Parikymmentä vuotta sitten istuin oikeustieteen opiskelijana eduskunnan lehtereillä, kun Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin. Äänestys sujui eleettömästi, ja ulkomaalaiset toimittajat jäivät ihmettelemään, oliko se todella tässä. Ei julistuksia, ei torvisoittoa. Nyt kaksi vuosikymmentä myöhemmin ihmettelen, ettemme täällä Suomessa tunnu vieläkään ymmärtävän keskeistä EU-lainsäädäntöä – vai johtuuko se vain siitä, ettemme halua ymmärtää?
20.10.2014
Laki, jota meidän ei vieläkään tarvitse noudattaa?
Anna Kuusniemi-Laine
Palvelut
Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kilpailuneutraliteetin vaatimus on osa EU:n valtiontukisääntöjä, joita on noudatettu Suomessakin vuodesta 1995 alkaen.
Vuonna 2007 Euroopan komissio totesi Tieliikelaitosta koskevassa päätöksessä, ettei julkinen sektori voi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että se hyötyisi veroeduista ja konkurssisuojasta. Tieliikelaitos yhtiöitettiinkin sittemmin Destiaksi.
Nyt vuonna 2014 poliitikot tekevät EU-sääntöjen noudattamisesta mielipidekysymyksen ja työntekijät lakkoilevat yhtiöittämisen edessä. Tämän osoitti hyvin Palmian yhtiöittämistä koskeva päätöksenteko.
Tasapuoliset mahdollisuudet kaikille
Kun kyse on taloudellisesta toiminnasta, jossa tavaraa tai palveluita myydään EU:n jäsenvaltioiden rajojen yli, tai kun alalla toimii kansainvälisiä yrityksiä, kaikilla osapuolilla pitää olla tasapuoliset ja reilut mahdollisuudet harjoittaa liiketoimintaansa. Näistä säännöistä emme voi vapaasti poiketa kansallisella tasolla. Tästä huolimatta kuntalaki sisältää yhtiöittämisvelvoitteen poikkeuksia, joita EU:n valtiontukisääntely ei tunne.
On hyvä muistaa, että EU-oikeuden etusijaperiaate on ollut voimassa jo vuodesta 1965. Ristiriitatilanteessa kansallinen sääntö väistyy.
Merkittävin ongelma ei ole se, että EU-sääntöjä ei noudateta, vaikka siitä saattaakin seurata Suomen valtiolle rikkomuskanteita ja korvausvelvoitteita. Merkittävin ongelma on itse kilpailuneutraliteettivaje.
Kilpailu kannustaa kehittymään
Julkisen palvelutuotannon epäreilut kilpailuedut syrjäyttävät yksityisiä, tehokkaasti toimivia ja veroja maksavia yrityksiä markkinoilta. Julkiset markkinat keskittyvät ja taantuvat, eikä niiden palvelutarjonta kehity samalla tavalla ilman kilpailua.
Samalla yhteiskunnan kustannukset ja meidän jokaisen maksamat verot nousevat. Kehittymättömiltä kotimarkkinoilta yritysten on myös kovin vaikeaa ponnistaa nopeasti kehittyville kansainvälisille markkinoille.
Mielestäni meillä Suomessa ei oteta kilpailuneutraliteettiongelmaa vakavasti. Olisiko jo aika?
Lue lisää aiheesta Defensor Legiksen numerosta 4/2014: ”Kilpailuneutraliteetti, valtiontuki ja kuntien taloudellisen toiminnan yhtiöittämisvelvollisuus”. Lataa PDF-versio artikkelista: Defensor Legis 4 2014
Uusimmat uutiset
Julkaistu 2.12.2025 – Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat
Vastuulliset hankinnat: Lainsäädännön vaatimuksia ja käytännön haasteita
Julkaistu 13.3.2024 – Yritysjärjestelyt
Kiristyvä valvonta paineistaa pieniä ja keskisuuria yritysjärjestelyjä
Julkaistu 11.3.2024 – Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat
Paras tarjous voitti – vai voittiko sittenkään?
Julkaistu 8.1.2024 – Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat
Julkisuuslaki uudistuu – hankintayksiköt laajemmin lain piiriin
Laura Vuorinen & Johanna Lähde
Karlo Siirala & Jussi Nieminen
Johanna Lähde & Eveliina Tammela
Johanna Lähde & Jenna Puschmann
Uusimmat referenssit
Nomios – Intragen Groupin osto
Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Ympäristöministeriö – Selvitys kiertotalousnäkökohtien edistämisestä julkisissa hankinnoissa
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
Stena Line – NLC Ferryn (Wasaline) osto
Toimimme Stena Linen oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa NLC Ferry Ab Oy:n (Wasaline). Kauppa vahvistaa Stena Linen asemaa Itämerellä ja mahdollistaa Stena Linen toiminnan Ruotsin Uumajan ja Suomen Vaasan välisellä lauttareitillä. Yritysosto vahvistaa entisestään Stena Linen asemaa yhtenä kestävän kehityksen johtavista toimijoista lauttateollisuudessa ja parantaa yhtiön mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita sekä tarjoaa vahvan intermodaalisen kuljetusyhteyden Göteborgin ja Trelleborgin suuntaan ja edelleen Euroopan mantereelle. NLC Ferryn, joka toimii lisänimellä Wasaline, omisti Merenkurkun Link, joka on Uumajan ja Vaasan kaupunkien puoliksi omistama yhtiö. Wasaline on maailman pohjoisin varustamo, joka liikennöi päivittäin matkustaja- ja rahtiliikennettä Vaasan ja Uumajan välillä. Wasaline on Itämeren ensimmäinen hiilineutraali lauttaliikenteen harjoittaja biokaasulla ja akuilla kulkevalla hybridialuksellaan Aurora Botnia. Stena Line on yksi Euroopan johtavista lauttaoperaattoreista, jolla on 20 reittiä eri puolilla Eurooppaa. Yhtiö on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1962, ja sen pääkonttori sijaitsee Göteborgissa. Sen palveluksessa on 6 550 työntekijää ja sen vuotuinen liikevaihto on 19,6 miljardia kruunua. Kaupan toteutuminen on ehdollinen Uumajan ja Vaasan kunnanvaltuustojen hyväksynnöille sekä tavanomaisille kaupan täytäntöönpanoa koskeville ehdoille, kuten viranomaishyväksynnöille. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 alussa. Castrén & Snellman tekee yhteistyötä CMS Wistrandin kanssa, joka on Stena Linen neuvonantaja Ruotsin lakia koskevissa asioissa kaupan yhteydessä.
Julkaistu 4.11.2025
Oomi ja Lumme Energia – Oomi ja Lumme Energian yhdistyminen
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025