Uusi pakoterikossääntely astui Suomessa voimaan 20.5.2025. Rikoslain uudet tunnusmerkistöt korostavat yritysten vastuuta pakotteiden noudattamisessa. Yritysten rangaistusvastuuta kiristettiin ja pakoterikoksista määrättävät yhteisösakot voivat uuden sääntelyn myötä nousta jopa 40 miljoonaan euroon. Yritysten on nyt entistä tärkeämpää seurata pakotteita aktiivisesti ja varmistaa, että ne noudattavat pakotesääntelyä kaikessa liiketoiminnassaan.
28.10.2025
Uusi pakoterikossääntely koventaa rangaistuksia – yhteisösakot voivat nousta jopa 40 miljoonaan euroon
Eveliina Tammela, Janina Ketola & Touko Hakahuhta
Uusi sääntely pohjautuu EU:n pakoterikosdirektiiviin (EU) 2024/1226, jonka tavoitteena on varmistaa, että pakotteiden rikkominen on kaikissa jäsenvaltioissa rangaistavaa ja että rangaistussäännökset täyttävät yhteisen vähimmäistason. EU:n pakoterikosdirektiivin velvoitteet toimeenpantiin Suomessa rikoslain muutoksilla, mikä kovensi myös merkittävästi seuraamuksia, joita pakotteiden rikkomisesta voi aiheutua.
Uudet rikosnimikkeet: pakoterikos, törkeä pakoterikos, tuottamuksellinen pakoterikos ja pakoterikkomus
Lakimuutokseen asti pakotteiden rikkominen oli rangaistavaa säännöstelyrikoksena. Säännöstelyrikos ei kuitenkaan enää koske pakotteiden rikkomista.
Lakimuutoksessa Suomen rikoslain 46 lukuun lisättiin rikosnimikkeet pakoterikos, törkeä pakoterikos, tuottamuksellinen pakoterikos sekä pakoterikkomus.
- Pakoterikos koskee asetettujen pakotteiden vastaisia tekoja. Rikosnimikkeeseen kuuluu muun muassa varojen tai taloudellisten resurssien asettaminen pakotelistatun henkilön hyödynnettäväksi sekä pakotteisiin kuuluvien tuonti- ja vientikieltojen rikkominen.
- Törkeä pakoterikos on kyseessä, jos pakotteiden rikkomisella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikoksen kohteena on huomattavan arvokkaita varoja, puolustustarvikkeita tai kaksikäyttötuotteita tai teko on erityisen suunnitelmallinen. Lisäksi rikoksen tulee olla kokonaisuutena arvostellen törkeä.
- Tuottamuksellisesta pakoterikoksesta on kyse silloin, kun pakotesäännösten rikkominen tapahtuu törkeästä huolimattomuudesta ja koskee puolustustarvikkeita tai kaksikäyttötuotteita. Säännös on uusi ja kiristää aiempaa sääntelyä, sillä aiemmin rikosoikeudellinen vastuu pakotteiden rikkomisesta edellytti tahallisuutta.
- Pakoterikkomus on pakoterikoksen lievempi muoto ja kattaa teot, jotka koskevat vähäarvoista omaisuutta tai ovat muuten merkitykseltään vähäisiä.
Uudet rikosnimikkeet kattavat myös pakotteiden kiertämisen. Siten esimerkiksi tavaroiden toimittaminen tietoisena siitä, että tavarat päätyvät lopulta pakotteiden kohteena olevaan valtioon, voi tulla rangaistavaksi pakoterikossääntelyn perusteella.
Rangaistuksien koventuminen korostaa pakotesääntelyn noudattamisen tärkeyttä yritystoiminnassa
Lakimuutoksen seurauksena yritykselle voidaan määrätä yhteisösakko pakotesääntelyn rikkomisesta tai pakotteiden kiertämisestä, jonka enimmäismäärä poikkeaa tavallisesta yhteisösakosta: enimmäismäärä on viisi prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Liikevaihdon määrästä riippumatta yhteisösakon ylin rahamäärä on kuitenkin vähintään 850 000 – 40 miljoonaa euroa. Vähimmäismäärä on 850 euroa, eli sakon määrä asettuu 850 euron ja 40 miljoonan euron välille riippuen yrityksen liikevaihdon koosta.
