25.10.2016

Asfalttikartelliasia: Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki kanteet päämiestämme kohtaan

Helsingin hovioikeus antoi 20.10.2016 ratkaisut ns. asfalttikartelliin perustuvissa vahingonkorvausasioissa. Hovioikeus määräsi KHO:n 29.9.2009 toteamaan kartelliin osalliset asfalttiyhtiöt korvaamaan Suomen valtiolle ja 39 kunnalle yhteensä noin 24 miljoonaa euroa ja hylkäsi siten valtaosan yhteensä noin 120 miljoonan euron korvausvaatimuksista.

Osan vaatimuksista hovioikeus hylkäsi vanhentumisen vuoksi ja osan kilpailunrajoitusta tai vahingon olemassaoloa koskevan näytön taikka syy-yhteyden puuttumisen vuoksi. Lisäksi hovioikeus hylkäsi kaikki vaatimukset niitä vastaajia kohtaan, jotka eivät osallistuneet kilpailunrajoitukseen vaan olivat hankkineet rajoitukseen osallistuneen yhtiön osakekannan tai liiketoiminnan. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei Suomen valtion edustajien tietoisuus kilpailunrajoituksista tai osallisuus niihin poistanut valtion oikeutta vahingonkorvaukseen, ja hyväksyi siten osan valtion vaatimuksista.

Taloudellinen seuraanto ei sovellu vahingonkorvausperusteeksi

Hovioikeus otti ensimmäistä kertaa kantaa taloudellisen seuraannon periaatteen sovellettavuuteen vahingonkorvausperusteena. Taloudellisen seuraannon periaate on kehitetty Euroopan unionin tuomioistuimen sakkoja koskevassa päätöskäytännössä. Periaatteen mukaan vastuun kantaa se taloudellinen toiminta, johon rikkomus voidaan liittää.  Sakkovastuu voidaan siis määrätä tietyin perustein muullekin kuin kilpailunrajoitukseen osallistuneelle yritykselle. Vastuuseen voi joutua esimerkiksi liiketoiminnan ostaja – myös ajalta ennen kauppaa.

Hovioikeuden mukaan EU-oikeus ei anna perusteita soveltaa taloudellisen seuraannon periaatetta vahingonkorvausvastuuseen, vaan vastuuta on arvioitava Suomen lainsäädännön mukaan. Suomen oikeuteen ei sisälly yleistä sääntöä, jonka perusteella ulkopuolinen taho voisi pelkästään taloudellisen seuraannon perusteella joutua vastuuseen toisen vastuupiirissä syntyneen vahingon korvaamisesta.

Taloudellisesta seuraannosta ei säädetä myöskään 26.12.2016 voimaantulevassa laissa kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista.  

Tietoisuuteen perustuva vanhentumisaika alkoi seuraamusmaksuesityksestä

Hovioikeuden katsoi näytön perusteella ns. raakapuuasiassa annetun ennakkopäätöksen KKO 2016:11 mukaisesti, että kantajien tietoisuuteen perustuva vanhentumisaika on alkanut Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksestä ja tietoisuudesta riippumaton kymmenen vuoden vanhentumisaika urakkahinnan maksamisesta. Tietoisuuden syntymistä arvioidaan ennakkopäätöksen tapaan myös tulevassa kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevassa laissa.

Kilpailurikkomuksen olemassaolo, syy-yhteys ja vahingon aiheutuminen arvioitava sopimuskohtaisesti

Hovioikeuden mukaan KHO:n seuraamusmaksuasiassa 29.9.2009 antaman päätöksen perusteena olleilla seikoilla ei ole sitovaa vaikutusta. Se tarkoittaa, ettei päätös saa oikeusvoimavaikutusta eikä erityistä todistusvaikutusta myöhemmässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Hovioikeuden mukaan näytön arviointia ei voida perustaa aikaisempaan päätökseen siinäkään tilanteessa, että todistelu kilpailunrajoituksen olemassaolosta ja laajuudesta olisi sama. Vaikka korvausvaatimusten taustalla oli KHO:n toteama laajempi järjestely, hovioikeuden mukaan keskeistä on arvioida, miten kuhunkin yksittäiseen tarjouskilpailuun liittynyt markkinoiden jakaminen ja tarjousyhteistyö on vaikuttanut sopimuksen hintatasoon.

