23.3.2022

Mitä on otettava huomioon, kun pakotteet uhkaavat yrityksen rahoitussopimuksia?

Pakotteet iskevät Venäjään kovaa, ja olemme saaneet viime päivinä ja viikkoina paljon kyselyitä yritysten rahoituksen järjestelemiseen ja yksittäisiin rahoitussopimuksiin liittyvien pakotteiden tulkinnasta.

Monet suomalaiset yritykset ovat joutuneet välillisesti pakotteiden kohteeksi tai sijaiskärsijöiksi. Yritykset voivat joutua pohtimaan seuraavia asioita käytännön tasolla rahoitussopimuksiinsa sisältyvien pakotesäännösten vuoksi ja niiden rikkoutumisen uhalla:

EU:n pakotteiden rinnalla on huomioitava myös USA:n pakotteet

EU:n pakotteet ovat suoraan sovellettavaa oikeutta Suomessa ja täytäntöönpantavissa ilman erillisiä lakeja. Lisäksi monissa rahoitussopimuksissa esiintyy erityisiä muita sopimusperusteisia pakote-ehtoja. Hyvin tyypillisesti sopimuksen osaksi on otettu USA:n Office of Foreign Assets Controlin eli OFAC:n pakotteet, jotka ovat tietyiltä osin tiukempia kuin voimassa olevat EU-tason säännökset. Tästä on esimerkkinä niin sanottu 50–50-omistusosuussääntö, joka laukeaa OFAC:n pakotteiden alla jo tasan 50 prosentista eikä sen ylityksestä, kuten EU:n pakotteiden alla.

OFACin hallinnoimat pakotteet velvoittavat USA:ssa toimivia tai muulla tavalla USA:han linkitettyjä tahoja ja tilanteita: jos rahoitussopimuksella tai sen osapuolilla on kytköksiä USA:han, yrityksen pitää noudattaa pakotteita.

On kuitenkin syytä huomioida, että USA on laatinut pakotesäännöksensä niin laajoiksi, että tietyissä tilanteissa myös täysin suomalainen yhtiö voi itse joutua pakotteiden kohteeksi, jos sillä on liiketoimintaa OFAC:n pakotteiden alaisen yhtiön kanssa. USA:n pakotteita ei siis kannata vain sivuuttaa, vaan on syytä tarkistaa ammattilaisen kanssa, voivatko ne tulla sovellettaviksi myös täysin suomalaisen yrityksen toimintaan jotain kautta, vaikka eivät tulisikaan suoraan sopimusten kautta.

Tämäkin voi toki muuttua nopeasti, mutta tällä hetkellä yrityksissä on jouduttu ryhtymään toimiin myös USA:n pakotteiden noudattamiseksi, vaikka pakotteet eivät monen kohdalla perustu lakiin vaan sopimukseen ja vaikka ne menevät EU-tason lainsäädäntöä pidemmälle. Näissä on meillä kaikilla paljon kotiläksyjä tehtävänä, sillä pakotteita päivitetään koko ajan. Yritysten kannattaa varmistaa, että ne saavat ajankohtaiset päivitykset reaaliajassa.

Keskusteluyhteys rahoittajaan auki mahdollisimman nopeasti

Keskusteluyhteys rahoittajien kanssa kannattaa avata mahdollisimman nopeasti. Luottamuksen säilyttäminen on tässäkin tilanteessa keskiössä. Tilanne on edelleen hyvin akuutti, eikä kukaan osaa vielä sanoa, miltä maailma näyttää viikon tai kahden päästä. Selvää kuitenkin on, että pakotteet otetaan Suomessa ja yrityksissämme hyvin vakavasti eikä toimenpiteissä nähdä syytä viivyttelyyn.

Yrityksissä pohditaan, miten rahoittajat reagoivat mahdollisiin sopimusrikkomuksiin ja minkälaista tietoa rahoittajille tulee tämänlaisissa tilanteissa toimittaa. On hyvä pystyä osoittamaan, että yrityksen tilanne ja faktat on analysoitu huolella ja että mahdollisia toimintavaihtoehtoja on pohdittu ja punnittu perusteellisesti. Tällä tavalla rahoittajille näyttäytyy heti kuva siitä, että asiaa hoidetaan yrityksessä hyvin ja että vaikeissakin olosuhteissa toimitaan huolellisesti ja luottamusta herättävästi.

Toisaalta rahoittajapuolella on välttämätöntä ottaa pakoteliitännäisissä asioissa ennemmin tiukempi kuin löysempi tulkintalinja ja noudattaa varovaisuusperiaatetta.

Käytännön elämässä on varmasti myös tilanteita, joissa ei ole varaa jäädä enää enempää pohtimaan tulkintakysymyksiä, vaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Avoin dialogi osapuolten välillä ja ongelmien ripeä esiin tuominen auttaa konkreettisten ratkaisujen etsimisessä haastavassa sääntelykehikossa ja aikataulupaineissa. Yritysten ei kannata piilotella tietoja rahoittajilta vaan ottaa aktiivinen ote liiketoimintansa ja kaikkien sidosryhmien kartoittamiseen pakotteiden näkökulmasta.

Tästäkin kriisistä selvitään yhteistyöllä

On ollut hämmästyttävää – ja huojentavaa – nähdä kuinka koko maailma on yhteisöllisesti noussut yhtenä rintamana puolustamaan Ukrainaa ja demokratiaa. Tietynlaista talkoohenkeä on varmasti ilmassa myös keskusteltaessa näistä pakoteliitännäisistä asioista yritysten ja rahoittajien kesken; viime kädessä kaikki pyrkivät varmasti löytämään lainmukaisia ja kestäviä ratkaisuja tässä ikävässä tilanteessa, jotta voimme yhdessä turvata suomalaisten yritysten rahoituksen ja toiminnan jatkuvuuden jatkossakin.

