjämalliin. Verkkotunnuspykälien osalta tietoyhteiskuntakaari tulee voimaan muusta laista poiketen vasta 5.9.2016.
Siirtyminen kansainväliseen välittäjämalliin
Tällä hetkellä verkkotunnusta haetaan niin sanotun sekamallin mukaan, jossa joko verkkotunnuksen hakija itse tai hänen vapaaehtoisesti valitsemansa verkkotunnusvälittäjä hakee verkkotunnusta suoraan Viestintävirastolta. Muualla Euroopassa on puolestaan siirrytty välittäjämalliin, jossa verkkotunnusvälittäjä vastaa yksin koko asiakasrajapinnasta.
Tietoyhteiskuntakaaren myötä myös Suomessa siirrytään sekamallista välittäjämalliin, jolle on ominaista niin sanottu yhden luukun periaate. Vastaisuudessa verkkotunnuksen hakija saa kaikki palvelut yhdestä ja samasta paikasta eli omalta verkkotunnusvälittäjältään. Näin ollen verkkotunnuksen hakija ei enää asioi Viestintäviraston kanssa itse vaan verkkotunnusvälittäjän välityksellä. Koska verkkotunnusvälittäjillä on entistä suurempi rooli, niiden toimintaa säännellään nyt tarkemmin asiakaspalvelun laadun ja tehokkuuden turvaamiseksi.
On kuitenkin syytä muistaa, että verkkotunnukset myöntää myös vastaisuudessa Viestintävirasto, vaikka asiointi tapahtuu verkkotunnusvälittäjien välityksellä. Lisäksi se ylläpitää edelleen verkkotunnusten hallinnollista verkkotunnusrekisteriä ja fi-juurinimipalvelua. Tämän lisäksi Viestintävirasto alkaa valvoa verkkotunnusvälittäjien toimintaa.
Jatkossa ulkomaiset yritykset ja yksityishenkilöt voivat hakea fi-verkkotunnuksia
Nykyisessä verkkotunnuslaissa säädetään verkkotunnusten myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Tällä hetkellä fi-maatunnukseen päättyvä verkkotunnus voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle oikeushenkilölle tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, suomalaiselle julkisyhteisölle, valtion liikelaitokselle, itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle, julkisoikeudelliselle yhdistykselle ja vieraan valtion edustustolle. Lisäksi fi-päätteinen verkkotunnus voidaan myöntää vähintään 15-vuotiaalle henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja suomalainen henkilötunnus. Ulkomaiset yritykset ja luonnolliset henkilöt eivät siten voi tällä hetkellä hankkia fi-päätteistä
verkkotunnusta.
Tietoyhteiskuntakaaren myötä nämä vaatimukset poistuvat. Vastaisuudessa ei siten enää vaadita nykyisen kaltaista sidosta Suomeen, jotta fi-päätteinen verkkotunnus olisi mahdollista saada. Myös kotikuntaa ja 15 vuoden ikää koskevista vaatimuksista luovutaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa verkkotunnus voidaan myöntää myös ulkomaiselle oikeushenkilölle, yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai muulle yhteisölle taikka luonnolliselle henkilölle. Tästä merkittävästä muutoksesta hyötyvät etenkin ulkomaiset yritykset, jotka tarjoavat palveluitaan Suomessa, mutta myös suomalaiset yksityishenkilöt, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa.
Verkkotunnuksen sisältörajoitteita poistetaan
Tietoyhteiskuntakaari vaikuttaa myös siihen, millainen verkkotunnus voi olla muodoltaan ja sisällöltään Tietoyhteiskuntakaaren mukaan verkkotunnuksessa saa olla vähintään 2 ja enintään 63 merkkiä.
