25.10.2016

Asfalttikartelliasia: Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki kanteet päämiestämme kohtaan

Helsingin hovioikeus antoi 20.10.2016 ratkaisut ns. asfalttikartelliin perustuvissa vahingonkorvausasioissa. Hovioikeus määräsi KHO:n 29.9.2009 toteamaan kartelliin osalliset asfalttiyhtiöt korvaamaan Suomen valtiolle ja 39 kunnalle yhteensä noin 24 miljoonaa euroa ja hylkäsi siten valtaosan yhteensä noin 120 miljoonan euron korvausvaatimuksista.

Osan vaatimuksista hovioikeus hylkäsi vanhentumisen vuoksi ja osan kilpailunrajoitusta tai vahingon olemassaoloa koskevan näytön taikka syy-yhteyden puuttumisen vuoksi. Lisäksi hovioikeus hylkäsi kaikki vaatimukset niitä vastaajia kohtaan, jotka eivät osallistuneet kilpailunrajoitukseen vaan olivat hankkineet rajoitukseen osallistuneen yhtiön osakekannan tai liiketoiminnan. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei Suomen valtion edustajien tietoisuus kilpailunrajoituksista tai osallisuus niihin poistanut valtion oikeutta vahingonkorvaukseen, ja hyväksyi siten osan valtion vaatimuksista.

Taloudellinen seuraanto ei sovellu vahingonkorvausperusteeksi

Hovioikeus otti ensimmäistä kertaa kantaa taloudellisen seuraannon periaatteen sovellettavuuteen vahingonkorvausperusteena. Taloudellisen seuraannon periaate on kehitetty Euroopan unionin tuomioistuimen sakkoja koskevassa päätöskäytännössä. Periaatteen mukaan vastuun kantaa se taloudellinen toiminta, johon rikkomus voidaan liittää.  Sakkovastuu voidaan siis määrätä tietyin perustein muullekin kuin kilpailunrajoitukseen osallistuneelle yritykselle. Vastuuseen voi joutua esimerkiksi liiketoiminnan ostaja – myös ajalta ennen kauppaa.

Hovioikeuden mukaan EU-oikeus ei anna perusteita soveltaa taloudellisen seuraannon periaatetta vahingonkorvausvastuuseen, vaan vastuuta on arvioitava Suomen lainsäädännön mukaan. Suomen oikeuteen ei sisälly yleistä sääntöä, jonka perusteella ulkopuolinen taho voisi pelkästään taloudellisen seuraannon perusteella joutua vastuuseen toisen vastuupiirissä syntyneen vahingon korvaamisesta.

Taloudellisesta seuraannosta ei säädetä myöskään 26.12.2016 voimaantulevassa laissa kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista.  

Tietoisuuteen perustuva vanhentumisaika alkoi seuraamusmaksuesityksestä

Hovioikeuden katsoi näytön perusteella ns. raakapuuasiassa annetun ennakkopäätöksen KKO 2016:11 mukaisesti, että kantajien tietoisuuteen perustuva vanhentumisaika on alkanut Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksestä ja tietoisuudesta riippumaton kymmenen vuoden vanhentumisaika urakkahinnan maksamisesta. Tietoisuuden syntymistä arvioidaan ennakkopäätöksen tapaan myös tulevassa kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevassa laissa.

Kilpailurikkomuksen olemassaolo, syy-yhteys ja vahingon aiheutuminen arvioitava sopimuskohtaisesti

Hovioikeuden mukaan KHO:n seuraamusmaksuasiassa 29.9.2009 antaman päätöksen perusteena olleilla seikoilla ei ole sitovaa vaikutusta. Se tarkoittaa, ettei päätös saa oikeusvoimavaikutusta eikä erityistä todistusvaikutusta myöhemmässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Hovioikeuden mukaan näytön arviointia ei voida perustaa aikaisempaan päätökseen siinäkään tilanteessa, että todistelu kilpailunrajoituksen olemassaolosta ja laajuudesta olisi sama. Vaikka korvausvaatimusten taustalla oli KHO:n toteama laajempi järjestely, hovioikeuden mukaan keskeistä on arvioida, miten kuhunkin yksittäiseen tarjouskilpailuun liittynyt markkinoiden jakaminen ja tarjousyhteistyö on vaikuttanut sopimuksen hintatasoon.

Hovioikeus arvioi kilpailunrajoituksen sisältöä ja laajuutta eri tavalla kuin KHO muun muassa kilpailunrajoituksen keston ja valtakunnallisuuden osalta. Tulevan kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevan lain mukaan hallintotuomioistuimen päätös on kuitenkin otettava lähtökohdaksi vahingonkorvausasiassa. Lisäksi tuleva laki sisältää kartelleja koskevan vahinko-olettaman, jonka vastaaja voi kuitenkin kumota esimerkiksi hovioikeuden sopimuskohtaisesti käsittelemällä syy-yhteyttä koskevalla näytöllä.    