Täytyy myös muistaa, että rajan takana on paljon pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitamme ja ystäviämme, joten pientä toivon kipinää on, että suomalaiset yritykset saavat toteutettua tarvittavat uudelleenjärjestelyt pakoterikkeistä irti pääsemiseksi ja rahoituksensa turvaamiseksi tällaisten yhteistyökumppanien myötävaikutuksella.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Nrepiä asuinrakennushankkeessa, joka toteutetaan Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan Kauppakeskus Arabian yhteyteen. Avustimme asuinrakennushankkeen rahoitusjärjestelyssä sekä hankkeeseen liittyvissä yhtiö- ja kiinteistöoikeudellisissa järjestelyissä. Näihin kuului osakekaupan ja jakautumisen kautta tapahtunut omistusrakenteen uudelleenjärjestely, asemakaavan ja tonttijaon muutokset, yhteisjärjestelysopimus sekä hallinnanjakosopimus. Rakennukseen tulee 16 kerrosta ja yhteensä 188 Juli Living -vuokra-asuntoa. Lisäksi katutasoon tulee liiketiloja. Valmistuttuaan rakennus kuuluu Suomen energiatehokkaimpien asuinrakennuksen joukkoon. Rahoitusjärjestelyssä on huomioitu Nrepin vastuullisuustavoitteet. Hankkeelle haetaan LEED Platinum-sertifikaattia. Nrepille on aikaisemmin myönnetty asuinrakennuksen LEED Platinum-sertifikaatit yhtiön Herttoniemen ja Friisilän kohteille.
Julkaistu 28.10.2024
Neuvoimme S-Pankkia neljässä yhteensä 1,45 miljardin joukkovelkakirjalainassa, joilla rahoitettiin Svenska Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoimintojen liiketoimintakauppa. Vuonna 2023 neuvoimme S-Pankkia, kun se täydensi aiempaa joukkovelkakirjalainaohjelmaansa ja laski liikkeeseen kaksi uutta joukkovelkakirjalainaa. S-Pankin ensimmäinen, 500 miljoonan euron suuruinen katettu joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen syyskuussa 2023. Yleisten liiketaloudellisten tarpeiden lisäksi liikkeeseenlaskulla rahoitettiin Svenska Handelsbanken AB:n Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoimintojen liiketoimintakauppaa. Marraskuussa 2023 laskettiin liikkeeseen 150 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes joukkovelkakirjalaina, jonka tarkoituksena oli täyttää omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta (MREL-vaade) sekä rahoittaa pankin toimintaa. Vuonna 2024 olemme neuvoneet S-Pankkia 3 miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman päivityksessä. Ohjelman mukaisesti S-Pankki voi laskea liikkeeseen Senior Preferred MREL Eligible Notes joukkovelkakirjalainoja, katettuja joukkovelkakirjalainoja (covered bond) ja ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainoja. Helmikuussa 2024 neuvoimme S-Pankkia 300 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa ja vuonna 2025 erääntyvien 220 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes joukkovelkakirjojen takaisinostotarjouksessa. Takaisinostotarjous edellytti Rahoitusvakausviraston etukäteistä hyväksyntää perustuen komission delegoituun asetukseen (EU) 2023/827 teknisistä sääntelystandardeista omien varojen vähentämistä koskevan etukäteisen luvan sekä hyväksyttävien velkojen instrumentteihin liittyvien vaatimusten osalta. Rahoitusvakausvirasto myönsi S-Pankille luvan velkakirjojen takaisinostoon. Luvan mukaisesti S-Pankki korvasi velkakirjat vähintään yhtä laadukkailla tai laadukkaammilla omien varojen tai hyväksyttävien velkojen instrumenteilla S-Pankin tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävillä ehdoilla. Takaisinostotarjouksen lopulliset tulokset julkistettiin vuoden 2024 helmikuussa. Huhtikuussa 2024 neuvoimme S-Pankkia perusesitteen täydennyksessä ja toisen 500 miljoonan euron suuruisen katetun joukkolainan liikkeeseenlaskussa. Katetun joukkolainan erääntymispäivä on 16.4.2030.
Julkaistu 30.7.2024
Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Avustimme Ilmastorahastoa sen myöntäessä juniorilainan merikuljetusyhtiö Meriauran uudisrakennusohjelmalle vähähiilisten laivaratkaisujen käyttöönottoa varten. Meriaura on tilannut hollantilaiselta Royal Bodewes telakalta kaksi bioöljykäyttöistä, kantavuudeltaan 6 750 tonnin hybridialusta rahtiliikenteeseen. Laivoilla voidaan parhaimmillaan saavuttaa lähes 98 % päästövähennykset verrattuna perinteisiin fossiilisilla polttoaineilla kulkeviin rahtialuksiin. Päästöintensiivisessä rahtiliikenteessä uusiutuvilla polttoaineilla kulkevilla tehokkaammilla aluksilla on mahdollisuus viitoittaa tietä päästövähennyksiin koko alalla. Meriaura on turkulainen merikuljetusyritys, joka on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden sekä vaativien erikoislastien kuljetuksiin. Sen alukset liikennöivät Euroopan alueella, pääasiassa Itämerellä ja Pohjanmerellä. Ilmastorahasto on valtion omistama erityistehtäväyhtiö. Sen toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Vuoden 2023 loppuun mennessä Ilmastorahasto oli tehnyt 24 rahoituspäätöstä, joiden yhteenlaskettu summa oli 178,9 miljoonaa euroa. 
Julkaistu 26.6.2024