Mitä jos juridinen palvelu tai asiakirja olisikin helppolukuinen, visualisoitu ja käytännöllinen? Jos kieli olisi ymmärrettävää – kaikille? Juridiikkaa olisi selkeytetty sekä havainnollistettu, ja muotoilun keskiössä olisi loppukäyttäjä?
Juridiikan ja teknologian monimuotoistuessa kiinnostus legal designiin, eli oikeusmuotoiluun, on kasvanut. Legal design on puhuttanut asiantuntijoita kansainvälisesti jo pidempään, mutta nyt käyttäjäkeskeisyys on noussut yleisön tietoisuuteen uudella tavalla myös Suomessa – niinkin paljon, että sitä osataan jo vaatia. Juridiikalta toivotaan ymmärrettävyyttä, läpinäkyvyyttä ja loppukäyttäjän näkökulman huomioimista. Legal designin ansiosta pystymme onneksi nyt vastaamaan näihin vaatimuksiin.
Mitä legal design sitten on?
Legal design saattaa ensikuulemalta tuoda mieleen vain sen, että alkuperäiseen, kapulakieltä sisältävään asiakirjaan lisäillään nättejä kuvia ja kuvakkeita. Legal design on kuitenkin paljon muutakin, vaikka visuaalisuuden hyödyntäminen onkin kieltämättä merkittävässä osassa. Siinä ei siis vain ripustella koristeita kuuseen, vaan kyseessä on moniammatillisen tiimin yhteinen taival aina ensimmäisestä asiakaskohtaamisesta toimeksiannon loppuun asti.
Lähtökohtana legal design -projektille on tunnistaa, kenelle ja mihin tarkoitukseen palvelua tai asiakirjaa muotoillaan. Legal designista hyötyvät niin yksityisen kuin julkisen sektorin organisaatiot. Loppukäyttäjä voi löytyä organisaation sisältä tai olla asiakkaamme asiakas ja muotoilu voi olla informaatio-, tuote-, palvelu-, organisaatio- tai järjestelmämuotoilua. Esimerkiksi tietosuojaseloste, salassapitosopimus tai vaikka juridista prosessia käsittelevä sivusto voidaan muotoilla. Kohde ja lopputuotteen toteuttamistapa voivat siis vaihdella, sillä jokainen projekti on ainutlaatuinen.
Yksi legal designin tarkoituksista on sujuvoittaa asiantuntijoiden ja asiakkaiden välistä yhteistyötä, joten me kaikki hyödymme siitä: mitä parempi ymmärrys osapuolten välillä vallitsee, sitä mielekkäämmäksi molemmat asiakassuhteen kokevat ja sitä parempi on lopputulos.
Mitkä asiat löytyvät legal design -projektin keskiöstä?
Kaikille projekteille yhteistä on metodi, joka rakentuu iteratiivisesta, interaktiivisesta ja luovasta työskentelytavasta sekä ongelmanratkaisusta. Legal design -projekti on parhaimmillaan hauska matka, joka alkaa loppukäyttäjän kipukohtien tunnistamisesta eli empatisoinnista. Empatia on yksi vahvimmista työkaluista paremman juridisen tuotteen saavuttamisessa – ihmisiähän me kaikki vain olemme! Ymmärtämällä, mikä turhauttaa ja aiheuttaa mutkia matkaan, ja asettuessamme loppukäyttäjän saappaisiin saamme arvokkaita näkökulmia.
Iteratiivisessa työskentelymallissa on kyse monivaiheisesta eri versioiden työstämisestä, joista jokainen vie lähemmäs lopputuotetta, jota ei olisi syntynyt ilman sitä edeltäviä prototyyppejä. Kunnon ”trial and error” -meininkiä siis! Lopputuotteen toimittaminen asiakkaalle ei myöskään tarkoita toimeksiannon loppumista, vaan legal design -projektin sinetöi hyvän henkinen palautekeskustelu. Se on tärkeä hetki, joka tukee kaikkien osapuolten oppimista ja kehitystä.
Legal designissa ei ole kyse ainoastaan substanssista vaan myös uudenlaisen yhteistyön ja innovatiivisen kulttuurin luomisesta. Legal designille ominaisessa moniammatillisessa tiimissä päästään hyödyntämään kaikkien osaamista ja näkökulmia sekä jatkuvasti kehittyviä työkaluja. Onnistuneeseen projektiin on siis voinut parhaimmillaan osallistua graafikoita, juristeja, koodaajia, kieliasiantuntijoita, oikeusteknologiaosaajia sekä asiakkaan oman alan ammattilaisia, esimerkiksi ekonomeja.
Miten asiakkaamme voivat hyötyä legal design -projekteista?
Legal designin tavoitteena on luoda juridisia palveluja ja tuotteita, jotka jokainen voi ymmärtää. Se ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen, eikä sitä kannata väkisin pakottaa osaksi jokaista prosessia. Esimerkiksi juristien keskinäinen yhteistyö onnistuu välillä parhaiten juuri tälle ammattikunnalle ominaisilla lähestymistavoilla ja käsitteillä.
Mutta miten käy heidän, joilla ei ole juridista taustaa? Heidän, jotka tarvitsevat juridista neuvonantoamme ja joiden tulisi ymmärtää mihin sitoutuvat – eli juuri loppukäyttäjien? Juridiikkaan perehtymättömät kokevat juridiikan usein koodikieleksi, jota muut kuin juristit eivät ymmärrä (ja on se välillä haastavaa heillekin). Eikä kyse välttämättä ole ainoastaan ymmärrettävyydestä. Moni ei tietotaidon puutteen lisäksi edes jaksa paneutua edessänsä oleviin vaikeaselkoisiin sopimuksiin, prosesseihin ja epäinhimillisen pitkiin ehtoihin. Oikeudellisen järjestelmän toimivuuden näkökulmastahan tämä ei ole tarkoituksenmukaista, eihän?
