Sähköistä viestintää koskeva lainsäädännön kokonaisuudistus eli tietoyhteiskuntakaari kattaa myös verkkotunnustoiminnan. Päätavoitteena on ennen kaikkea selkeyttää Viestintäviraston ja verkkotunnusvälittäjien roolijakoa tarjoamalla asiakkaille jatkossa kaikki palvelut yhdestä paikasta.
10.3.2015
Muutoksen tuulia verkkotunnustoiminnassa
Eija Warma-Lehtinen & Kim Parviainen
Tämän muutoksen myötä Suomi siirtyy verkkotunnustoiminnassaan laajasti käytössä olevaan kansainväliseen välittäjämalliin. Verkkotunnuspykälien osalta tietoyhteiskuntakaari tulee voimaan muusta laista poiketen vasta 5.9.2016.
Siirtyminen kansainväliseen välittäjämalliin
Tällä hetkellä verkkotunnusta haetaan niin sanotun sekamallin mukaan, jossa joko verkkotunnuksen hakija itse tai hänen vapaaehtoisesti valitsemansa verkkotunnusvälittäjä hakee verkkotunnusta suoraan Viestintävirastolta. Muualla Euroopassa on puolestaan siirrytty välittäjämalliin, jossa verkkotunnusvälittäjä vastaa yksin koko asiakasrajapinnasta.
Tietoyhteiskuntakaaren myötä myös Suomessa siirrytään sekamallista välittäjämalliin, jolle on ominaista niin sanottu yhden luukun periaate. Vastaisuudessa verkkotunnuksen hakija saa kaikki palvelut yhdestä ja samasta paikasta eli omalta verkkotunnusvälittäjältään. Näin ollen verkkotunnuksen hakija ei enää asioi Viestintäviraston kanssa itse vaan verkkotunnusvälittäjän välityksellä. Koska verkkotunnusvälittäjillä on entistä suurempi rooli, niiden toimintaa säännellään nyt tarkemmin asiakaspalvelun laadun ja tehokkuuden turvaamiseksi.
On kuitenkin syytä muistaa, että verkkotunnukset myöntää myös vastaisuudessa Viestintävirasto, vaikka asiointi tapahtuu verkkotunnusvälittäjien välityksellä. Lisäksi se ylläpitää edelleen verkkotunnusten hallinnollista verkkotunnusrekisteriä ja fi-juurinimipalvelua. Tämän lisäksi Viestintävirasto alkaa valvoa verkkotunnusvälittäjien toimintaa.
Jatkossa ulkomaiset yritykset ja yksityishenkilöt voivat hakea fi-verkkotunnuksia
Nykyisessä verkkotunnuslaissa säädetään verkkotunnusten myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Tällä hetkellä fi-maatunnukseen päättyvä verkkotunnus voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle oikeushenkilölle tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, suomalaiselle julkisyhteisölle, valtion liikelaitokselle, itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle, julkisoikeudelliselle yhdistykselle ja vieraan valtion edustustolle. Lisäksi fi-päätteinen verkkotunnus voidaan myöntää vähintään 15-vuotiaalle henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja suomalainen henkilötunnus. Ulkomaiset yritykset ja luonnolliset henkilöt eivät siten voi tällä hetkellä hankkia fi-päätteistä
verkkotunnusta.
Tietoyhteiskuntakaaren myötä nämä vaatimukset poistuvat. Vastaisuudessa ei siten enää vaadita nykyisen kaltaista sidosta Suomeen, jotta fi-päätteinen verkkotunnus olisi mahdollista saada. Myös kotikuntaa ja 15 vuoden ikää koskevista vaatimuksista luovutaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa verkkotunnus voidaan myöntää myös ulkomaiselle oikeushenkilölle, yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai muulle yhteisölle taikka luonnolliselle henkilölle. Tästä merkittävästä muutoksesta hyötyvät etenkin ulkomaiset yritykset, jotka tarjoavat palveluitaan Suomessa, mutta myös suomalaiset yksityishenkilöt, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa.
Verkkotunnuksen sisältörajoitteita poistetaan
Tietoyhteiskuntakaari vaikuttaa myös siihen, millainen verkkotunnus voi olla muodoltaan ja sisällöltään Tietoyhteiskuntakaaren mukaan verkkotunnuksessa saa olla vähintään 2 ja enintään 63 merkkiä.
