Liikevaihto kasvuun vastuullisuudella?

Harvard Business Schoolin hiljattain julkaisema tutkimus vahvistaa aavistukset: yritykset, jotka satsaavat vastuullisuuteen, menestyvät paremmin osakemarkkinoilla ja takovat tulosta tulevaisuudessa. Pätevätkö nämä lait suomalaisyrityksiin?

FIBS julkaisi maaliskuussa tutkimuksen yritysvastuun tilasta Suomessa. Tutkimus maalaa Suomesta harmaan kuvan: taantuma on ajanut yritykset kulukuurille, eivätkä yritysjohtajat pidä investointeja vastuullisuuteen tärkeinä. Toisin kuin Harvardin tutkijat suomalaisyritykset eivät näe vastuullisuutta tuloksentekijänä.

FIBS:n tutkimuksen tulokset eivät ole kuitenkaan kokonaan synkkiä. Yritysjohtajista 83 prosenttia allekirjoittaa väittämän, että vastuullisuuden merkitys liiketoiminnassa kasvaa huomattavasti viiden seuraavan vuoden aikana. Toivottavasti yritykset ymmärtävät tulevaisuudessa, että vastuullisuudella on merkitystä myös tuloksen kannalta.

Vastuullisuus sitouttaa asiakkaan yritykseen

Millä keinoilla suomalaiset yritykset saavat sitten liikevaihdon kasvuun yritysvastuuta painottamalla? Tiedämme, että kuluttajat vaativat yrityksiltä entistä vastuullisempia tuotteita ja palveluita. Varsinkin nuori polvi on valmis maksamaan vastuullisen yrityksen imagosta ja vastuullisista tuotteista hieman preemiota – liikevaihto kasvaa ja yritys saa samalla sitoutuneen asiakkaan. Useimmiten tyytyväinen kuluttaja vielä hoitaa ilmaiseksi yrityksen markkinointia kertomalla asiakaskokemuksestaan sosiaalisessa mediassa. Suomalainen esimerkkitapaus saatiin, kun Finlayson veti tuotteensa eräästä kauppaketjusta liiketoiminnan eettisiin periaatteisiin vedoten. Tuskinpa Finlaysonin myynti tästä tempauksesta sukeltaa, vaan päinvastoin kohenee positiivisen julkisuuden myötä.

Yritysvastuulla suuri potentiaali julkisella sektorilla

Kuluttajakaupan lisäksi vastuullisuusnäkökohdat korostuvat myytäessä tuotteita ja palveluita julkiselle sektorille. Tästä yritysmaailma voi kiittää valtiojohtoa, joka on linjannut, että julkisen sektorin tulisi näyttää mallia vastuullisuudessa erityisesti hankinnoissaan. Periaate on kuitenkin näkynyt valitettavan vähän mediassa.

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa jo noin 33 miljardin euron edestä vuosittain. Summaan sisältyvät kaikki julkisen sektorin ulkoiset hankinnat, niin rakennusurakat, asiantuntijapalvelut kuin päiväkotikalusteetkin.

Vastuullisuusnäkökohdat eli hankintojen sosiaaliset kriteerit saavat julkisella sektorilla vähitellen merkitystä. Erilaisiin hankintoihin soveltuvien sosiaalisten kriteerien laatiminen vaatii kuitenkin harkintaa. Esimerkiksi silloin, kun hankittavan tuotteen alihankintaketjut ovat ulkomailla, työntekijöiden oikeuksien valvonta vaatii tarkkaan mietittyjä käytäntöjä. Julkisten hankintojen vastuullisuusvaatimukset hakevatkin vielä muotoaan.

Esimerkkejä sosiaalisista kriteereistä

Monissa julkisissa hankinnoissa sosiaalisia kriteereitä on käytetty onnistuneesti. Tästä on useita esimerkkejä. Tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä tarkastellaan erityyppisiä sosiaalisia kriteereitä pääosin valtion ja kuntien hankinnoissa. Selvityksen esimerkeissä sosiaalisia kriteereitä oli käytetty sekä hankinnan vertailussa että sopimusehdoissa. Sopimusehtona on ollut esimerkiksi, että yritys sitoutuu valvomaan yritysvastuun toteutumista toimitusketjussaan. Tuotteen tilaava hankintayksikkö puolestaan seuraa omilla tarkastuksillaan, toteutuvatko sen asettamat vaatimukset.

Sosiaalisilla kriteereillä on edistetty myös työllisyyttä: palvelusopimuksissa on edellytetty esimerkiksi, että toimittaja palkkaa sopimuskaudella työttömiä työnhakijoita tai tarjoaa oppisopimuspaikkoja sopimussanktioiden uhalla. Nämäkin kokeilut ovat olleet lupaavia sekä yrityksen että hankintayksikön näkökulmasta.

Johdon sitoutuminen tärkeää

Sosiaalisten kriteerien käyttö ei onnistu ilman ostajan eli hankintayksikön johdon sitoutumista. Hankintayksikön on annettava vastuullisuudelle strategista painoarvoa. Hankintayksikön työntekijöiden olisi myös tärkeää keskustella yritysten kanssa ennen hankinnan kriteerien määrittelyä. TEM:n selvityksen perusteella tässä olisi hyvinkin parantamisen varaa.

Yritysvastuu on kilpailuvaltti

On rohkaisevaa, että sosiaalisilla kriteereillä on aiempaa tärkeämpi rooli julkisissa tarjouskilpailuissa. Julkisyhteisöt haluavat näyttää esimerkkiä ja pyrkivät yhteistyöhön vastuullisten yritysten kanssa. Tätä puoltaa myös yleinen mielipide. Sosiaaliset vaatimukset otetaan huomioon aiempaa selvemmin myös Euroopan unionin uusissa hankintadirektiiveissä. Käynnissä oleva hankintalakiuudistus tuo säännökset kansalliseen lakiin vuoden sisällä.

Yrityksille kehitys kohti vastuullisempia hankintoja merkitsee, että vastuullisuusvaatimukset täyttävät yritykset saavat kilpailuetua. Satsaukset vastuullisuuteen siis kantavat hedelmää – nyt vain menestystä tuleviin tarjouskilpailuihin!

Jos taas yritykselläsi on vielä vastuullisuudessa parantamisen varaa, olisiko aika pohtia, miten pääset mukaan vastuullisten tarjoajien kasvavaan joukkoon?