Sähköistä viestintää koskeva lainsäädännön kokonaisuudistus eli tietoyhteiskuntakaari kattaa myös verkkotunnustoiminnan. Päätavoitteena on ennen kaikkea selkeyttää Viestintäviraston ja verkkotunnusvälittäjien roolijakoa tarjoamalla asiakkaille jatkossa kaikki palvelut yhdestä paikasta.
10.3.2015
Muutoksen tuulia verkkotunnustoiminnassa
Eija Warma-Lehtinen & Kim Parviainen
Tämän muutoksen myötä Suomi siirtyy verkkotunnustoiminnassaan laajasti käytössä olevaan kansainväliseen välittäjämalliin. Verkkotunnuspykälien osalta tietoyhteiskuntakaari tulee voimaan muusta laista poiketen vasta 5.9.2016.
Siirtyminen kansainväliseen välittäjämalliin
Tällä hetkellä verkkotunnusta haetaan niin sanotun sekamallin mukaan, jossa joko verkkotunnuksen hakija itse tai hänen vapaaehtoisesti valitsemansa verkkotunnusvälittäjä hakee verkkotunnusta suoraan Viestintävirastolta. Muualla Euroopassa on puolestaan siirrytty välittäjämalliin, jossa verkkotunnusvälittäjä vastaa yksin koko asiakasrajapinnasta.
Tietoyhteiskuntakaaren myötä myös Suomessa siirrytään sekamallista välittäjämalliin, jolle on ominaista niin sanottu yhden luukun periaate. Vastaisuudessa verkkotunnuksen hakija saa kaikki palvelut yhdestä ja samasta paikasta eli omalta verkkotunnusvälittäjältään. Näin ollen verkkotunnuksen hakija ei enää asioi Viestintäviraston kanssa itse vaan verkkotunnusvälittäjän välityksellä. Koska verkkotunnusvälittäjillä on entistä suurempi rooli, niiden toimintaa säännellään nyt tarkemmin asiakaspalvelun laadun ja tehokkuuden turvaamiseksi.
On kuitenkin syytä muistaa, että verkkotunnukset myöntää myös vastaisuudessa Viestintävirasto, vaikka asiointi tapahtuu verkkotunnusvälittäjien välityksellä. Lisäksi se ylläpitää edelleen verkkotunnusten hallinnollista verkkotunnusrekisteriä ja fi-juurinimipalvelua. Tämän lisäksi Viestintävirasto alkaa valvoa verkkotunnusvälittäjien toimintaa.
Jatkossa ulkomaiset yritykset ja yksityishenkilöt voivat hakea fi-verkkotunnuksia
Nykyisessä verkkotunnuslaissa säädetään verkkotunnusten myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Tällä hetkellä fi-maatunnukseen päättyvä verkkotunnus voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle oikeushenkilölle tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, suomalaiselle julkisyhteisölle, valtion liikelaitokselle, itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle, julkisoikeudelliselle yhdistykselle ja vieraan valtion edustustolle. Lisäksi fi-päätteinen verkkotunnus voidaan myöntää vähintään 15-vuotiaalle henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja suomalainen henkilötunnus. Ulkomaiset yritykset ja luonnolliset henkilöt eivät siten voi tällä hetkellä hankkia fi-päätteistä
verkkotunnusta.
Tietoyhteiskuntakaaren myötä nämä vaatimukset poistuvat. Vastaisuudessa ei siten enää vaadita nykyisen kaltaista sidosta Suomeen, jotta fi-päätteinen verkkotunnus olisi mahdollista saada. Myös kotikuntaa ja 15 vuoden ikää koskevista vaatimuksista luovutaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa verkkotunnus voidaan myöntää myös ulkomaiselle oikeushenkilölle, yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai muulle yhteisölle taikka luonnolliselle henkilölle. Tästä merkittävästä muutoksesta hyötyvät etenkin ulkomaiset yritykset, jotka tarjoavat palveluitaan Suomessa, mutta myös suomalaiset yksityishenkilöt, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa.
Verkkotunnuksen sisältörajoitteita poistetaan
Tietoyhteiskuntakaari vaikuttaa myös siihen, millainen verkkotunnus voi olla muodoltaan ja sisällöltään Tietoyhteiskuntakaaren mukaan verkkotunnuksessa saa olla vähintään 2 ja enintään 63 merkkiä.
Uuden sääntelyn myötä poistetaan verkkotunnusten sisältöä koskevia kieltoja. Jatkossa sallitaan pelkkää yritys- tai yhteisömuotoa ilmaisevat verkkotunnukset, kuten oy.fi. Verkkotunnus voi muodostua myös pelkästä ensimmäisen asteen maailmanlaajuisena tunnuksena tai maatunnuksena käytettävästä verkkotunnuksesta. Muutos perustuu uusien ensimmäisen asteen tunnuksien käyttöönottoon. Esimerkiksi suunnitellun .helsinki -päätteen käyttöönotto
aiemman sääntelyn mukaan estäisi olemassa olevan helsinki.fi-osoitteen käytön. Verkkotunnukseksi käyvät vastedes myös etu- ja sukunimen yhdistelmät. Toiminimien ja tavaramerkkien suoja pysyy kuitenkin ennallaan. Siksi verkkotunnusta hakiessa on jatkossakin varmistettava, ettei verkkotunnus loukkaa toisen suojattua toiminimeä
tai tavaramerkkiä.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Tesi – Sijoitus Sisu Autoon
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024