Sähköistä viestintää koskeva lainsäädännön kokonaisuudistus eli tietoyhteiskuntakaari kattaa myös verkkotunnustoiminnan. Päätavoitteena on ennen kaikkea selkeyttää Viestintäviraston ja verkkotunnusvälittäjien roolijakoa tarjoamalla asiakkaille jatkossa kaikki palvelut yhdestä paikasta.
10.3.2015
Muutoksen tuulia verkkotunnustoiminnassa
Eija Warma-Lehtinen & Kim Parviainen
Tämän muutoksen myötä Suomi siirtyy verkkotunnustoiminnassaan laajasti käytössä olevaan kansainväliseen välittäjämalliin. Verkkotunnuspykälien osalta tietoyhteiskuntakaari tulee voimaan muusta laista poiketen vasta 5.9.2016.
Siirtyminen kansainväliseen välittäjämalliin
Tällä hetkellä verkkotunnusta haetaan niin sanotun sekamallin mukaan, jossa joko verkkotunnuksen hakija itse tai hänen vapaaehtoisesti valitsemansa verkkotunnusvälittäjä hakee verkkotunnusta suoraan Viestintävirastolta. Muualla Euroopassa on puolestaan siirrytty välittäjämalliin, jossa verkkotunnusvälittäjä vastaa yksin koko asiakasrajapinnasta.
Tietoyhteiskuntakaaren myötä myös Suomessa siirrytään sekamallista välittäjämalliin, jolle on ominaista niin sanottu yhden luukun periaate. Vastaisuudessa verkkotunnuksen hakija saa kaikki palvelut yhdestä ja samasta paikasta eli omalta verkkotunnusvälittäjältään. Näin ollen verkkotunnuksen hakija ei enää asioi Viestintäviraston kanssa itse vaan verkkotunnusvälittäjän välityksellä. Koska verkkotunnusvälittäjillä on entistä suurempi rooli, niiden toimintaa säännellään nyt tarkemmin asiakaspalvelun laadun ja tehokkuuden turvaamiseksi.
On kuitenkin syytä muistaa, että verkkotunnukset myöntää myös vastaisuudessa Viestintävirasto, vaikka asiointi tapahtuu verkkotunnusvälittäjien välityksellä. Lisäksi se ylläpitää edelleen verkkotunnusten hallinnollista verkkotunnusrekisteriä ja fi-juurinimipalvelua. Tämän lisäksi Viestintävirasto alkaa valvoa verkkotunnusvälittäjien toimintaa.
Jatkossa ulkomaiset yritykset ja yksityishenkilöt voivat hakea fi-verkkotunnuksia
Nykyisessä verkkotunnuslaissa säädetään verkkotunnusten myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Tällä hetkellä fi-maatunnukseen päättyvä verkkotunnus voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle oikeushenkilölle tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, suomalaiselle julkisyhteisölle, valtion liikelaitokselle, itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle, julkisoikeudelliselle yhdistykselle ja vieraan valtion edustustolle. Lisäksi fi-päätteinen verkkotunnus voidaan myöntää vähintään 15-vuotiaalle henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja suomalainen henkilötunnus. Ulkomaiset yritykset ja luonnolliset henkilöt eivät siten voi tällä hetkellä hankkia fi-päätteistä
verkkotunnusta.
Tietoyhteiskuntakaaren myötä nämä vaatimukset poistuvat. Vastaisuudessa ei siten enää vaadita nykyisen kaltaista sidosta Suomeen, jotta fi-päätteinen verkkotunnus olisi mahdollista saada. Myös kotikuntaa ja 15 vuoden ikää koskevista vaatimuksista luovutaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa verkkotunnus voidaan myöntää myös ulkomaiselle oikeushenkilölle, yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai muulle yhteisölle taikka luonnolliselle henkilölle. Tästä merkittävästä muutoksesta hyötyvät etenkin ulkomaiset yritykset, jotka tarjoavat palveluitaan Suomessa, mutta myös suomalaiset yksityishenkilöt, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa.
Verkkotunnuksen sisältörajoitteita poistetaan
Tietoyhteiskuntakaari vaikuttaa myös siihen, millainen verkkotunnus voi olla muodoltaan ja sisällöltään Tietoyhteiskuntakaaren mukaan verkkotunnuksessa saa olla vähintään 2 ja enintään 63 merkkiä.
Uuden sääntelyn myötä poistetaan verkkotunnusten sisältöä koskevia kieltoja. Jatkossa sallitaan pelkkää yritys- tai yhteisömuotoa ilmaisevat verkkotunnukset, kuten oy.fi. Verkkotunnus voi muodostua myös pelkästä ensimmäisen asteen maailmanlaajuisena tunnuksena tai maatunnuksena käytettävästä verkkotunnuksesta. Muutos perustuu uusien ensimmäisen asteen tunnuksien käyttöönottoon. Esimerkiksi suunnitellun .helsinki -päätteen käyttöönotto
aiemman sääntelyn mukaan estäisi olemassa olevan helsinki.fi-osoitteen käytön. Verkkotunnukseksi käyvät vastedes myös etu- ja sukunimen yhdistelmät. Toiminimien ja tavaramerkkien suoja pysyy kuitenkin ennallaan. Siksi verkkotunnusta hakiessa on jatkossakin varmistettava, ettei verkkotunnus loukkaa toisen suojattua toiminimeä
tai tavaramerkkiä.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Rahoittajat ja vientitakuulaitokset – 514,4 miljoonan euron vihreä projektirahoitus Easpring Finland New Materialsin CAM-tehtaalle
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa.
Julkaistu 21.7.2026
Delta Capacity – BESS-energiavarastohankkeen osto
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Swedbank – Trophin suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoitus
Avustimme Swedbank AB:tä (publ) suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoituksessa. Kiinteistösalkku on Trophin suomalaisten tytäryhtiöiden omistuksessa. Trophi on Pohjoismaiden johtava päivittäistavarakauppavetoisiin vähittäiskauppakiinteistöihin keskittyvä kiinteistöyhtiö, jonka kiinteistösalkkuun kuuluu 278 kohdetta Ruotsissa ja Suomessa. Suomi on Trophille edelleen kehittyvä ja strategisesti tärkeä markkina, ja sen osuus yhtiön vuokratuotoista ja kiinteistöjen arvosta on noin 30 prosenttia.
Julkaistu 17.7.2026
HANZA – Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnan hankinta
Toimimme HANZA:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat. Järjestely toteutetaan liiketoiminta- ja osakekauppana, ja se kattaa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat Suomessa sekä kahden virolaisen ja kahden puolalaisen tytäryhtiön osakkeet. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 viimeisen neljänneksen aikana. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. HANZA:lla on noin 5 000 työntekijää, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia Ruotsin kruunua. Avustamme HANZA:a tässä transaktiossa yhteistyössä ruotsalaisen asianajotoimisto Lindahlin kanssa.
Julkaistu 15.7.2026