Uuden sääntelyn myötä poistetaan verkkotunnusten sisältöä koskevia kieltoja. Jatkossa sallitaan pelkkää yritys- tai yhteisömuotoa ilmaisevat verkkotunnukset, kuten oy.fi. Verkkotunnus voi muodostua myös pelkästä ensimmäisen asteen maailmanlaajuisena tunnuksena tai maatunnuksena käytettävästä verkkotunnuksesta. Muutos perustuu uusien ensimmäisen asteen tunnuksien käyttöönottoon. Esimerkiksi suunnitellun .helsinki -päätteen käyttöönotto
aiemman sääntelyn mukaan estäisi olemassa olevan helsinki.fi-osoitteen käytön. Verkkotunnukseksi käyvät vastedes myös etu- ja sukunimen yhdistelmät. Toiminimien ja tavaramerkkien suoja pysyy kuitenkin ennallaan. Siksi verkkotunnusta hakiessa on jatkossakin varmistettava, ettei verkkotunnus loukkaa toisen suojattua toiminimeä
tai tavaramerkkiä.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
CapMan Buyout – Renoa Groupin myynti
Neuvoimme CapMan Buyoutia Renoa Groupin irtautumisessa. Renoa Groupin johto on yhdessä Korpi Capitalin ja muiden sijoittajien kanssa ostanut konsernin. Renoa Group on suomalainen vakiintunut talotekniikka-alan asiantuntija, joka on erikoistunut omakotitaloihin Suomessa ja Ruotsissa. Renoa on merkittävä avaimet käteen -periaatteella toteutettavien käyttövesi- ja lämmitys-, viemäri- ja sähköverkkosaneerausten toimittaja, jolla on toimintaa myös Ruotsissa. Konsernin liikevaihto oli 35 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 300 henkilöä 10 toimipisteessä Suomessa ja 6 toimipisteessä Ruotsissa. Korpi Capital on suomalainen sijoitusyhtiö, jolla on omistuksia 29 yrityksessä.
Julkaistu 14.1.2025
Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt – Kiinteistöportfolion osto
Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen ostaessa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta kiinteistöportfolion, joka käsittää Espoossa sijaitsevan terveysaseman, Vantaalla sijaitsevan päiväkodin, Helsingissä sijaitsevan peruskoulun ja Helsingissä sijaitsevan pysäköintilaitoksen. Kolmen ensimmäisen kohteen vuokrattava pinta-ala on noin 13 900 m2 ja pysäköintilaitoksessa on 120 parkkipaikkaa. Kohteiden vuokralaisina ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Aimo Park Oy. Kaupan yhteydessä Ilmarinen teki sijoituksen eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahastoon ja sijoitus toteutui 31.12.2024.
Julkaistu 9.1.2025
Suomalainen teollisuusyhtiö – SCC:n sääntöjen mukainen välitysmenettely
Edustimme menestyksekkäästi suomalaista teollisuusyhtiötä SCC:n sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä kansainvälistä rakennusyhtiötä vastaan. Riitaan sovellettiin Suomen lakia, ja välitysmenettelyn paikka oli Tukholma. Riita koski pääosin urakkasopimuksen purkua sekä oikeutta korvaukseen urakan viiveistä ja Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneesta kustannusten noususta johtuen. Tärkeimmät riidanalaiset kysymykset koskivat oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sekä purkamisen seuraamuksia, kuten oikeutta korvaukseen hankkeen loppuunsaattamiskuluista, oikeutta sopimussakkoon urakan viiveistä johtuen ja sopimuksen kohtuullistamista kustannusten nousun vuoksi. Riidan kokonaisarvo ylitti 15 miljoonaa euroa.
Julkaistu 8.1.2025
Korkia Oy – Uusiutuvan energian lainasopimus
Toimimme Korkia Oy:n neuvonantajana sen tehdessä lainasopimuksen Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCOn kanssa. Rahoitus tukee Korkian kehitteillä olevien aurinkoenergia-, akkusähkövarasto (BESS)- ja maatuulivoimahankkeiden kehittämistä ja laajentamista globaalisti. Korkia on uusiutuvaan energiaan keskittyvä sijoitusyritys, joka toimii yhdeksässä maassa. Korkian monipuolinen portfolio koostuu kehitteillä olevista uusiutuvan energian ja energiavarastoinnin hankkeista, joiden kapasiteetti on yhteensä yli 20 GW.
Julkaistu 7.1.2025