Euroopan unionin uusi ympäristörikosdirektiivi (EU) 2024/1203 hyväksyttiin 11. huhtikuuta 2024, ja sen tarkoituksena on tehostaa ympäristörikosten torjuntaa rikosoikeudellisin keinoin. Uusi direktiivi asettaa tiukemmat vaatimukset jäsenvaltioille ympäristön suojelemiseksi, ja jäsenvaltioiden on implementoitava se omaan lainsäädäntöönsä viimeistään 21. toukokuuta 2026. Suomessa paikallista lainsäädäntöä valmistelee oikeusministeriön työryhmä.
Ympäristörikosdirektiivi kiristää ympäristörikosten rangaistuksia – mitä yritysten on hyvä tietää direktiivistä?



Eveliina Tammela & Roope Oja
Palvelut
Tags
Direktiivin taustalla on kasvava huoli ympäristörikosten lisääntymisestä ja niiden vakavista vaikutuksista. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että ympäristörikoksista seuraa tehokkaita ja oikeasuhteisia rangaistuksia, ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä rikosten torjumiseksi.
Direktiivi korvaa aikaisemmat direktiivit 2008/99/EY ja 2009/123/EY. Euroopan komissio esitti direktiiviehdotuksen osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja torjua ympäristörikollisuutta.
Direktiivi laajentaa rikosluetteloa
Uusi direktiivi laajentaa ympäristörikosten luetteloa ja selkeyttää niihin liittyviä käsitteitä. Kun otetaan huomioon nykyinen ja uusi direktiivi, ympäristörikoksina pidetään muun muassa seuraavia menettelyjä:
- Päästöt ja saasteet: aineiden, energian tai ionisoivan säteilyn päästäminen ympäristöön siten, että se voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmisille tai luonnolle.
- Laiton jätteenkäsittely: vaarallisen jätteen keräys, kuljetus tai käsittely ilman lupaa siten, että ympäristölle voi aiheutua merkittävää vahinkoa.
- Kemikaalilainsäädännön rikkomukset: kiellettyjen aineiden valmistus, käyttö tai markkinointi, joka voi johtaa vakaviin ympäristö- tai terveyshaittoihin.
- Elohopean käyttö ja varastointi: toiminta, joka ei ole EU-asetusten mukaista ja voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.
- Laiton alusten kierrätys: alusten purku, joka ei täytä ympäristönsuojelullisia vaatimuksia.
- Elinympäristöjen ja lajien suojelu: toimet, jotka aiheuttavat merkittävää häiriötä tai vahinkoa suojelualueiden ekosysteemeille tai uhanalaisille lajeille.
- Veden laiton käyttö: pintaveden tai pohjaveden ottaminen, kun se voi heikentää vesistöjen ekologista tilaa.
Direktiivi koventaa oikeushenkilöiden rangaistuksia ja nostaa yhteisösakon enimmäismäärää
Olennainen direktiivin tuoma muutos rikoslainsäädäntöön on, että oikeushenkilöille tuomittavien sakkojen suuruus on suhteutettava rikoksen vakavuuteen sekä oikeushenkilön taloudellisiin ja muihin olosuhteisiin. Sakkojen enimmäistaso vakavimpien rikosten osalta voi olla jopa 5 prosenttia oikeushenkilön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai vähintään 40 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen yhteisösakkojen enimmäismäärä nousee merkittävästi, sillä tämänhetkisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilö voidaan tuomita enintään 850 000 euron yhteisösakkoon.
Lisäksi direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot säätävät erilaisista oikeushenkilöille määrättävistä lisäseuraamuksista. Seuraamuksiin voi sisältyä esimerkiksi:
- velvoite ennallistaa ympäristö tietyssä ajassa tai maksaa korvaus aiheutuneesta vahingosta
- oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettäviin etuuksiin tai tukiin
- julkisen rahoituksen epääminen, mukaan lukien kielto osallistua tarjouskilpailumenettelyihin sekä avustusten, käyttöoikeuksien ja toimilupien epääminen
- väliaikainen tai pysyvä kielto harjoittaa liiketoimintaa
- asiaankuuluvaan rikokseen johtaneen toiminnan harjoittamista koskevien lupien ja hyväksyntöjen peruuttaminen
- tuomioistuimen valvontaan asettaminen
- tuomioistuimen päätös, jolla oikeushenkilö määrätään purettavaksi
- rikoksen tekemiseen käytettyjen tilojen sulkeminen.
Miten yritykset voivat varautua uuden lainsäädännön vaatimuksiin?
Uuden direktiivin vaatimukset asettavat yrityksille uusia velvoitteita, ja on tärkeää, että yritykset valmistautuvat muutoksiin hyvissä ajoin.
- Tarkasta ja päivitä ympäristöprosessit: Yritysten on suositeltavaa tarkistaa ympäristöprosessinsa ja compliance-ohjelmansa ja varmistaa, että ne noudattavat ympäristöoikeudellisia sääntöjä ja standardeja. Tämä voi sisältää esimerkiksi jätehuollon, kemikaalien käsittelyn ja tuotantoprosessien uudelleenarviointia.
- Kouluta henkilökuntaa: Yritysten olisi tärkeää tarjota koulutusta ympäristörikoksiin liittyvistä riskeistä ja lainsäädännön vaatimuksista kaikille työntekijöilleen. Tämä auttaa ehkäisemään rikkomuksia ja varmistamaan, että henkilöstö on tietoinen velvollisuuksistaan.
- Valmistaudu mahdollisiin seuraamuksiin: Yritysten on hyvä varautua siihen, että seuraamukset rikkomuksista voivat olla huomattavan ankaria. Mahdollisiin ympäristörikosoikeudellisiin riskeihin voidaan varautua ennakollisesti.
Nyt on aika valmistautua muutoksiin
Uusi ympäristörikosdirektiivi merkitsee huomattavia muutoksia yritysten vastuuseen ympäristönsuojelussa. Yritysten, jotka ryhtyvät aktiivisesti tarvittaviin toimenpiteisiin ja osoittavat sitoutumista ympäristövastuuseen, on mahdollista kääntää nämä vaatimukset kilpailueduksi. Autamme yrityksiä muun muassa ympäristörikoksiin liittyvien riskien arvioinnissa. Lisäksi valmistaudumme asiakkaiden kanssa proaktiivisesti mahdollisesti aktualisoituviin ympäristörikostutkintoihin. Ennakollisen varautumisen avulla menestymisen mahdollisuudet rikosprosesseissa kasvavat merkittävästi.