27.9.2023

Euroopan komissio ehdottaa muutoksia suurten kansainvälisten konsernien verotukseen ja siirtohinnoitteluun Euroopan unionin alueella

Euroopan komissio on julkaissut syyskuussa 2023 kansainvälisille konserneille suunnatun direktiiviehdotuksen ”Business in Europe: Framework for Income Taxation” (BEFIT). Direktiiviehdotus sisältää yhteiset säännöt veropohjan määrittämiseksi kaikissa konserniyhtiöissä Euroopan unionin alueella, ja tarkoituksena on yhdistää veropohjat tämän jälkeen yhdeksi yhteiseksi veropohjaksi. Yhteisen veropohjan määrittämisen jälkeen kullekin konserniyhtiölle kohdistettaisiin sille kuuluva osuus yhteisestä veropohjasta kolmen edellisen verovuoden veronalaisen tuloksen keskiarvon perusteella määritetyn prosenttiosuuden mukaisesti.

Euroopan komissio antoi samassa yhteydessä erillisen ehdotuksensa siirtohinnoittelusääntöjen yhtenäistämiseksi Euroopan unionin alueella. Siirtohinnoittelua koskevilla ehdotuksilla pyritään toisaalta parantamaan varmuutta ja siten vähentämään veroriitoja ja kaksinkertaista verotusta, toisaalta vähentämään aggressiivista verosuunnittelua.

Ehdotettu direktiivi koskisi Euroopan unionin sääntelyn piirissä olevia suuria konserneja

BEFIT-direktiiviä sovellettaisiin pakottavana ainoastaan Euroopan unionin sääntelyn piirissä toimiviin konserneihin, joiden yhteinen liikevaihto on ollut tiettynä ajanjaksona tarkasteltuna vähintään 750 miljoonaa euroa ja joiden emoyhtiö omistaa vähintään 75 prosenttia omistusoikeuksista tai oikeuksista voittoon. Edellytyksenä on lisäksi, että konsernin yhtiöt laativat konsolidoidun tilinpäätöksen. Myös muut kuin mainitun liikevaihtorajan ylittävät EU:n sääntelyn piirissä olevat konsernit voivat soveltaa ehdotettua sääntelyä edellyttäen, että konserni laatii konsolidoidun tilinpäätöksen.

Ehdotettu sääntely voi alkuvaiheessa tuoda lisätyötä

Direktiiviehdotuksella pyritään viemään jälleen askeleella eteenpäin Euroopan unionin yhteistä yritysverojärjestelmää ja suunnitelmaa yhteisestä tulonjakomallista, jossa yhtenäisten sääntöjen perusteella määritetty tulos jaettaisiin verotettavaksi tietyllä jakoavaimella konserniyhtiöiden kotivaltioissa.  Ehdotetulla sääntelyllä pyritään kehittämään edelleen Euroopan unionin sisämarkkinaa ja vähentämään useiden verosääntelyiden soveltamisesta aiheutuvia prosessikustannuksia. Direktiiviehdotuksen odotetaan myös kannustavan rajat ylittäviä investointeja Euroopan unionin alueella. Komissio ennustaa, että sääntelyllä voitaisiin saavuttaa suuriakin säästöjä prosessikustannuksissa, mutta uuden sääntelyn täytäntöönpano ja soveltaminen aiheuttanee konserneissa varmasti ainakin alkuvaiheessa ylimääräistä työtä. Tilannetta monimutkaistanee käytännössä vielä se, että direktiiviehdotus koskee vain Euroopan unionin sääntelyn piirissä olevia yrityksiä. Sääntely ei toisin sanoen kata tilanteita, joissa yrityksen verotuksellinen kotipaikka on muualla kuin Euroopan unionin alueella.

Direktiivin sisältö voi vielä muuttua

BEFIT-sääntelyä koskeva direktiivi ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1.7.2028. Siirtohinnoittelua koskevat ehdotukset astuisivat ehdotetun mukaisesti voimaan jo 1.1.2026. Direktiivit lähetetään kuitenkin vielä tätä ennen Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin käsiteltäväksi. Ehdotetussa sääntelyssä ja tulon jakamisessa on kyse jäsenvaltioiden verotusvaltaa koskevista ratkaisuista, jotka perinteisesti ovat olleet EU-tasolla vaikeita kysymyksiä. Ei siis voida pitää lainkaan varmana, että Euroopan neuvosto ja parlamentti hyväksyvät ehdotetun sääntelyn ainakaan nyt ehdotetun mukaisena. Kansainvälisen yritysverojärjestelmän uudistaminen on kuitenkin tarpeellista, ja muutoksia on ennemmin tai myöhemmin luvassa.

