Korkein oikeus antoi 22.10.2019 merkittävän ennakkopäätöksen ns. asfalttikartelliin perustuvassa vahingonkorvausasiassa. KKO oli myöntänyt valitusluvan Vantaan kaupungille siitä kysymyksestä, onko yhtiö, joka on kartelliin osallistuneen yhtiön ainoa osakkeenomistaja ja jolle kartelliin osallistuneen yhtiön liiketoiminta on selvitysmenettelyssä siirtynyt, vastuussa kartelliin osallistuneen yhtiön aiheuttamasta vahingosta.
7.11.2019
Korkeimmalta oikeudelta merkittävä ennakkopäätös asfalttikartelliasiassa
Marcus Blomfelt
Palvelut
Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisu
KKO pyysi kysymykseen ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Keväällä 2019 antamassaan ratkaisussa EUT katsoi, että kysymykseen sovelletaan suoraan unionin oikeutta ja kilpailuoikeudellisesta vahingonkorvauksesta vastuussa olevat tahot määritetään unionin oikeuden yrityksen käsitteen perusteella. EUT:n mukaan tilanteessa, jossa kilpailuoikeuden rikkomiseen syyllistynyt yhtiö on lakannut olemasta, puretun yhtiön liiketoimintaa jatkanut yhtiö voi ns. taloudellisen seuraannon periaatteen mukaan olla vastuussa kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta.
KKO katsoi EUT:n ennakkoratkaisun mukaisesti, että taloudellinen seuraanto soveltuu kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausvastuun osalta. KKO totesi, että kysymyksessä olevissa yritysjärjestelyissä emoyhtiö on vapaaehtoisessa selvitysmenettelyssä purkanut hankkimansa yhtiön, ja emoyhtiö on heti selvitysmenettelyn alkaessa ryhtynyt jatkamaan hankitun tytäryhtiön liiketoimintaa. KKO:n mukaan emoyhtiö ja sen tytäryhtiö ovat siten olleet saman taloudellisen kokonaisuuden muodostavan yrityksen osia silloin, kun kartelliin osallistuneen tytäryhtiön liiketoiminta on siirretty emoyhtiölle. Tämän perusteella KKO katsoi, että liiketoimintaa jatkanut yhtiö on vastuussa hankkimansa yhtiön aiheuttamasta kilpailuoikeudellisesta vahingosta.
Korkeimman oikeuden arvioinnista
KKO ei perusteluissan juurikaan huomioinut tapauskohtaisia tosiseikkoja, vaan viittasi lähinnä vain EUT:n ennakkoratkaisun yleislinjaukseen. Olimme edustamamme vastaajayhtiön puolesta vedonneet siihen, että vastaajayhtiö oli toiminut vilpittömässä mielessä eikä ollut tietoinen ostetun yhtiön osallisuudesta kartellin silloin, kun se osti kyseisen yhtiön, päätti ostetun yhtiön selvitystilaan asettamisesta ja jatkoi yhtiön liiketoimintaa. KKO ei kuitenkaan antanut vilpittömälle mielelle merkitystä, eikä perusteluissaan lainkaan käsitellyt sitä kysymystä. KKO perusteli kantaansa ensisijaisesti sillä, että vahingonkorvausvastuuta on arvioitava noudattaen samoja perusteita, joilla vastuu seuraamusmaksusta määräytyy unionin oikeuden vakiintuneen käytännön mukaan eli vastuu siirtyy taloudellisen toiminnan jatkajalle.
KKO otti kantaa myös selvitystilamenettelysäännösten soveltamiseen. Vastaajien puolesta oli vedottu siihen, että kaupungin vahingonkorvaussaatava on lakannut, koska sitä ei ole valvottu ostetun yhtiön selvitystilamenettelyssä, ja että lakannut saatava ei voi siirtyä taloudellisen seuraannon perusteella. KKO totesi kuitenkin, että unionin oikeuden ensisijaisuutta koskevan periaatteen mukaisesti kansallisilla tuomioistuimilla on velvollisuus varmistaa unionin oikeuden säännösten täysi vaikutus ja jättää tarvittaessa soveltamatta niiden kanssa ristiriidassa olevat kansalliset säännökset. KKO:n mukaan vastaajien kanta johtaisi ristiriitaan unionin oikeuden kanssa ja näin ollen kansallisia selvitystilamenettelysäännöksiä tulee jättää soveltamatta siltä osin kuin ne rajoittaa tai poistaa unionin oikeuteen perustuvaa kilpailuoikeudellista vahingonkorvausvastuuta.
Ennakkopäätöksen vaikutukset
Ennakkopäätöksellä KKO 2019:90 tulee olemaan vaikutuksia sekä yrityskauppatilanteisiin että selvitystilamenettelyihin.
Yrityskaupoissa on jatkossa varauduttava siihen, että kilpailurikkomukseen syyllistyneen yhtiön osakekannan ostanut yhtiö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, kun se jatkaa ostetun yhtiön liiketoimintaa ja ostettu (kilpailurikkomukseen syyllistynyt) yhtiö puretaan. KKO:n ennakkopäätöksen perusteella korvausvastuun kannalta on vailla merkitystä, että ostaja on kaupantekohetkellä tietämätön kaupan kohteena olevan yhtiön kilpailurikkomuksesta.
KKO:n ennakkopäätös ei koskenut liiketoimintakauppatilannetta. Päätös jättää siten avoimeksi kysymyksen siitä, onko taloudelliseen seuraantoon perustuvaa vahingonkorvausvastuuta myös tilanteissa, joissa yhtiö ostaa kilpailurikkomukseen syyllistyneen yhtiön liiketoiminnan ja liiketoimintaa myynyt yhtiö myöhemmin lakkaa olemasta. KKO korosti kuitenkin perusteluissaan, että vahingonkorvausvastuun tulee soveltua vastaavanlaisesti kuin seuraamusmaksuvastuu, ja seuraamusmaksuvastuun osalta taloudellinen seuraanto on katsottu soveltuvan myös liiketoimintakauppoihin.
Selvitystilamenettelyjen osalta on jatkossa otettava huomioon, että velan lakkaamista koskevat säännökset eivät KKO:n ennakkopäätöksen mukaan koske kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia (ainakaan, jos vahingonkorvaussaatava ei ole velkojan tiedossa julkisen haasteen määräpäivään mennessä), vaan nämä vahingonkorvausvelat voivat siirtyä selvitystilamenettelyssä puretun yhtiön liiketoimintaa jatkavalle yhtiölle. Kun kilpailuoikeudelliset prosessit yleensä kestävät useita vuosia, on mahdollista, että tällaiset vahingonkorvaussaatavat tulevat tietoon vasta kauan selvitystilamenettelyn päättymisen jälkeen.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
WithSecure – Avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan myynti
Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan Patria Oyj:lle. Myyty ohjelmistoja ja palveluita yhdistävä liiketoiminta ei kuulu WithSecuren nykyisen strategian piiriin. Myynnin myötä WithSecure terävöittää keskittymistään Elements-portfolioon. WithSecure on globaali kyberturvallisuusyritys (listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä), jolla on yli 35 vuoden kokemus alalta. WithSecure tarjoaa kumppaneilleen joustavia kaupallisia malleja, jotka varmistavat molemminpuolisen menestyksen dynaamisessa tietoturvan maailmassa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka tarjoaa puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Kaupan myötä Patria avaa toimipisteen Oulussa ja 10 nyt liiketoiminta-alueella työskentelevää WithSecuren asiantuntijaa siirtyy Patrian palvelukseen.
Julkaistu 30.9.2024
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024