Helsingin hovioikeus antoi 20.10.2016 ratkaisut ns. asfalttikartelliin perustuvissa vahingonkorvausasioissa. Hovioikeus määräsi KHO:n 29.9.2009 toteamaan kartelliin osalliset asfalttiyhtiöt korvaamaan Suomen valtiolle ja 39 kunnalle yhteensä noin 24 miljoonaa euroa ja hylkäsi siten valtaosan yhteensä noin 120 miljoonan euron korvausvaatimuksista.
25.10.2016
Asfalttikartelliasia: Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki kanteet päämiestämme kohtaan
Marcus Blomfelt
Osan vaatimuksista hovioikeus hylkäsi vanhentumisen vuoksi ja osan kilpailunrajoitusta tai vahingon olemassaoloa koskevan näytön taikka syy-yhteyden puuttumisen vuoksi. Lisäksi hovioikeus hylkäsi kaikki vaatimukset niitä vastaajia kohtaan, jotka eivät osallistuneet kilpailunrajoitukseen vaan olivat hankkineet rajoitukseen osallistuneen yhtiön osakekannan tai liiketoiminnan. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei Suomen valtion edustajien tietoisuus kilpailunrajoituksista tai osallisuus niihin poistanut valtion oikeutta vahingonkorvaukseen, ja hyväksyi siten osan valtion vaatimuksista.
Taloudellinen seuraanto ei sovellu vahingonkorvausperusteeksi
Hovioikeus otti ensimmäistä kertaa kantaa taloudellisen seuraannon periaatteen sovellettavuuteen vahingonkorvausperusteena. Taloudellisen seuraannon periaate on kehitetty Euroopan unionin tuomioistuimen sakkoja koskevassa päätöskäytännössä. Periaatteen mukaan vastuun kantaa se taloudellinen toiminta, johon rikkomus voidaan liittää. Sakkovastuu voidaan siis määrätä tietyin perustein muullekin kuin kilpailunrajoitukseen osallistuneelle yritykselle. Vastuuseen voi joutua esimerkiksi liiketoiminnan ostaja – myös ajalta ennen kauppaa.
Hovioikeuden mukaan EU-oikeus ei anna perusteita soveltaa taloudellisen seuraannon periaatetta vahingonkorvausvastuuseen, vaan vastuuta on arvioitava Suomen lainsäädännön mukaan. Suomen oikeuteen ei sisälly yleistä sääntöä, jonka perusteella ulkopuolinen taho voisi pelkästään taloudellisen seuraannon perusteella joutua vastuuseen toisen vastuupiirissä syntyneen vahingon korvaamisesta.
Taloudellisesta seuraannosta ei säädetä myöskään 26.12.2016 voimaantulevassa laissa kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista.
Tietoisuuteen perustuva vanhentumisaika alkoi seuraamusmaksuesityksestä
Hovioikeuden katsoi näytön perusteella ns. raakapuuasiassa annetun ennakkopäätöksen KKO 2016:11 mukaisesti, että kantajien tietoisuuteen perustuva vanhentumisaika on alkanut Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksestä ja tietoisuudesta riippumaton kymmenen vuoden vanhentumisaika urakkahinnan maksamisesta. Tietoisuuden syntymistä arvioidaan ennakkopäätöksen tapaan myös tulevassa kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevassa laissa.
Kilpailurikkomuksen olemassaolo, syy-yhteys ja vahingon aiheutuminen arvioitava sopimuskohtaisesti
Hovioikeuden mukaan KHO:n seuraamusmaksuasiassa 29.9.2009 antaman päätöksen perusteena olleilla seikoilla ei ole sitovaa vaikutusta. Se tarkoittaa, ettei päätös saa oikeusvoimavaikutusta eikä erityistä todistusvaikutusta myöhemmässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Hovioikeuden mukaan näytön arviointia ei voida perustaa aikaisempaan päätökseen siinäkään tilanteessa, että todistelu kilpailunrajoituksen olemassaolosta ja laajuudesta olisi sama. Vaikka korvausvaatimusten taustalla oli KHO:n toteama laajempi järjestely, hovioikeuden mukaan keskeistä on arvioida, miten kuhunkin yksittäiseen tarjouskilpailuun liittynyt markkinoiden jakaminen ja tarjousyhteistyö on vaikuttanut sopimuksen hintatasoon.
Hovioikeus arvioi kilpailunrajoituksen sisältöä ja laajuutta eri tavalla kuin KHO muun muassa kilpailunrajoituksen keston ja valtakunnallisuuden osalta. Tulevan kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevan lain mukaan hallintotuomioistuimen päätös on kuitenkin otettava lähtökohdaksi vahingonkorvausasiassa. Lisäksi tuleva laki sisältää kartelleja koskevan vahinko-olettaman, jonka vastaaja voi kuitenkin kumota esimerkiksi hovioikeuden sopimuskohtaisesti käsittelemällä syy-yhteyttä koskevalla näytöllä.
Hovioikeus otti lisäksi päätöksissään kantaa useisiin muihin myös jatkossa merkityksellisiin kysymyksiin, kuten yhteisvastuuseen, korkoihin ja vahingon määrään. Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
WithSecure – Avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan myynti
Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan Patria Oyj:lle. Myyty ohjelmistoja ja palveluita yhdistävä liiketoiminta ei kuulu WithSecuren nykyisen strategian piiriin. Myynnin myötä WithSecure terävöittää keskittymistään Elements-portfolioon. WithSecure on globaali kyberturvallisuusyritys (listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä), jolla on yli 35 vuoden kokemus alalta. WithSecure tarjoaa kumppaneilleen joustavia kaupallisia malleja, jotka varmistavat molemminpuolisen menestyksen dynaamisessa tietoturvan maailmassa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka tarjoaa puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Kaupan myötä Patria avaa toimipisteen Oulussa ja 10 nyt liiketoiminta-alueella työskentelevää WithSecuren asiantuntijaa siirtyy Patrian palvelukseen.
Julkaistu 30.9.2024
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024