Uusimmat referenssit

Avustimme Suominen Oyj:tä merkintäetuoikeusannissa. Anti ylimerkittiin, ja yhtiö keräsi annissa noin 28 miljoonan euron bruttovarat. Avustimme Suomista myös yhtiön kolmivuotisen 100 miljoonan euron arvoisen syndikoidun lainajärjestelyn ehtojen uudelleenneuvottelussa, jossa laina-aikaa pidennettiin ja kovenanttiehtoihin lisättiin liikkumavaraa. ”Haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajia tuesta ja luottamuksesta Suomisen tulevaisuutta kohtaan. Toteutettu osakeanti vauhdittaa Full Potential -ohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa samalla pääomarakennettamme. Muutosohjelma keskittyy erityisesti tuotantomme ja toimitusketjumme luotettavuuden ja tehokkuuden sekä kaupallisten kyvykkyyksiemme parantamiseen. Näin kykenemme entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme odotuksiin”, toteaa Suomisen toimitusjohtaja Charles Héaulmé. Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita yhtiön asiakkaat jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön. Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen liikevaihto vuonna 2025 oli 412,4 milj. euroa ja yhtiö työllistää lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. 
Julkaistu 6.7.2026
Toimimme Nordea Bank Oyj:n ja Avain Yhtiöiden neuvonantajana noin 48 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä. Järjestely sisälsi luottoja olemassa olevan kiinteistöportfolion jälleenrahoitukseen sekä yrityksien hankkimiseen – ja kiinteistökehitystarpeisiin. Rahoitusjärjestely tukee Avain Yhtiöiden tavoitetta rakentaa ja ylläpitää toimivaa, turvallista ja ympäristöystävällistä asumisympäristöä sekä kehittää asumisen ja rakentamisen yleistä laatua. Avain Yhtiöt on suomalainen asumiseen, asumispalveluihin, rakennusurakointiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä konserni. Yhtiön tavoitteena on rakentaa vuosittain 1 000 uutta asuntoa Suomen keskeisille kasvualueille. 
Julkaistu 2.7.2026
Avustimme Suomen Autohuolto Oy:n osakkeenomistajia heidän myydessä yhtiön koko osakekannan SAKA Finland Group Oy:lle. Suomen Autohuolto -konserni on yksi Suomen suurimmista autojen merkkihuoltoon keskittyvistä yrityksistä ja sillä on toimipisteitä Oulussa, Tampereella ja heinäkuusta eteenpäin myös Järvenpäässä. Kaupan lopullinen voimaantulo edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hyväksyntää.
Julkaistu 26.6.2026
Järjestimme Luonnonvarakeskuksen (Luke) juristeille kaksi heille räätälöityä tekoälytyöpajaa. Keskustelimme tekoälymurroksesta ja sen vaikutuksista juristien ajatusmalleihin ja työtapoihin sekä tarjosimme osallistujille käytännönläheisiä ratkaisuja oman työnsä tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen Legoran avulla. Tekoälyyn erikoistuneet juristimme valmistelivat työpajoja varten Lukelle räätälöityjä ja julkishallinnon tarpeisiin soveltuvia käyttötapauksia, jotka Luke sai työpajojen jälkeen omaan käyttöönsä. Käyttötapaukset kattoivat muun muassa seuraavat kokonaisuudet: miten oikeuslähteitä ja organisaation omaa dataa hyödynnetään tekoälytulosten maksimoimisessa miten tekoälytyönkulkuja rakennetaan ja hyödynnetään miten sopimusten luonnostelua ison asiakirjamassan pohjalta tehostetaan tekoälyn avulla. Työpajoissa heräsi monipuolista keskustelua tekoälyn roolista ja hyödyistä juristin työtehtävissä. Osallistujat arvostivat sitä, miten ymmärrettävästi ja kattavasti asiantuntijamme osasivat esitellä tekoälyn luonnetta ja sen hyötyjä juuri juridisessa kontekstissa. ”Työpajat tukivat erinomaisesti Luken tavoitetta hyödyntää tekoälyä hallitusti ja toivat konkreettisia käytännön oppeja heti hyödynnettäväksi”, sanoo Luken hallintojohtaja Hannu Laitinen.
Julkaistu 26.6.2026