Hovioikeus otti lisäksi päätöksissään kantaa useisiin muihin myös jatkossa merkityksellisiin kysymyksiin, kuten yhteisvastuuseen, korkoihin ja vahingon määrään. Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.  

Uusimmat referenssit

Avustimme CapMan Real Estatea korkealaatuisen, Helsingin Katajanokalla sijaitsevan asuinkiinteistön hankinnassa ja rahoituksessa. Kiinteistö hankittiin Suomen Merimiespalvelutoimistolta (MEPA). Kaupan kohteena ollut vuonna 2017 valmistunut kiinteistö koostuu 38 modernista vuokra-asunnosta ja pysäköintihallista. Rakennus on korkealaatuinen, ja siinä on modernit pohjaratkaisut sekä hyvin suunnitellut yhteiset tilat, kuten kuntosali ja kattosauna. Rakennus sulautuu hyvin alueen historialliseen ja merelliseen luonteeseen. Asuinkiinteistö sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa arvostetussa Katajanokan merenrantakaupunginosassa. Kiinteistöllä on korkea ESG-profiili, jota CapMan Real Estate aikoo kehittää entisestään.
Julkaistu 6.11.2025
Toimimme Stena Linen oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa NLC Ferry Ab Oy:n (Wasaline). Kauppa vahvistaa Stena Linen asemaa Itämerellä ja mahdollistaa Stena Linen toiminnan Ruotsin Uumajan ja Suomen Vaasan välisellä lauttareitillä. Yritysosto vahvistaa entisestään Stena Linen asemaa yhtenä kestävän kehityksen johtavista toimijoista lauttateollisuudessa ja parantaa yhtiön mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita sekä tarjoaa vahvan intermodaalisen kuljetusyhteyden Göteborgin ja Trelleborgin suuntaan ja edelleen Euroopan mantereelle. NLC Ferryn, joka toimii lisänimellä Wasaline, omisti Merenkurkun Link, joka on Uumajan ja Vaasan kaupunkien puoliksi omistama yhtiö. Wasaline on maailman pohjoisin varustamo, joka liikennöi päivittäin matkustaja- ja rahtiliikennettä Vaasan ja Uumajan välillä. Wasaline on Itämeren ensimmäinen hiilineutraali lauttaliikenteen harjoittaja biokaasulla ja akuilla kulkevalla hybridialuksellaan Aurora Botnia. Stena Line on yksi Euroopan johtavista lauttaoperaattoreista, jolla on 20 reittiä eri puolilla Eurooppaa. Yhtiö on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1962, ja sen pääkonttori sijaitsee Göteborgissa. Sen palveluksessa on 6 550 työntekijää ja sen vuotuinen liikevaihto on 19,6 miljardia kruunua. Kaupan toteutuminen on ehdollinen Uumajan ja Vaasan kunnanvaltuustojen hyväksynnöille sekä tavanomaisille kaupan täytäntöönpanoa koskeville ehdoille, kuten viranomaishyväksynnöille. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 alussa. Castrén & Snellman tekee yhteistyötä CMS Wistrandin kanssa, joka on Stena Linen neuvonantaja Ruotsin lakia koskevissa asioissa kaupan yhteydessä.
Julkaistu 4.11.2025
Avustimme Prisma Properties AB:ta kiinteistökaupassa, jossa yhtiö hankki Hartelalta vähittäiskauppaketju Julalle Helsinkiin rakennetun liikekiinteistön.  Kaupan kohteena oli lokakuussa 2025 valmistunut moderni ja energiatehokas myymälärakennus, joka on vuokrattu kokonaisuudessaan Julalle kymmenen vuoden vuokrasopimuksella. 2 600 neliömetrin suuruinen kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Konalassa vilkkaan Ristikko-kauppakeskuksen läheisyydessä.  Nopeasti kasvava Prisma Properties kehittää ja omistaa nykyaikaisia vähittäiskaupan, päivittäistavarakaupan ja pikaruokaravintoloiden kiinteistöjä Pohjoismaissa. Yrityksen noin 650 miljoonan euron arvoinen kiinteistösalkku koostuu pääasiassa uudiskohteista, joilla on pitkäaikaiset vuokrasopimukset. 
Julkaistu 29.10.2025
Neuvoimme SRV Yhtiöt Oyj:tä sen myydessä SRV Infra Oy:n Kreate Oy:lle. Yrityskaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntöjä. Osapuolet odottavat, että kauppa saadaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. SRV on suomalainen, vuonna 1987 perustettu, Helsingin pörssissä listattu rakennusalan yhtiö. SRV:n liikevaihto vuonna 2024 oli 745,8 miljoonaa euroa.
Julkaistu 27.10.2025