Yhteisösakon enimmäismäärän nostaminen pakoterikosten osalta on huomattava muutos aikaisempaan sääntelyyn, jossa yhteisösakon vaihteluväli asettui 850–850 000 euroon. Yhteisösakon entistä ankarampi enimmäismäärä korostaa yritysten vastuuta toiminnastaan ja ohjaa yrityksiä ennaltaehkäiseviin toimiin pakotelainsäädännön noudattamisen osalta. Oman haasteensa luo pakotesääntelyn tulkinnanvaraisuus, jolloin liiketoimintapäätösten riskiarviointien merkitys korostuu.
Luonnollisille henkilöille enimmäisseuraamukseksi voidaan määrätä vankeusrangaistus pakotteiden rikkomisesta, mistä syystä johdon tulee kiinnittää erityistä huomiota pakotteiden noudattamisen valvontaan ja seurantaan yrityksissä.
Pakotesääntelyn jatkuva laajeneminen, rikostunnusmerkistöjen tarkentuminen ja yhteisösakon uusi enimmäismäärä alleviivaavat, että pakotteiden noudattaminen ei ole vain hallinnollinen velvoite. Yritysten on syytä varmistaa, että niiden sisäiset prosessit, ohjeistukset, valvontamekanismit ja henkilöstön osaaminen vastaavat sääntelyn vaatimuksia – ennakoivasti, kattavasti ja johdonmukaisesti.
Yritysten tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota compliance- ja pakoteprosesseihinsa ja varmistaa niiden ajantasaisuus sekä kattavuus
Yritysten on nyt entistä tärkeämpää seurata pakotteita ja varmistaa pakotesääntelyn noudattaminen, jota esitutkintaviranomaiset – poliisi ja Tulli – valvovat. Yritysten compliance- ja pakoteprosessien sekä ohjeistusten tulee olla ajantasaisia ja kattavia, ja henkilöstöä on syytä kouluttaa pakotteiden sisällöstä työtehtävien edellyttämällä tavalla. Pakoteprosessien tärkeys korostuu kansainvälistä kauppaa harjoittavissa yrityksissä.
Mikäli pakoterikkomus etenee esitutkintaan, viranomaiset arvioivat muun ohella yrityksen compliance-prosessien toimivuutta ja riittävyyttä. Prosessien ajantasaisuus ja toimivuus vaikuttavat merkittävästi siihen, miten esitutkintaviranomaiset arvioivat mahdollisen rikkomuksen tahallisuutta. Puutteelliset prosessit voivat viitata huolimattomuuteen tai jopa tahalliseen laiminlyöntiin.
Toimivilla ja riittävillä compliance-prosesseilla on keskeinen merkitys arvioitaessa myös yhtiön ja sen johdon rikosoikeudellisen vastuun muodostumista. Toimivat sisäiset valvontajärjestelmät ja selkeät vastuunjaot voivat suojata yrityksiä, mutta myös johtoa henkilökohtaiselta vastuulta, kun taas prosessien puutteet tai laiminlyönnit voivat johtaa johdon vastuuseen pakotteiden rikkomisessa. Tämän vuoksi compliance-prosessien tulee olla riittävän kattavat, mutta lisäksi niitä tulee myös tosiasiallisesti noudattaa ja päivittää säännöllisesti.
Pakoterikossääntelyn uudistus korostaa riskien tunnistamista
Mikäli yrityksen toiminnassa havaitaan poikkeama sisäisistä ohjeistuksista tai prosesseista, tai jos ilmenee epäilys pakotesääntelyn rikkomisesta, on asia selvitettävä aina huolellisesti. Sisäisen tutkinnan käynnistäminen matalalla kynnyksellä on suositeltavaa. Tapahtumista on hankittava riittävät tiedot suhteessa tapahtumien laajuuteen, jotta voidaan arvioida johdonmukaisesti tarvittavat toimenpiteet.
Vastuu voi syntyä tietyin edellytyksin myös esimerkiksi silloin, jos yrityksen tuotteita päätyy yrityksen asiakas- tai kumppaniverkoston kautta pakotelistattuihin maihin. Yrityksen tulee siis tiettyyn pisteeseen asti pyrkiä varmistumaan myös oman toimintaketjunsa osalta pakotteiden noudattamisesta ja pyrkiä huolehtimaan siitä, ettei yritys itse joutuisi epäillyksi esimerkiksi pakotteiden kiertämisestä, kun asia liittyy sen asiakas- tai kumppaniverkostoon.
