27.9.2023

Euroopan komissio ehdottaa muutoksia suurten kansainvälisten konsernien verotukseen ja siirtohinnoitteluun Euroopan unionin alueella

Euroopan komissio on julkaissut syyskuussa 2023 kansainvälisille konserneille suunnatun direktiiviehdotuksen ”Business in Europe: Framework for Income Taxation” (BEFIT). Direktiiviehdotus sisältää yhteiset säännöt veropohjan määrittämiseksi kaikissa konserniyhtiöissä Euroopan unionin alueella, ja tarkoituksena on yhdistää veropohjat tämän jälkeen yhdeksi yhteiseksi veropohjaksi. Yhteisen veropohjan määrittämisen jälkeen kullekin konserniyhtiölle kohdistettaisiin sille kuuluva osuus yhteisestä veropohjasta kolmen edellisen verovuoden veronalaisen tuloksen keskiarvon perusteella määritetyn prosenttiosuuden mukaisesti.

Euroopan komissio antoi samassa yhteydessä erillisen ehdotuksensa siirtohinnoittelusääntöjen yhtenäistämiseksi Euroopan unionin alueella. Siirtohinnoittelua koskevilla ehdotuksilla pyritään toisaalta parantamaan varmuutta ja siten vähentämään veroriitoja ja kaksinkertaista verotusta, toisaalta vähentämään aggressiivista verosuunnittelua.

Ehdotettu direktiivi koskisi Euroopan unionin sääntelyn piirissä olevia suuria konserneja

BEFIT-direktiiviä sovellettaisiin pakottavana ainoastaan Euroopan unionin sääntelyn piirissä toimiviin konserneihin, joiden yhteinen liikevaihto on ollut tiettynä ajanjaksona tarkasteltuna vähintään 750 miljoonaa euroa ja joiden emoyhtiö omistaa vähintään 75 prosenttia omistusoikeuksista tai oikeuksista voittoon. Edellytyksenä on lisäksi, että konsernin yhtiöt laativat konsolidoidun tilinpäätöksen. Myös muut kuin mainitun liikevaihtorajan ylittävät EU:n sääntelyn piirissä olevat konsernit voivat soveltaa ehdotettua sääntelyä edellyttäen, että konserni laatii konsolidoidun tilinpäätöksen.

Ehdotettu sääntely voi alkuvaiheessa tuoda lisätyötä

Direktiiviehdotuksella pyritään viemään jälleen askeleella eteenpäin Euroopan unionin yhteistä yritysverojärjestelmää ja suunnitelmaa yhteisestä tulonjakomallista, jossa yhtenäisten sääntöjen perusteella määritetty tulos jaettaisiin verotettavaksi tietyllä jakoavaimella konserniyhtiöiden kotivaltioissa.  Ehdotetulla sääntelyllä pyritään kehittämään edelleen Euroopan unionin sisämarkkinaa ja vähentämään useiden verosääntelyiden soveltamisesta aiheutuvia prosessikustannuksia. Direktiiviehdotuksen odotetaan myös kannustavan rajat ylittäviä investointeja Euroopan unionin alueella. Komissio ennustaa, että sääntelyllä voitaisiin saavuttaa suuriakin säästöjä prosessikustannuksissa, mutta uuden sääntelyn täytäntöönpano ja soveltaminen aiheuttanee konserneissa varmasti ainakin alkuvaiheessa ylimääräistä työtä. Tilannetta monimutkaistanee käytännössä vielä se, että direktiiviehdotus koskee vain Euroopan unionin sääntelyn piirissä olevia yrityksiä. Sääntely ei toisin sanoen kata tilanteita, joissa yrityksen verotuksellinen kotipaikka on muualla kuin Euroopan unionin alueella.

Direktiivin sisältö voi vielä muuttua

BEFIT-sääntelyä koskeva direktiivi ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1.7.2028. Siirtohinnoittelua koskevat ehdotukset astuisivat ehdotetun mukaisesti voimaan jo 1.1.2026. Direktiivit lähetetään kuitenkin vielä tätä ennen Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin käsiteltäväksi. Ehdotetussa sääntelyssä ja tulon jakamisessa on kyse jäsenvaltioiden verotusvaltaa koskevista ratkaisuista, jotka perinteisesti ovat olleet EU-tasolla vaikeita kysymyksiä. Ei siis voida pitää lainkaan varmana, että Euroopan neuvosto ja parlamentti hyväksyvät ehdotetun sääntelyn ainakaan nyt ehdotetun mukaisena. Kansainvälisen yritysverojärjestelmän uudistaminen on kuitenkin tarpeellista, ja muutoksia on ennemmin tai myöhemmin luvassa.

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026