Muutoksen tuulia verkkotunnustoiminnassa

Tämän muutoksen myötä Suomi siirtyy verkkotunnustoiminnassaan laajasti käytössä olevaan kansainväliseen välittäjämalliin. Verkkotunnuspykälien osalta tietoyhteiskuntakaari tulee voimaan muusta laista poiketen vasta 5.9.2016.

Siirtyminen kansainväliseen välittäjämalliin

Tällä hetkellä verkkotunnusta haetaan niin sanotun sekamallin mukaan, jossa joko verkkotunnuksen hakija itse tai hänen vapaaehtoisesti valitsemansa verkkotunnusvälittäjä hakee verkkotunnusta suoraan Viestintävirastolta. Muualla Euroopassa on puolestaan siirrytty välittäjämalliin, jossa verkkotunnusvälittäjä vastaa yksin koko asiakasrajapinnasta. 

Tietoyhteiskuntakaaren myötä myös Suomessa siirrytään sekamallista välittäjämalliin, jolle on ominaista niin sanottu yhden luukun periaate. Vastaisuudessa verkkotunnuksen hakija saa kaikki palvelut yhdestä ja samasta paikasta eli omalta verkkotunnusvälittäjältään. Näin ollen verkkotunnuksen hakija ei enää asioi Viestintäviraston kanssa itse vaan verkkotunnusvälittäjän välityksellä. Koska verkkotunnusvälittäjillä on entistä suurempi rooli, niiden toimintaa säännellään nyt tarkemmin asiakaspalvelun laadun ja tehokkuuden turvaamiseksi. 

On kuitenkin syytä muistaa, että verkkotunnukset myöntää myös vastaisuudessa Viestintävirasto, vaikka asiointi tapahtuu verkkotunnusvälittäjien välityksellä. Lisäksi se ylläpitää edelleen verkkotunnusten hallinnollista verkkotunnusrekisteriä ja fi-juurinimipalvelua. Tämän lisäksi Viestintävirasto alkaa valvoa verkkotunnusvälittäjien toimintaa. 

Jatkossa ulkomaiset yritykset ja yksityishenkilöt voivat hakea fi-verkkotunnuksia

Nykyisessä verkkotunnuslaissa säädetään verkkotunnusten myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Tällä hetkellä fi-maatunnukseen päättyvä verkkotunnus voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle oikeushenkilölle tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, suomalaiselle julkisyhteisölle, valtion liikelaitokselle, itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle, julkisoikeudelliselle yhdistykselle ja vieraan valtion edustustolle. Lisäksi fi-päätteinen verkkotunnus voidaan myöntää vähintään 15-vuotiaalle henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja suomalainen henkilötunnus. Ulkomaiset yritykset ja luonnolliset henkilöt eivät siten voi tällä hetkellä hankkia fi-päätteistä
verkkotunnusta. 

Tietoyhteiskuntakaaren myötä nämä vaatimukset poistuvat. Vastaisuudessa ei siten enää vaadita nykyisen kaltaista sidosta Suomeen, jotta fi-päätteinen verkkotunnus olisi mahdollista saada. Myös kotikuntaa ja 15 vuoden ikää koskevista vaatimuksista luovutaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa verkkotunnus voidaan myöntää myös ulkomaiselle oikeushenkilölle, yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai muulle yhteisölle taikka luonnolliselle henkilölle. Tästä merkittävästä muutoksesta hyötyvät etenkin ulkomaiset yritykset, jotka tarjoavat palveluitaan Suomessa, mutta myös suomalaiset yksityishenkilöt, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa. 

Verkkotunnuksen sisältörajoitteita poistetaan  

Tietoyhteiskuntakaari vaikuttaa myös siihen, millainen verkkotunnus voi olla muodoltaan ja sisällöltään Tietoyhteiskuntakaaren mukaan verkkotunnuksessa saa olla vähintään 2 ja enintään 63 merkkiä. 

Uuden sääntelyn myötä poistetaan verkkotunnusten sisältöä koskevia kieltoja. Jatkossa sallitaan pelkkää yritys- tai yhteisömuotoa ilmaisevat verkkotunnukset, kuten oy.fi. Verkkotunnus voi muodostua myös pelkästä ensimmäisen asteen maailmanlaajuisena tunnuksena tai maatunnuksena käytettävästä verkkotunnuksesta. Muutos perustuu uusien ensimmäisen asteen tunnuksien käyttöönottoon. Esimerkiksi suunnitellun .helsinki -päätteen käyttöönotto
aiemman sääntelyn mukaan estäisi olemassa olevan helsinki.fi-osoitteen käytön. Verkkotunnukseksi käyvät vastedes myös etu- ja sukunimen yhdistelmät. Toiminimien ja tavaramerkkien suoja pysyy kuitenkin ennallaan. Siksi verkkotunnusta hakiessa on jatkossakin varmistettava, ettei verkkotunnus loukkaa toisen suojattua toiminimeä
tai tavaramerkkiä.