Uuden sääntelyn myötä poistetaan verkkotunnusten sisältöä koskevia kieltoja. Jatkossa sallitaan pelkkää yritys- tai yhteisömuotoa ilmaisevat verkkotunnukset, kuten oy.fi. Verkkotunnus voi muodostua myös pelkästä ensimmäisen asteen maailmanlaajuisena tunnuksena tai maatunnuksena käytettävästä verkkotunnuksesta. Muutos perustuu uusien ensimmäisen asteen tunnuksien käyttöönottoon. Esimerkiksi suunnitellun .helsinki -päätteen käyttöönotto
aiemman sääntelyn mukaan estäisi olemassa olevan helsinki.fi-osoitteen käytön. Verkkotunnukseksi käyvät vastedes myös etu- ja sukunimen yhdistelmät. Toiminimien ja tavaramerkkien suoja pysyy kuitenkin ennallaan. Siksi verkkotunnusta hakiessa on jatkossakin varmistettava, ettei verkkotunnus loukkaa toisen suojattua toiminimeä
tai tavaramerkkiä.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Suominen Oyj – Merkintäetuoikeusanti
Avustimme Suominen Oyj:tä merkintäetuoikeusannissa. Anti ylimerkittiin, ja yhtiö keräsi annissa noin 28 miljoonan euron bruttovarat. Avustimme Suomista myös yhtiön kolmivuotisen 100 miljoonan euron arvoisen syndikoidun lainajärjestelyn ehtojen uudelleenneuvottelussa, jossa laina-aikaa pidennettiin ja kovenanttiehtoihin lisättiin liikkumavaraa. ”Haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajia tuesta ja luottamuksesta Suomisen tulevaisuutta kohtaan. Toteutettu osakeanti vauhdittaa Full Potential -ohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa samalla pääomarakennettamme. Muutosohjelma keskittyy erityisesti tuotantomme ja toimitusketjumme luotettavuuden ja tehokkuuden sekä kaupallisten kyvykkyyksiemme parantamiseen. Näin kykenemme entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme odotuksiin”, toteaa Suomisen toimitusjohtaja Charles Héaulmé. Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita yhtiön asiakkaat jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön. Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen liikevaihto vuonna 2025 oli 412,4 milj. euroa ja yhtiö työllistää lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Julkaistu 6.7.2026
Nordea Bank Oyj ja Avain Yhtiöt – kiinteistöportfolion rahoitusjärjestely
Toimimme Nordea Bank Oyj:n ja Avain Yhtiöiden neuvonantajana noin 48 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä. Järjestely sisälsi luottoja olemassa olevan kiinteistöportfolion jälleenrahoitukseen sekä yrityksien hankkimiseen – ja kiinteistökehitystarpeisiin. Rahoitusjärjestely tukee Avain Yhtiöiden tavoitetta rakentaa ja ylläpitää toimivaa, turvallista ja ympäristöystävällistä asumisympäristöä sekä kehittää asumisen ja rakentamisen yleistä laatua. Avain Yhtiöt on suomalainen asumiseen, asumispalveluihin, rakennusurakointiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä konserni. Yhtiön tavoitteena on rakentaa vuosittain 1 000 uutta asuntoa Suomen keskeisille kasvualueille.
Julkaistu 2.7.2026
Osakkeenomistajat – Suomen Autohuolto -konsernin myynti
Avustimme Suomen Autohuolto Oy:n osakkeenomistajia heidän myydessä yhtiön koko osakekannan SAKA Finland Group Oy:lle. Suomen Autohuolto -konserni on yksi Suomen suurimmista autojen merkkihuoltoon keskittyvistä yrityksistä ja sillä on toimipisteitä Oulussa, Tampereella ja heinäkuusta eteenpäin myös Järvenpäässä. Kaupan lopullinen voimaantulo edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hyväksyntää.
Julkaistu 26.6.2026
Luonnonvarakeskus – Tekoälykoulutus
Järjestimme Luonnonvarakeskuksen (Luke) juristeille kaksi heille räätälöityä tekoälytyöpajaa. Keskustelimme tekoälymurroksesta ja sen vaikutuksista juristien ajatusmalleihin ja työtapoihin sekä tarjosimme osallistujille käytännönläheisiä ratkaisuja oman työnsä tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen Legoran avulla. Tekoälyyn erikoistuneet juristimme valmistelivat työpajoja varten Lukelle räätälöityjä ja julkishallinnon tarpeisiin soveltuvia käyttötapauksia, jotka Luke sai työpajojen jälkeen omaan käyttöönsä. Käyttötapaukset kattoivat muun muassa seuraavat kokonaisuudet: miten oikeuslähteitä ja organisaation omaa dataa hyödynnetään tekoälytulosten maksimoimisessa miten tekoälytyönkulkuja rakennetaan ja hyödynnetään miten sopimusten luonnostelua ison asiakirjamassan pohjalta tehostetaan tekoälyn avulla. Työpajoissa heräsi monipuolista keskustelua tekoälyn roolista ja hyödyistä juristin työtehtävissä. Osallistujat arvostivat sitä, miten ymmärrettävästi ja kattavasti asiantuntijamme osasivat esitellä tekoälyn luonnetta ja sen hyötyjä juuri juridisessa kontekstissa. ”Työpajat tukivat erinomaisesti Luken tavoitetta hyödyntää tekoälyä hallitusti ja toivat konkreettisia käytännön oppeja heti hyödynnettäväksi”, sanoo Luken hallintojohtaja Hannu Laitinen.
Julkaistu 26.6.2026