Euroopan kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva EU:n yhteistyöasetus (EU 2017/2394) on saatettu voimaan uusilla kansallisilla säännöksillä, jotka tulivat voimaan heinäkuun puolivälissä. Uusilla säännöksillä on muun muassa laajennettu kuluttaja-asiamiehen keinovalikoimaa, jolla erilaisiin kuluttajansuojasäännösten rikkomustilanteisiin voidaan puuttua.
11.8.2020
Kuluttajansuojaan liittyvä keinovalikoima kovenee: seuraamusmaksu kuluttajansuojasäännösten rikkomisesta tuli mahdolliseksi 15.7.2020
Hilma-Karoliina Rozell & Piia Raappana
Palvelut
Olennaisin muutos on uusi hallinnollinen sanktio, seuraamusmaksu, jonka markkinaoikeus voi määrätä kuluttaja-asiamiehen esityksestä. Finanssivalvonnan toimivaltaan kuuluvissa tapauksissa seuraamusmaksun voi määrätä Finanssivalvonta itse.
Seuraamusmaksun käyttöönotto antaa kuluttaja-asiamiehelle aiempaa järeämmät keinot puuttua kuluttajansuojasäännösten rikkomuksiin. Aikaisemmin kuluttaja-asiamies ei nimittäin ole voinut määrätä elinkeinonharjoittajalle hallinnollista taloudellista seuraamusta kuluttajansuojasäännösten vastaisesta menettelystä.
Seuraamusmaksun lisäksi kuluttaja-asiamies voi jatkossa muun muassa määrätä verkkosivustojen sisältöä poistettavaksi tai esimerkiksi estää tai rajoittaa pääsyä verkkosivuille.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä esimerkiksi piilomainonnasta tai totuudenvastaisesta markkinoinnista
Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun uuden lain (566/2020) myötä viranomainen voi nyt määrätä seuraamusmaksun useiden eri kuluttajansuojalain säännösten rikkomisesta.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä muun muassa, jos markkinoinnin tunnistettavuusvaatimusta ei noudateta eli jos markkinoinnista ei käy selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus eikä se, kenen lukuun markkinointi tapahtuu. Kirjoitimme markkinoinnin tunnistettavuusvaatimuksesta vaikuttajamarkkinoinnin näkökulmasta viime vuonna blogissamme.
Seuraamusmaksu on mahdollista määrätä myös, jos markkinoinnissa tai asiakassuhteessa annetaan totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja tai käytetään aggressiivisia menettelyjä. Aggressiivisena menettelynä pidetään häirintää, pakottamista ja muuta sellaista kuluttajan painostamista, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt.
Näiden lisäksi seuraamusmaksun määrääminen on mahdollista muun muassa rikottaessa tai laiminlyötäessä tiettyjä kuluttajansuojalain tiedonantovelvollisuuksia. Seuraamusmaksun määräämiseen tietyissä tiedonantovelvollisuutta koskevissa tilanteissa on kuitenkin lain mukaan korotettu kynnys, eli seuraamusmaksu voidaan määrätä, kun rikkomus on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös taikka vaikeuttamaan kuluttajan oikeuksiin pääsyä.
Seuraamusmaksu voi olla suuruudeltaan jopa neljä prosenttia liikevaihdosta ja se voidaan määrätä myös johtoon kuuluvalle tai tosiasiallista määräysvaltaa käyttävälle henkilölle
Seuraamusmaksun suuruus perustuu aina kokonaisarviointiin. Seuraamusmaksua määrättäessä otetaan huomioon (i) rikkomuksen laatu, laajuus, vakavuus ja kestoaika, (ii) rikkomuksella mahdollisesti saavutettu hyöty, jos tämä tieto on saatavilla, (iii) elinkeinonharjoittajan toimet vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi ja (iv) elinkeinonharjoittajan mahdolliset aiemmat kuluttajansuojasäännöksiin liittyvät rikkomukset.
Elinkeinonharjoittajan osalta mahdollinen seuraamusmaksu voi olla määrältään enintään neljä prosenttia elinkeinonharjoittajan kyseisen rikkomuksen päättymistä edeltäneen vuoden liikevaihdosta.
Tietyissä tilanteissa seuraamusmaksu voidaan määrätä myös oikeushenkilön johtoon kuuluvalle tai oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävälle luonnolliselle henkilölle, jolloin seuraamusmaksu voi olla enintään neljä prosenttia henkilön rikkomuksen päättymistä edeltäneenä vuonna toimitetun verotuksen mukaisista tuloista, mutta kuitenkin enintään 40 000 euroa.
Tietyin edellytyksin seuraamusmaksua ei kuitenkaan välttämättä esitetä eikä määrätä. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, jos rikkomus on vähäinen, jos seuraamusmaksun määräämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana tai jos elinkeinoharjoittaja on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin rikkomuksen korjaamiseksi välittömästi sen havaitsemisen jälkeen eikä rikkomus ole vakava tai toistuva. Seuraamusmaksu voidaan jättää esittämättä tai määräämättä myös, jos saman rikkomuksen johdosta on määrätty uhkasakko maksettavaksi tai uhkasakon maksuunpanoa koskeva hakemus on vireillä.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Efima – Tekoälyliiketoiminnan myynti
Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella.
Julkaistu 21.9.2026
Neoen – Datakeskuksen myynti
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation.
Julkaistu 17.9.2026
Jolt Capital ja Tesi – Sijoitus VEV:iin
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä – Immateriaalioikeudelliset asiat
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. VR Group tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa.
Julkaistu 9.9.2026