Hovioikeus arvioi kilpailunrajoituksen sisältöä ja laajuutta eri tavalla kuin KHO muun muassa kilpailunrajoituksen keston ja valtakunnallisuuden osalta. Tulevan kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevan lain mukaan hallintotuomioistuimen päätös on kuitenkin otettava lähtökohdaksi vahingonkorvausasiassa. Lisäksi tuleva laki sisältää kartelleja koskevan vahinko-olettaman, jonka vastaaja voi kuitenkin kumota esimerkiksi hovioikeuden sopimuskohtaisesti käsittelemällä syy-yhteyttä koskevalla näytöllä.    

Hovioikeus otti lisäksi päätöksissään kantaa useisiin muihin myös jatkossa merkityksellisiin kysymyksiin, kuten yhteisvastuuseen, korkoihin ja vahingon määrään. Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.  

Uusimmat referenssit

Avustimme Marina Groupiin kuuluvaa Hopeasalmen Telakka Oy:tä Iisiveneilyn ja Porvoon Venekorjaamon yritysostoissa. Yritysostot ovat osa Marina Groupin laajentumista Suomen venesatama- ja telakkamarkkinaan sekä vahvistavat sen asemaa Quattro Marine -brändin alla. Yritysostojen jälkeen Quattro Marinen Suomen toiminnot muodostuvat Hopeasalmen Telakasta, joka operoi telakoita Helsingin Mustikkamaalla ja Porvoon Tolkkisissa, sekä Iisiveneilystä ja Porvoon Venekorjaamosta. Marina Group on venesatama- ja telakkapalveluita tarjoava konserni, jonka omistaa pääomasijoittaja Norvestor. Yhtiö on kasvanut nopeasti yritysostojen kautta Pohjoismaiden suurimmaksi veneilyalan palveluntarjoajaksi hankittuaan noin vuoden aikana 24 venesatamaa ja telakkaa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa .
Julkaistu 24.8.2026
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä NIB:n kanssa 250 miljoonan euron sopimuksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainalla rahoitetaan Nesteen tutkimus- ja kehittämisinvestointeja (T&K), joiden tavoitteena on kehittää ratkaisuja heikompilaatuisten raaka-aineiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi uusiutuviksi tuotteiksi, sekä Porvoon jalostamon investointeja nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Lainalla tuetuissa T&K-toiminnoissa keskitytään uusiutuvien ratkaisujen kehittämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden parantaminen sekä teknologiat, jotka mahdollistavat heikompilaatuisten jäte- ja tähdevirtojen jalostamisen korkealaatuisiksi uusiutuviksi lopputuotteiksi. Osa rahoituksesta tukee yhtiön Porvoon nesteytetyn jätemuovin investointia, joka liittyy heikompilaatuisen jätemuovin jalostamiseen korkealaatuiseksi raaka‑aineeksi teollisessa mittakaavassa. Investointi edistää kiertotalousratkaisuja mahdollistamalla vaikeasti kierrätettävän jätemuovin käytön neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Laitos voi käsitellä vuosittain jopa 150 000 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Tuotannon ylösajo alkoi vuonna 2026.
Julkaistu 19.8.2026
Neuvoimme Aspo Oyj:tä, ESL Shipping Oy:tä ja AtoBatC Shipping AB:ta rahoitukseen liittyvissä asioissa Aspon osittaisjakautumisessa. Yhtiön on tarkoitus jakautua siten, että kaikki sen omistamat ESL Shipping Oy:n osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, jonka nimeksi tulee ESL Shipping Group Oyj. ESL Shipping Groupin osakkeet on tarkoitus hakea kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin säännellylle markkinalle. Lisäksi Aspo on tarkoitus nimetä jakautumisen yhteydessä uudelleen Telko Group Oyj:ksi. 
Julkaistu 19.8.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026