Euroopan unionin uusi ympäristörikosdirektiivi (EU) 2024/1203 hyväksyttiin 11. huhtikuuta 2024, ja sen tarkoituksena on tehostaa ympäristörikosten torjuntaa rikosoikeudellisin keinoin. Uusi direktiivi asettaa tiukemmat vaatimukset jäsenvaltioille ympäristön suojelemiseksi, ja jäsenvaltioiden on implementoitava se omaan lainsäädäntöönsä viimeistään 21. toukokuuta 2026. Suomessa paikallista lainsäädäntöä valmistelee oikeusministeriön työryhmä.
22.10.2024
Ympäristörikosdirektiivi kiristää ympäristörikosten rangaistuksia – mitä yritysten on hyvä tietää direktiivistä?
Eveliina Tammela & Roope Oja
Palvelut
Tags
Direktiivin taustalla on kasvava huoli ympäristörikosten lisääntymisestä ja niiden vakavista vaikutuksista. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että ympäristörikoksista seuraa tehokkaita ja oikeasuhteisia rangaistuksia, ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä rikosten torjumiseksi.
Direktiivi korvaa aikaisemmat direktiivit 2008/99/EY ja 2009/123/EY. Euroopan komissio esitti direktiiviehdotuksen osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja torjua ympäristörikollisuutta.
Direktiivi laajentaa rikosluetteloa
Uusi direktiivi laajentaa ympäristörikosten luetteloa ja selkeyttää niihin liittyviä käsitteitä. Kun otetaan huomioon nykyinen ja uusi direktiivi, ympäristörikoksina pidetään muun muassa seuraavia menettelyjä:
- Päästöt ja saasteet: aineiden, energian tai ionisoivan säteilyn päästäminen ympäristöön siten, että se voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmisille tai luonnolle.
- Laiton jätteenkäsittely: vaarallisen jätteen keräys, kuljetus tai käsittely ilman lupaa siten, että ympäristölle voi aiheutua merkittävää vahinkoa.
- Kemikaalilainsäädännön rikkomukset: kiellettyjen aineiden valmistus, käyttö tai markkinointi, joka voi johtaa vakaviin ympäristö- tai terveyshaittoihin.
- Elohopean käyttö ja varastointi: toiminta, joka ei ole EU-asetusten mukaista ja voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.
- Laiton alusten kierrätys: alusten purku, joka ei täytä ympäristönsuojelullisia vaatimuksia.
- Elinympäristöjen ja lajien suojelu: toimet, jotka aiheuttavat merkittävää häiriötä tai vahinkoa suojelualueiden ekosysteemeille tai uhanalaisille lajeille.
- Veden laiton käyttö: pintaveden tai pohjaveden ottaminen, kun se voi heikentää vesistöjen ekologista tilaa.
Direktiivi koventaa oikeushenkilöiden rangaistuksia ja nostaa yhteisösakon enimmäismäärää
Olennainen direktiivin tuoma muutos rikoslainsäädäntöön on, että oikeushenkilöille tuomittavien sakkojen suuruus on suhteutettava rikoksen vakavuuteen sekä oikeushenkilön taloudellisiin ja muihin olosuhteisiin. Sakkojen enimmäistaso vakavimpien rikosten osalta voi olla jopa 5 prosenttia oikeushenkilön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai vähintään 40 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen yhteisösakkojen enimmäismäärä nousee merkittävästi, sillä tämänhetkisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilö voidaan tuomita enintään 850 000 euron yhteisösakkoon.
Lisäksi direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot säätävät erilaisista oikeushenkilöille määrättävistä lisäseuraamuksista. Seuraamuksiin voi sisältyä esimerkiksi:
- velvoite ennallistaa ympäristö tietyssä ajassa tai maksaa korvaus aiheutuneesta vahingosta
- oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettäviin etuuksiin tai tukiin
- julkisen rahoituksen epääminen, mukaan lukien kielto osallistua tarjouskilpailumenettelyihin sekä avustusten, käyttöoikeuksien ja toimilupien epääminen
- väliaikainen tai pysyvä kielto harjoittaa liiketoimintaa
- asiaankuuluvaan rikokseen johtaneen toiminnan harjoittamista koskevien lupien ja hyväksyntöjen peruuttaminen
- tuomioistuimen valvontaan asettaminen
- tuomioistuimen päätös, jolla oikeushenkilö määrätään purettavaksi
- rikoksen tekemiseen käytettyjen tilojen sulkeminen.
