Korkein hallinto-oikeus äänesti lääkäriyhtiöjärjestelyn olevan veronkiertoa

Ratkaisussaan KHO painotti jälleen järjestelyn liiketaloudellisten perusteiden suhteellista ohuutta ja sovelsi yleistä veronkiertonormia laajentamaan myös työpanososinkoja koskevan erityissäännöksen soveltamisalaa.

Ratkaisu KHO:2018:40 koski lääkäriosakkaan tuloverotusta järjestelyssä, jossa lääkärin omistama osakeyhtiö toimi vastuunalaisena yhtiömiehenä kommandiittiyhtiössä. Kullekin vastuunalaiselle yhtiömiehelle oli perustettu kommandiittiyhtiöön oma tulosyksikkö, jonka liikevaihto oli muodostunut kunkin lääkäriosakkaan suorittaman työn perusteella.

KHO:n mukaan kommandiittiyhtiön voitosta kertyisi vastuunalaisena yhtiömiehenä toimivan osakeyhtiön osakkaalle osinkotuloa ilman työpanososinkoihin liittyviä veroseuraamuksia, jos voitto verotettaisiin omistusrakenteen yksityisoikeudellisen muodon mukaisesti.

KHO katsoi tämän olevan tuloverolain näkökulmasta lain tarkoituksen vastaista veroetua ja sovelsi verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n yleistä veronkiertosäännöstä, vaikka kyseinen tilanne ei kuulunutkaan työpanososinkoa koskevan 33 b §:n 3 momentin sanamuodon mukaiseen soveltamisalaan.

Toimintamallin katsottiin pyrkivän veronkiertoon

Verohallinto oli oikaisupäätöksellään aiemmin lisännyt lääkäriosakkaan ansiotuloihin työpanososingon luontoisen tulon. Myöhemmin myös hallinto-oikeus vahvisti Verohallinnon päätöksen oikeaksi sillä perusteella, että järjestelyn oikeudellinen muoto ei kokonaisuutena ja sen objektiivisesti arvioitujen todellisten tarkoitusperien mukaisesti tarkasteltuna vastannut asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta.

KHO piti Verohallinnon ja hallinto-oikeuden linjan voimassa ja totesi, että vaikka verovelvollisella on lähtökohtaisesti oikeus valita erilaisista toimintavaihtoehdoista verotuksellisesti edullisin menettely, verotuksessa on pyrittävä arvioimaan tehtyjä toimenpiteitä niiden tosiasiallisen taloudellisen luonteen mukaan.

KHO totesi, että kyseessä ollut kommandiittiyhtiön käyttöön perustuva toimintamalli on ollut liiketaloudellisilta perusteiltaan suhteellisen ohut ja osin keinotekoinen. Sen mukaan toimintamallilla saavutettava hyöty liittyi lähinnä osakkaalle kertyvän voitonjaon verotukseen.

Eriävä mielipide työpanososinkoa koskevasta tuloverolain säännöstä

Ratkaisussa on syytä huomioida myös äänestyksessä vähemmistöön jääneiden oikeusneuvosten kanta, joka vaikuttaa juridisesti hyvin perustellulta.

Eri mieltä olleet oikeusneuvokset ja asian esittelijä olisivat hyväksynyt valituksen. Heidän mukaansa työpanososinkoa koskevaa tuloverolain säännöstä, joka on säädetty vasta veronkiertosäännöksen jälkeen, on pidettävä erityisenä veronkiertämissäännöksenä, jonka soveltamisala on tarkkarajainen ja ilmaistu säännöksessä itsessään. Näin ollen kyseisen erityissäännöksen soveltamisalaa ei voisi yleisen veronkiertämissäännöksen turvin laajentaa kattamaan myös kommandiittiyhtiössä tapahtuvaa voitonjakoa.