Pakotteet iskevät Venäjään kovaa, ja olemme saaneet viime päivinä ja viikkoina paljon kyselyitä yritysten rahoituksen järjestelemiseen ja yksittäisiin rahoitussopimuksiin liittyvien pakotteiden tulkinnasta.
Mitä on otettava huomioon, kun pakotteet uhkaavat yrityksen rahoitussopimuksia?
Heidi Paalanen-Koev
Palvelut
Tags
Monet suomalaiset yritykset ovat joutuneet välillisesti pakotteiden kohteeksi tai sijaiskärsijöiksi. Yritykset voivat joutua pohtimaan seuraavia asioita käytännön tasolla rahoitussopimuksiinsa sisältyvien pakotesäännösten vuoksi ja niiden rikkoutumisen uhalla:
EU:n pakotteiden rinnalla on huomioitava myös USA:n pakotteet
EU:n pakotteet ovat suoraan sovellettavaa oikeutta Suomessa ja täytäntöönpantavissa ilman erillisiä lakeja. Lisäksi monissa rahoitussopimuksissa esiintyy erityisiä muita sopimusperusteisia pakote-ehtoja. Hyvin tyypillisesti sopimuksen osaksi on otettu USA:n Office of Foreign Assets Controlin eli OFAC:n pakotteet, jotka ovat tietyiltä osin tiukempia kuin voimassa olevat EU-tason säännökset. Tästä on esimerkkinä niin sanottu 50–50-omistusosuussääntö, joka laukeaa OFAC:n pakotteiden alla jo tasan 50 prosentista eikä sen ylityksestä, kuten EU:n pakotteiden alla.
OFACin hallinnoimat pakotteet velvoittavat USA:ssa toimivia tai muulla tavalla USA:han linkitettyjä tahoja ja tilanteita: jos rahoitussopimuksella tai sen osapuolilla on kytköksiä USA:han, yrityksen pitää noudattaa pakotteita.
On kuitenkin syytä huomioida, että USA on laatinut pakotesäännöksensä niin laajoiksi, että tietyissä tilanteissa myös täysin suomalainen yhtiö voi itse joutua pakotteiden kohteeksi, jos sillä on liiketoimintaa OFAC:n pakotteiden alaisen yhtiön kanssa. USA:n pakotteita ei siis kannata vain sivuuttaa, vaan on syytä tarkistaa ammattilaisen kanssa, voivatko ne tulla sovellettaviksi myös täysin suomalaisen yrityksen toimintaan jotain kautta, vaikka eivät tulisikaan suoraan sopimusten kautta.
Tämäkin voi toki muuttua nopeasti, mutta tällä hetkellä yrityksissä on jouduttu ryhtymään toimiin myös USA:n pakotteiden noudattamiseksi, vaikka pakotteet eivät monen kohdalla perustu lakiin vaan sopimukseen ja vaikka ne menevät EU-tason lainsäädäntöä pidemmälle. Näissä on meillä kaikilla paljon kotiläksyjä tehtävänä, sillä pakotteita päivitetään koko ajan. Yritysten kannattaa varmistaa, että ne saavat ajankohtaiset päivitykset reaaliajassa.
Keskusteluyhteys rahoittajaan auki mahdollisimman nopeasti
Keskusteluyhteys rahoittajien kanssa kannattaa avata mahdollisimman nopeasti. Luottamuksen säilyttäminen on tässäkin tilanteessa keskiössä. Tilanne on edelleen hyvin akuutti, eikä kukaan osaa vielä sanoa, miltä maailma näyttää viikon tai kahden päästä. Selvää kuitenkin on, että pakotteet otetaan Suomessa ja yrityksissämme hyvin vakavasti eikä toimenpiteissä nähdä syytä viivyttelyyn.
Yrityksissä pohditaan, miten rahoittajat reagoivat mahdollisiin sopimusrikkomuksiin ja minkälaista tietoa rahoittajille tulee tämänlaisissa tilanteissa toimittaa. On hyvä pystyä osoittamaan, että yrityksen tilanne ja faktat on analysoitu huolella ja että mahdollisia toimintavaihtoehtoja on pohdittu ja punnittu perusteellisesti. Tällä tavalla rahoittajille näyttäytyy heti kuva siitä, että asiaa hoidetaan yrityksessä hyvin ja että vaikeissakin olosuhteissa toimitaan huolellisesti ja luottamusta herättävästi.
Toisaalta rahoittajapuolella on välttämätöntä ottaa pakoteliitännäisissä asioissa ennemmin tiukempi kuin löysempi tulkintalinja ja noudattaa varovaisuusperiaatetta.
Käytännön elämässä on varmasti myös tilanteita, joissa ei ole varaa jäädä enää enempää pohtimaan tulkintakysymyksiä, vaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Avoin dialogi osapuolten välillä ja ongelmien ripeä esiin tuominen auttaa konkreettisten ratkaisujen etsimisessä haastavassa sääntelykehikossa ja aikataulupaineissa. Yritysten ei kannata piilotella tietoja rahoittajilta vaan ottaa aktiivinen ote liiketoimintansa ja kaikkien sidosryhmien kartoittamiseen pakotteiden näkökulmasta.
Tästäkin kriisistä selvitään yhteistyöllä
On ollut hämmästyttävää – ja huojentavaa – nähdä kuinka koko maailma on yhteisöllisesti noussut yhtenä rintamana puolustamaan Ukrainaa ja demokratiaa. Tietynlaista talkoohenkeä on varmasti ilmassa myös keskusteltaessa näistä pakoteliitännäisistä asioista yritysten ja rahoittajien kesken; viime kädessä kaikki pyrkivät varmasti löytämään lainmukaisia ja kestäviä ratkaisuja tässä ikävässä tilanteessa, jotta voimme yhdessä turvata suomalaisten yritysten rahoituksen ja toiminnan jatkuvuuden jatkossakin.
Täytyy myös muistaa, että rajan takana on paljon pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitamme ja ystäviämme, joten pientä toivon kipinää on, että suomalaiset yritykset saavat toteutettua tarvittavat uudelleenjärjestelyt pakoterikkeistä irti pääsemiseksi ja rahoituksensa turvaamiseksi tällaisten yhteistyökumppanien myötävaikutuksella.