Hyvin toteutettuna legal design säästää aikaa, parantaa asiakaskokemusta ja vähentää virheiden määrää niin asiakirjoissa kuin niiden tulkinnassakin. Tämä puolestaan voi säästää osapuolet riidoilta, jolloin rahaakin säästyy! Puhumattakaan siitä, että muotoiltua asiakirjaa on huomattavasti miellyttävämpi lukea, kun lukijaa ei kuormiteta informaatiotulvalla. Visuaalisuutta voidaan hyödyntää monin keinoin itse kielellisen muotoilun rinnalla. Käyttäjäkeskeisyys otetaan huomioon panostamalla tiiviyteen, helppolukuisuuteen ja havainnollistamiseen. Informaatiota tasapainotetaan ja asiakirjaan pyritään luomaan hierarkiaa.
Legal designin avulla haluamme tukea juristien oikeuden harjoittamista, kääntää monimutkaisen juridiikan loppukäyttäjälle käytännölliseksi ja mahdollistaa asiakkaillemme luovia ja tehokkaita ratkaisuja. Laajempi tavoite on parantaa jokaisen ymmärrystä heitä koskettavista säännöistä ja järjestelmistä, jotta niin yritykset kuin heidän asiakkaansakin voisivat navigoida oikeudellisessa järjestelmässä strategisesti ja viisaasti.
Miksi legal designin tulisi löytyä jokaisen juristin työkalupakista?
Legal design on monien ajattelutapojen ja metodien kokonaisuus. Juristin työkalupakissa se voi siten toimia tuottavana prosessina, joka johtaa jonkin uuden palvelun lanseeraamiseen, tai tutkimusmetodina datan ja näkemyksen tuottamiselle tietystä aiheesta. Design-ajattelun ottaminen osaksi juridiikkaa tekee alastamme moniulotteisemman ja inhimillisemmän. Se mahdollistaa kunnianhimoisemman ja luovemman tavan havainnollistaa sekä ratkaista juridiikan tuottaman hämmennyksen, turhautumisen ja kitkan.
Me Castrén & Snellmanilla toteutamme legal designia projekteissa, asiakkaille suunnatuissa koulutuksissa sekä koko henkilöstölle pidettävissä työpajoissa. Olemme muodostaneet moniammatillisen tiimin, jossa jokainen tuo oman näkemyksensä osaksi ketteriä projekteja. Sisäisesti hyödynnämme muotoilua erityyppisten asiakirjojen luomisessa. Olemme muotoilleet muun muassa juridisia malliasiakirjoja, tietoturvaohjeistuksen ja oikeusteknologisen käyttöliittymän, Signen.
Signe on sopimustyökalu, joka tarjoaa asiakkaillemme automatisoitujen asiakirjojen lisäksi myös muotoilua. Signen ansiosta asiakkaamme voivat saada automatisoituja sopimuksia, jotka ovat yhdenmukaisia ja muotoiltuja. Teknologiaa ja legal designia ei siis tulekaan pitää erillisinä kokonaisuuksina vaan toisiaan täydentävinä.
Legal design tarjoaa uskomattoman potentiaalin viedä juridiikka uudelle tasolle. Muotoiltavaa riittää aina tietosuojaselosteista, käyttöehdoista ja salassapitosopimuksista erilaisiin juridisiin käyttöliittymiin ja järjestelmiin. Legal designin käyttökohteita on lukuisia, joten se on meille juristeille mahdollisuuksien maailma! Maailma, joka vie meitä kohti ymmärrettävämpää juridiikkaa ja jonka kehityksessä me Castrén & Snellmanilla olemme vahvasti mukana asiakkaidemme tukena – käyttäjäkeskeisyyttä edistäen.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 4.10.2024 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Hallituksen esitys laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä eduskuntaan
Julkaistu 2.10.2024 – Rahoitus
Kestävä rahoitus on elinehto vihreän siirtymän tavoitteiden toteutumiselle
Julkaistu 23.9.2024 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Korkein hallinto-oikeus: Tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaava-alueelle muodostunut susireviiri ei tee kaavapäätöksestä lainvastaista
Julkaistu 16.9.2024 – Rahoitus
Private credit on vaihtoehto pankkirahoitukselle
Marius af Schultén, Helinä Teittinen & Kanerva Sunila
Minna Korhonen & Lia Heasman
Marius af Schultén & Joel Aartolahti
Tero Tuomisto, Minna Korhonen & Jenny Shahnovskij
Uusimmat referenssit
WithSecure – Avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan myynti
Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan Patria Oyj:lle. Myyty ohjelmistoja ja palveluita yhdistävä liiketoiminta ei kuulu WithSecuren nykyisen strategian piiriin. Myynnin myötä WithSecure terävöittää keskittymistään Elements-portfolioon. WithSecure on globaali kyberturvallisuusyritys (listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä), jolla on yli 35 vuoden kokemus alalta. WithSecure tarjoaa kumppaneilleen joustavia kaupallisia malleja, jotka varmistavat molemminpuolisen menestyksen dynaamisessa tietoturvan maailmassa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka tarjoaa puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Kaupan myötä Patria avaa toimipisteen Oulussa ja 10 nyt liiketoiminta-alueella työskentelevää WithSecuren asiantuntijaa siirtyy Patrian palvelukseen.
Julkaistu 30.9.2024
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024