Miten yritykset voivat varautua uuden lainsäädännön vaatimuksiin?
Uuden direktiivin vaatimukset asettavat yrityksille uusia velvoitteita, ja on tärkeää, että yritykset valmistautuvat muutoksiin hyvissä ajoin.
- Tarkasta ja päivitä ympäristöprosessit: Yritysten on suositeltavaa tarkistaa ympäristöprosessinsa ja compliance-ohjelmansa ja varmistaa, että ne noudattavat ympäristöoikeudellisia sääntöjä ja standardeja. Tämä voi sisältää esimerkiksi jätehuollon, kemikaalien käsittelyn ja tuotantoprosessien uudelleenarviointia.
- Kouluta henkilökuntaa: Yritysten olisi tärkeää tarjota koulutusta ympäristörikoksiin liittyvistä riskeistä ja lainsäädännön vaatimuksista kaikille työntekijöilleen. Tämä auttaa ehkäisemään rikkomuksia ja varmistamaan, että henkilöstö on tietoinen velvollisuuksistaan.
- Valmistaudu mahdollisiin seuraamuksiin: Yritysten on hyvä varautua siihen, että seuraamukset rikkomuksista voivat olla huomattavan ankaria. Mahdollisiin ympäristörikosoikeudellisiin riskeihin voidaan varautua ennakollisesti.
Nyt on aika valmistautua muutoksiin
Uusi ympäristörikosdirektiivi merkitsee huomattavia muutoksia yritysten vastuuseen ympäristönsuojelussa. Yritysten, jotka ryhtyvät aktiivisesti tarvittaviin toimenpiteisiin ja osoittavat sitoutumista ympäristövastuuseen, on mahdollista kääntää nämä vaatimukset kilpailueduksi. Autamme yrityksiä muun muassa ympäristörikoksiin liittyvien riskien arvioinnissa. Lisäksi valmistaudumme asiakkaiden kanssa proaktiivisesti mahdollisesti aktualisoituviin ympäristörikostutkintoihin. Ennakollisen varautumisen avulla menestymisen mahdollisuudet rikosprosesseissa kasvavat merkittävästi.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 29.10.2024 – Rikosprosessit ja tutkinnat
Sääntely kirittää compliance-työtä – johdon vastuu korostuu yhä enemmän
Julkaistu 22.10.2024 – Compliance ja riskienhallinta
Uusi pakoterikosdirektiivi harmonisoi pakoterikkomusten seuraamukset
Julkaistu 13.6.2024 – Vero ja strukturointi
Verotarkastus johtaa joka kolmannessa tapauksessa rikostapausharkintaan
Julkaistu 11.3.2024 – Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat
Paras tarjous voitti – vai voittiko sittenkään?
Eveliina Tammela & Heidi Paalanen-Koev
Heidi Paalanen-Koev
Emmi Karvinen, Eveliina Tammela & Roope Oja
Johanna Lähde & Eveliina Tammela
Uusimmat referenssit
Yleisradio – Monacon korkein oikeus hylkäsi valituksen kunnianloukkausasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Yleisradio Oy:tä ja sen päätoimittajaa kunnianloukkausasiassa kaikissa Monacon tuomioistuimen oikeusasteissa. Kanteessa oli kyse Yleisradion kahdesta suomenkielisestä ja kahdesta englanninkielisestä artikkelista, jotka julkaistiin vuonna 2022. Vastapuoli katsoi, että tietyt artikkeleissa esitetyt väitteet loukkasivat hänen kunniaansa ja vaati monacolaisissa tuomioistuimissa, että Yleisradio ja sen päätoimittaja tuomitaan kunnianloukkauksesta. Lisäksi hän vaati yhteensä 100 000 euron suuruista vahingonkorvausta ja kaiken hänen kunniaansa väitetysti loukkaavan sisällön poistamista uhkasakon uhalla. Kiistimme asiassa monacolaisten tuomioistuinten toimivallan, sillä artikkeleita ei ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle eikä toimivaltaa voitu perustaa vastapuolen väittämällä tavalla siihen, että artikkelit oli julkaistu englanniksi internetissä kaikkien saataville ja ne voitiin kääntää ranskaksi internetselaimella. Lisäksi esitimme kattavat argumentit sen puolesta, että artikkeleissa esitetyt seikat pitivät paikkansa, ne oli esitetty Monacon lainsäädännön edellyttämällä tavalla vilpittömässä mielessä ja ne pohjautuivat perusteelliseen selvitystyöhön. Toimme myös esiin, että vastapuolen toiminnassa oli kyse niin sanotusta forum shopping -ilmiöstä, eli halusta viedä asia sellaiseen oikeuspaikkaan, joka on kantajan kannalta suotuisin. Kanne käsiteltiin Monacon kaikissa kolmessa eri oikeusasteessa, sillä vastapuoli valitti ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuinten tuomioista. Ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimet katsoivat, ettei kyseisiä Yleisradion artikkeleita ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle, eivätkä monacolaiset tuomioistuimet siten olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa. Monacon korkein oikeus totesi, ettei ollut olemassa mitään perusteita, jotka liittäisivät väitetysti loukkaavat lausumat Monacoon. Vaikka internetissä julkaistut artikkelit olivatkin saatavilla myös Monacosta käsin, se ei tarkoittanut sitä, että ne olisi julkaistu Monacossa. Näin ollen Monacon korkein oikeus katsoi, etteivät paikalliset tuomioistuimet olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa, ja hylkäsi vastapuolen valituksen valitustuomioistuimen ratkaisusta. Tuomio on hyvin merkittävä eurooppalaisen sananvapauden kannalta. Päinvastainen ratkaisu olisi ollut omiaan rohkaisemaan vastaavanlaisia kanteita kantajan kannalta suotuisissa valtioissa, pyrkimyksenä rajoittaa keskustelua ja vaientaa kriittisiä ääniä. Tuomiovallan arvaamattomuus ja riski joutua pitkiin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin voisi luoda pelkoa ja kasvattaa itsesensuuria kaikkien sananvapauttaan käyttävien, erityisesti toimittajien, muiden tiedotusvälineiden ammattilaisten ja tutkijoiden keskuudessa. Tuomio myös vahvistaa periaatetta, jonka mukaan forum shopping ei ole sallittua. Tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 17.6.2025
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Suomalainen teollisuusyhtiö – Työturvallisuusrikoksessa syyttämättäjättämispäätös
Avustimme merkittävää suomalaista teollisuusyhtiötä ja kahta sen työturvallisuusorganisaation työntekijää työturvallisuusrikosta koskeneessa rikosprosessissa. Tapaturma sattui yhteisellä työpaikalla, jossa tapahtuma-aikaan toimi myös useita muita työnantajia. Esitutkinnassa poliisi epäili muun muassa kahta yhtiön työntekijää työturvallisuusrikoksesta sekä selvitti yhtiön rangaistusvastuuta. Selvitimme yhtiön ja yhteisen työpaikan turvallisuuskäytäntöjä sekä tapahtumaan liittyneiden yhtiöiden ja henkilöiden rooleja. Esitimme perustellusti, että asiakkaamme olivat toimineet velvollisuuksiensa suhteen huolellisesti. Syyttäjä katsoi, että asiassa ei ole asiakkaidemme osalta perusteita nostaa syytteitä, joten syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta yhtiötä ja sen kahta työntekijää vastaan.
Julkaistu 6.8.2024
Suomalainen rakennusyhtiö – Syyttämättäjättämispäätös työturvallisuusrikosasiassa
Edustimme merkittävää suomalaista rakennusyhtiötä, joka oli osallisena työturvallisuusrikosasiassa. Yhtiö toimi päätoteuttajana ja -urakoitsijana yhteisellä rakennustyömaalla, jossa sattui työtapaturma. Esitutkinnassa selvitettiin yhtiön palveluksessa olleen vastaavan työnjohtajan henkilökohtaista rikosvastuuta sekä yhtiön rikosvastuuta. Selvitimme ja analysoimme tapahtumien kulkua, asianosaisten toimintaa sekä yhtiön työturvallisuuskäytänteitä ja -toimintaa. Loppulausunnossa argumentoimme, että yhtiö ja vastaava työnjohtaja olivat noudattaneet kaikkia työturvallisuusmääräyksiä. Esittämiemme argumenttien perusteella syyttäjä katsoi, ettei asiassa ollut todennäköisiä syitä rikosepäilyn tueksi, ja päätti jättää syytteen nostamatta yhtiön työntekijää vastaan ja luopui myös yhteisösakkovaatimuksesta yhtiötä kohtaan.
Julkaistu 3.6.2024