Lehtien palstojen kestoaiheena ovat olleet valitusvirret turhasta sääntelystä. Kansanedustajat vannovat sääntötalkoiden nimeen, ja Suomea on kutsuttu byroslaviaksi. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan lainsäädäntöä on tätä nykyä painettuna jo yli 40 hyllymetriä. Kukaan ei halua, että sääntelemme itsemme hengiltä – emme edes me juristit.
Miksi juristi osallistuu pykälädieettiin?
Haluamme kuitenkin ottaa osaa tähän keskusteluun. Uskokaa tai älkää, ei ole meidänkään intressissä lisätä sääntelyä, vaikka lyhytnäköisesti ajateltuna lisäsäännökset ja niiden tulkinta tuovat leivän tähän pöytään. Monimutkaisten ja tarpeettomien säännösten sijaan haluamme olla mukana nopeasti kehittyvässä maailmassa tulkitsemassa sitä, miten lainsäädäntö taipuu uusiin ilmiöihin yritysmaailmassa. Tällaisia ilmiöitä ovat mm. esineiden internet (Internet of Things, IoT), jakamistalous (sharing economy) ja 3D-tulostus.
Sääntelytoive nro 1: Olennaisuus
Toimivassa ja kilpailukykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan säännöksiä – ei kuitenkaan liikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain olennaiset asiat säännellään.
Kategorisesti emme siis lähtisi vetämään henkseleitä lakien ylitse, vaan peräänkuulutamme olennaisuusarviointia, jonka lopputuloksena osasta säännöksiä on todennäköisesti syytä luopua.
Sääntelytoive nro 2: Arvioidaan vaikutukset etukäteen
Olennaisten sääntöjen säilyttämisen lisäksi toivoisimme uusilta säännöksiltä tarkempaa ennakollista vaikutusarviointia. Mitä säännösluonnos käytännössä tarkoittaa yritysten ja myös lakia soveltavien viranomaisten arjessa? Lainlaatijoiden tulisi ottaa tuumaustauko, jos näyttää siltä, että uusi säännös aiheuttaisi tavoiteltuun hyötyyn verrattuna kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.
Taakkaa voi aiheutua sekä sääntelyn kohteena oleville yrityksille että viranomaisille. Esimerkiksi työnantajana toimiminen tarkoittaa, että yritysten tulee palkan ja sivukulujen maksamisen ohella toimittaa tietoja niin verohallinnolle, eläkevakuutusyhtiölle kuin tapaturmavakuuttajallekin. Taakka on entistä painavampi, jos tietoja ei ole mahdollista kerätä suoraan yrityksen järjestelmistä, vaan se vaatii käsityötä. Uudet, monimutkaiset säännökset aiheuttavat päänvaivaa myös hallinnon puolella – myös hallinnon järjestelmät tulee trimmata uusien säännösten mukaisiksi ja henkilökunta kouluttaa soveltamaan säännöksiä lain tarkoittamalla tavalla. Sekään ei ole halpaa lystiä.
Sääntelytoive nro 3: Ennakollisuus
Yhteiskunnan toimivuus edellyttää myös säännösten ennakoitavuutta. Erityisesti verolainsäädännössä olemme viime vuosina todistaneet poukkoilevaa sääntelyä, joka vaikeuttaa yritysten toimintaa ja vähentää ulkomaalaisten halua investoida Suomeen. Esimerkiksi edustuskulujen vähennyskelpoisuuden kanssa on soudettu ja huovattu. Samoin tuotannollisten investointien poistoporkkanaa on tarjottu pariksi vuodeksi kerrallaan.
Sääntelytoive nro 4: Ymmärrettävyys
Toivelistamme jatkuu: säännösten on oltava ymmärrettäviä – kenen tahansa tulisi viimeistään toisella lukukerralla ymmärtää laki ja sen säätämistä perusteleva hallituksen esitys. Jos esimerkiksi ymmärrät sähköisen palvelukaupan uudet arvonlisäverosäännökset läpikotaisin, ilmoittaudu allekirjoittaneelle – tarjoan sinulle lounaan.
Ovatko toiveet toteutumassa?
Positiivista pöhinää on kuitenkin jo ilmassa, mistä osoituksena on OHRA-hankkeen valmistelutyöryhmän raportti, joka julkaistiin nyt tammikuussa. Työryhmä esittää muun muassa, että etukäteinen ja vaihtoehtoja tuottava vaikutusarviointi nostetaan välttämättömäksi edellytykseksi erityisesti laajempien politiikkapakettien valmistelussa. Raportti sisältää ehdotuksen valtioneuvoston asiantuntijayksiköstä, jonka tehtävänä on auttaa ministeriöitä laatimaan tietosisällöltään riittäviä vaikutusarviointeja. Selvityksen mukaan painopisteenä ovat erityisesti säännösten taloudelliset vaikutukset, mutta myös vaikutukset ihmisten ja yritysten toimintaan (hallinnollinen taakka) sekä vaikutukset kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin.
Yllä mainitun hankkeen toteutumista odotellessa jokainen meistä voisi vilkaista peiliin ja osallistua vaikutusarviointiin paremman sääntelyn puolesta. Me Cassulla olemme mukana vaikutusarvioinnissa osallistumalla lakiehdotusten lausuntomenettelyihin eri järjestöjen kautta. Osallistuminen onnistuu myös esimerkiksi otakantaa.fi -sivuston välityksellä.
Uudelta vuodelta toivomme siis solakampaa säännöskehikkoa, joka kattaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta olennaiset asiat, kestää aikaa ja perustuu etukäteen tehtyyn vaikutusarviointiin.
Dieetti alkakoon – hyvä tästä tulee!
Uusimmat uutiset
Julkaistu 16.9.2024 – Rahoitus
Private credit on vaihtoehto pankkirahoitukselle
Julkaistu 5.9.2024 – Data ja teknologia
Teknologiahankinta voi siivittää yrityksen kasvuun – tai kaataa sen
Julkaistu 28.8.2024 – Kiinteistösijoittaminen ja -transaktiot
Rakentamislaista uusia ilmastovaatimuksia rakentamiselle
Julkaistu 14.8.2024 – ESG ja yritysvastuu
Yritysvastuudirektiivin siirtymäkausi alkoi jo
Tero Tuomisto, Minna Korhonen & Jenny Shahnovskij
Topi Lusenius, Anders Forss & Kim Parviainen
Antti Kaakkola, Sonja Leinonen & Jessica Salmia
Anna Kuusniemi-Laine & Lia Heasman
Uusimmat referenssit
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Tesi – Sijoitus Sisu Autoon
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024