Osana riskienhallintaa on syytä arvioida, tulisiko sisäinen tutkinta antaa ulkopuolisen asiantuntijan tehtäväksi. Sisäinen tutkinta on syytä dokumentoida huolellisesti, jotta yritys voi tarvittaessa osoittaa myös ulospäin toimineensa huolellisesti.
EU:n 19. pakotepaketti voimaan
EU hyväksyi viime viikolla uuden, järjestyksessään 19. Venäjän vastaisen pakotepaketin, joka tuli voimaan 24.10.2025. EU:n uudet pakotteet kohdistuivat erityisesti energia-alaan ja muun muassa kieltävät nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin Venäjältä 1.1.2027 alkaen, lyhytaikaisten sopimusten osalta jo 25.4.2026 alkaen. Pakotepaketilla pyritään myös ennestään rajoittamaan Venäjän niin kutsutun varjolaivaston toimintaa. Venäjän öljyalan toimijoista Litasco Middle East DMCC lisättiin yhteisöpakotteiden piiriin sekä Rosneft ja Gazprom Neft asetettiin liiketoimintakieltojen piiriin.
Lisäksi vientikiellon alaisten tavaroiden tuotekate laajeni. Vientirajoitusten osalta on syytä huomata, että myös Valko-Venäjään kohdistettujen vientikieltojen alaa laajennettiin.
EU:n ohella Yhdysvallat ja Iso-Britannia kiristivät pakotteitaan lokakuun lopussa. Kumpikin valtio esimerkiksi lisäsi venäläiset öljy-yhtiöt Lukoilin ja Rosneftin pakotelistoilleen. Kyseiset pakotelistaukset heijastuvat myös Lukoilin ja Rosneftin suoraan tai välillisesti omistamiin muihin yhtiöihin.
Lisätietoja pakoterikossääntelystä ja pakoteprosessien kehittämisestä saat ottamalla yhteyttä kirjoittajiin.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 29.10.2024 – Rikosprosessit ja sisäiset tutkinnat
Sääntely kirittää compliance-työtä – johdon vastuu korostuu yhä enemmän
Julkaistu 22.10.2024 – Compliance ja riskienhallinta
Uusi pakoterikosdirektiivi harmonisoi pakoterikkomusten seuraamukset
Julkaistu 22.10.2024 – Rikosprosessit ja sisäiset tutkinnat
Ympäristörikosdirektiivi kiristää ympäristörikosten rangaistuksia – mitä yritysten on hyvä tietää direktiivistä?
Julkaistu 13.6.2024 – Vero ja strukturointi
Verotarkastus johtaa joka kolmannessa tapauksessa rikostapausharkintaan
Eveliina Tammela & Heidi Paalanen-Koev
Heidi Paalanen-Koev, Eveliina Tammela & Touko Hakahuhta
Eveliina Tammela & Roope Oja
Eveliina Tammela & Roope Oja
Uusimmat referenssit
Yleisradio – Monacon korkein oikeus hylkäsi valituksen kunnianloukkausasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Yleisradio Oy:tä ja sen päätoimittajaa kunnianloukkausasiassa kaikissa Monacon tuomioistuimen oikeusasteissa. Kanteessa oli kyse Yleisradion kahdesta suomenkielisestä ja kahdesta englanninkielisestä artikkelista, jotka julkaistiin vuonna 2022. Vastapuoli katsoi, että tietyt artikkeleissa esitetyt väitteet loukkasivat hänen kunniaansa ja vaati monacolaisissa tuomioistuimissa, että Yleisradio ja sen päätoimittaja tuomitaan kunnianloukkauksesta. Lisäksi hän vaati yhteensä 100 000 euron suuruista vahingonkorvausta ja kaiken hänen kunniaansa väitetysti loukkaavan sisällön poistamista uhkasakon uhalla. Kiistimme asiassa monacolaisten tuomioistuinten toimivallan, sillä artikkeleita ei ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle eikä toimivaltaa voitu perustaa vastapuolen väittämällä tavalla siihen, että artikkelit oli julkaistu englanniksi internetissä kaikkien saataville ja ne voitiin kääntää ranskaksi internetselaimella. Lisäksi esitimme kattavat argumentit sen puolesta, että artikkeleissa esitetyt seikat pitivät paikkansa, ne oli esitetty Monacon lainsäädännön edellyttämällä tavalla vilpittömässä mielessä ja ne pohjautuivat perusteelliseen selvitystyöhön. Toimme myös esiin, että vastapuolen toiminnassa oli kyse niin sanotusta forum shopping -ilmiöstä, eli halusta viedä asia sellaiseen oikeuspaikkaan, joka on kantajan kannalta suotuisin. Kanne käsiteltiin Monacon kaikissa kolmessa eri oikeusasteessa, sillä vastapuoli valitti ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuinten tuomioista. Ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimet katsoivat, ettei kyseisiä Yleisradion artikkeleita ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle, eivätkä monacolaiset tuomioistuimet siten olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa. Monacon korkein oikeus totesi, ettei ollut olemassa mitään perusteita, jotka liittäisivät väitetysti loukkaavat lausumat Monacoon. Vaikka internetissä julkaistut artikkelit olivatkin saatavilla myös Monacosta käsin, se ei tarkoittanut sitä, että ne olisi julkaistu Monacossa. Näin ollen Monacon korkein oikeus katsoi, etteivät paikalliset tuomioistuimet olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa, ja hylkäsi vastapuolen valituksen valitustuomioistuimen ratkaisusta. Tuomio on hyvin merkittävä eurooppalaisen sananvapauden kannalta. Päinvastainen ratkaisu olisi ollut omiaan rohkaisemaan vastaavanlaisia kanteita kantajan kannalta suotuisissa valtioissa, pyrkimyksenä rajoittaa keskustelua ja vaientaa kriittisiä ääniä. Tuomiovallan arvaamattomuus ja riski joutua pitkiin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin voisi luoda pelkoa ja kasvattaa itsesensuuria kaikkien sananvapauttaan käyttävien, erityisesti toimittajien, muiden tiedotusvälineiden ammattilaisten ja tutkijoiden keskuudessa. Tuomio myös vahvistaa periaatetta, jonka mukaan forum shopping ei ole sallittua. Tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 17.6.2025
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Suomalainen teollisuusyhtiö – Työturvallisuusrikoksessa syyttämättäjättämispäätös
Avustimme merkittävää suomalaista teollisuusyhtiötä ja kahta sen työturvallisuusorganisaation työntekijää työturvallisuusrikosta koskeneessa rikosprosessissa. Tapaturma sattui yhteisellä työpaikalla, jossa tapahtuma-aikaan toimi myös useita muita työnantajia. Esitutkinnassa poliisi epäili muun muassa kahta yhtiön työntekijää työturvallisuusrikoksesta sekä selvitti yhtiön rangaistusvastuuta. Selvitimme yhtiön ja yhteisen työpaikan turvallisuuskäytäntöjä sekä tapahtumaan liittyneiden yhtiöiden ja henkilöiden rooleja. Esitimme perustellusti, että asiakkaamme olivat toimineet velvollisuuksiensa suhteen huolellisesti. Syyttäjä katsoi, että asiassa ei ole asiakkaidemme osalta perusteita nostaa syytteitä, joten syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta yhtiötä ja sen kahta työntekijää vastaan.
Julkaistu 6.8.2024
Suomalainen rakennusyhtiö – Syyttämättäjättämispäätös työturvallisuusrikosasiassa
Edustimme merkittävää suomalaista rakennusyhtiötä, joka oli osallisena työturvallisuusrikosasiassa. Yhtiö toimi päätoteuttajana ja -urakoitsijana yhteisellä rakennustyömaalla, jossa sattui työtapaturma. Esitutkinnassa selvitettiin yhtiön palveluksessa olleen vastaavan työnjohtajan henkilökohtaista rikosvastuuta sekä yhtiön rikosvastuuta. Selvitimme ja analysoimme tapahtumien kulkua, asianosaisten toimintaa sekä yhtiön työturvallisuuskäytänteitä ja -toimintaa. Loppulausunnossa argumentoimme, että yhtiö ja vastaava työnjohtaja olivat noudattaneet kaikkia työturvallisuusmääräyksiä. Esittämiemme argumenttien perusteella syyttäjä katsoi, ettei asiassa ollut todennäköisiä syitä rikosepäilyn tueksi, ja päätti jättää syytteen nostamatta yhtiön työntekijää vastaan ja luopui myös yhteisösakkovaatimuksesta yhtiötä kohtaan.
Julkaistu 3.6.2024