4.10.2024

Hallituksen esitys laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä eduskuntaan

Valtioneuvosto on 3. lokakuuta 2024 antanut esityksen eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 147/2024 vp). Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2025. 

Sääntelyn myötä siirryttäisiin toimijalähtöisestä merituulivoimahankkeen aluevalinnasta valtiojohtoiseen valintaan vastaavasti kuin Suomen aluevesillä. Jatkossa kilpailutukseen valikoituvat talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet päätettäisiin valtioneuvoston päätöksellä. Hankekehittäjät talousvyöhykkeen merituulivoima-alueille valittaisiin Energiaviraston järjestämällä kilpailutuksella, kun taas aluevesillä kilpailutuksen järjestää Metsähallitus. Energiaviraston järjestämän kilpailutuksen voittajalla olisi yksinoikeus hakea hyödyntämislupaa kilpailutetulle alueelle.

Kirjoitimme talousvyöhykkeen merituulivoimasta annetusta laista jo aiemmin, kun luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella. Kilpailutusmallin peruslähtökohdat ovat hallituksen esityksessä säilyneet samanlaisina kuin lausuntokierroksen luonnoksessa. Kerromme alla lyhyesti lausuntopalautteen perusteella tehdyistä muokkauksista sekä talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden valintojen ja ensimmäisen kilpailutuksen aikataulusta.

Lausuntopalaute toi muutoksia hallituksen esitykseen

Lausuntopalaute on osin huomioitu muutoksina hallituksen esitykseen. Osittain lausuntopalaute tullaan huomioimaan kilpailutuksen yksityiskohtia koskevan valtioneuvoston asetuksen sekä kilpailutettavien alueiden rajausten valmistelussa.

Hallituksen esityksessä on muun muassa luovuttu kolmen tarjoajan vähimmäisvaatimuksesta, eli tuulivoima-alueen kilpailutus voidaan toteuttaa, vaikka kilpailutukseen osallistuisi vain yksi tarjoaja. Kilpailutuksen voittaja voisi hakea hyödyntämislupaa pienemmälle alueelle kuin kilpailutettava alue, mutta muutoin kilpailutettua aluetta ei voitaisi hyödyntämisluvalla enää muuttaa tai laajentaa. Hyödyntämisluvassa voitaisiin kuitenkin antaa lupa suorittaa tutkimuksia merituulivoima-alueen ulkopuolella, jos esimerkiksi meriluontoon liittyvien tutkimusten laatiminen sitä edellyttää.

Hankekehittäjien olisi hallituksen esityksen mukaan myös riittävää asettaa yksi ainoa osallistumisvakuus kaikkia niitä kilpailutuksia kohden, joihin hankekehittäjä on osallistumassa samanaikaisesti. Edistämisvakuuden asettamisen takarajaa on puolestaan pidennetty kolmeen kuukauteen. Edistämis- ja osallistumisvakuuksien sekä osallistumismaksun määrä määritettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Hyödyntämismaksun suuruus olisi kilpailutuksen voittaneeseen tarjoukseen sisältyvä tarjottu hyödyntämismaksu.

Energiaviraston kilpailutuksen voittajaa koskevasta päätöksestä valitettaisiin oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen markkinaoikeuteen, jolla arvioidaan olevan vankka erityisasiantuntemus kilpailutusasioissa. Valtioneuvosto voisi hakemuksesta myöntää hyödyntämisluvan ehdollisena, vaikka päätös kilpailutuksen tuloksesta ei olisi lainvoimainen. Lupaa ei kuitenkaan voitaisi myöntää, jos päätökseen on vaadittu oikaisua eikä oikaisuvaatimukseen ole annettu ratkaisua.

Myöhemmin valmisteltavassa valtioneuvoston asetuksessa säädettäväksi jäävät vakuuksien ja maksujen määrien ohella muun muassa kilpailutuksen laadulliset kriteerit. Kilpailutettavien merituulivoima-alueiden valinnassa voidaan työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan huomioida lausuntopalaute, jonka mukaan aluevalinnoissa tulisi painottaa hankkeiden verkkoliitäntämahdollisuuksia, hankekehittäjien jo tekemiä selvityksiä eri alueiden soveltuvuudesta merituulivoimaan sekä tuulituotantoprofiileja.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös osioita, joita ei lausuntopalautteesta huolimatta ole muutettu. Esimerkiksi liittymisjohto sähköverkkoon ei olisi uuden lain soveltamisen ja merituulivoima-alueiden kilpailutuksen piirissä. Liittymisjohtojen reitityksen, vetyputkien ja sähköverkkoliitännän luvitus tapahtuisi talousvyöhykkeellä Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) mukaisesti ja Suomen valtion alueella muun soveltuvan lainsäädännön perusteella.

Seuraavat askeleet

Seuraavaksi hallituksen esitys etenee eduskuntaan, joka voi tehdä lakiesitykseen muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on myös esittänyt alustavia arvioita talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kilpailutusten valmistelun aikataulusta. Arviot ovat kuitenkin vain suuntaa antavia.

Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kilpailutuksen yksityiskohdista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, jonka valmistelu aloitetaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuluvana syksynä 2024. Tavoitteena on järjestää asetusta koskeva lausuntokierros alkukesästä 2025.

Myös merituulivoima-alueiden valinnan valmistelu on tarkoitus aloittaa kuluvana syksynä. Näin viranomaisten laatimien suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi päästään aloittamaan alkuvuodesta 2025. Valtioneuvosto tulee tämänhetkisen arvion mukaan tekemään päätöksen aluevalinnoista loka–marraskuussa 2025.

Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa esittämän arvion mukaan ensimmäinen kilpailutus päästäisiin aloittamaan joulukuussa 2025. Päätös kilpailutuksen voittajasta annettaisiin kesäkuussa 2026, ja hankekehittäjän tulisi hakea hyödyntämislupaa viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun kilpailutuksen tulosta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Toukokuun aikatauluarviot ovat kuitenkin jo tähän mennessä hieman venyneet, joten on mahdollista, että kilpailutuksen aikataulu venyy hieman tätä pidemmälle. Kun hyödyntämislupa on myönnetty, hankekehittäjällä olisi oikeus hyödyntää talousvyöhykkeen tuulienergiaa ja tehdä hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta, mikä mahdollistaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämisen ja hankkeen luvituksen.

Uusimmat referenssit

Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, Mäntsälään sijoitettavan datakeskuksen hankekehityksessä. Toimimme Vernen neuvonantajana syksyllä 2024 sen ostaessa hankealuetta hallinnoivan kiinteistöyhtiön sekä myöhemmin itse hankealueen. Kiinteistökehityksen ohella neuvonantomme kattaa luvituksen ja verotuksen. Lisäksi avustamme Verneä sähköverkkoliitäntä- ja verkkopalveluasioissa. Mäntsälän datakeskushanke on Vernen neljäs datakeskus Suomessa, mikä vahvistaa Vernen asemaa kestävien ja skaalautuvien datakeskusratkaisujen johtajana. Datakeskuksen kapasiteetti on aluksi 70 MW ja se sijoittuu kymmenen hehtaarin suuruiselle hankealueelle vain 40 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan kansainväliseltä lentokentältä. Laitos palvelee paljon dataa käyttäviä yrityksiä ja tekoälytoimijoita, jotka käyttävät HPC:tä, koneoppimista tai muutoin tarvitsevat suurta tiedonsiirtokapasiteettia. Laitos toimii yksinomaan uusiutuvalla energialla. Vernen uusi laitos noudattaa yhtiön parhaita suunnitteluperiaatteita toiminnan tehostamisesta ja ympäristövaikutusten minimoimisesta. Kampus toimii uusiutuvilla energialähteillä, ja datakeskuksen tuottama hukkalämpö hyödynnetään alueen lämmityksessä. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Mäntsälän kunnan kanssa varmistaakseen, että datakeskuksella on myönteisiä paikallisvaikutuksia, mukaan lukien suunnitelmat hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmityksessä. Vernen Mäntsälän datakeskuksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2025 aikana ja sen odotetaan valmistuvan kahdessa vuodessa. Laajennus on osa Vernen pitkän aikavälin suunnitelmaa rakentaa kestävällä energialla toimiva datakeskuksia. Verne on vuoden 2024 alusta lähtien ollut Ardianin, joka on maailman johtava yksityinen sijoitustalo, omistuksessa. Ardian on investoinut jo yli 1,6 miljardia euroa Pohjoismaihin, keskittyen energiasiirtymään ja digitaalisen infrastruktuurin projekteihin, ja työskentelee Vernen kanssa edistääkseen kestävää kasvua koko alueella.  Lue Verne Globalin lehdistötiedote.
Julkaistu 20.2.2025
Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, sen Helsingin alueella sijaitsevan datakeskuksen laajennushankkeessa. Syksyllä 2024 toimimme Vernen neuvonantajana sen hankkiessa maata olemassa olevalta Helsingin datakeskuskampukselta laajentumista varten. Neuvonantomme kattaa kiinteistökehityksen ohella muun muassa luvituksen ja rakentamisen. Helsingin seudun datakeskushankkeen laajennus merkitsee uutta virstanpylvästä Vernen kunnianhimoisessa kasvustrategiassa Pohjoismaissa, vastaavasti kuin Vernen datakeskushanke Mäntsälässä. Maa hankittiin perheomisteiselta Onvestilta, jolla on pitkä historia alueella. Alueen strateginen sijainti tarjoaa erinomaiset yhteydet sähkö- ja kuituverkkoihin, läheisyyden Helsinki-Vantaan lentokentälle ja helpon pääsyn kaupungin keskustaan. Datakeskus on ihanteellisen organisaatioille, jotka etsivät luotettavia ja helposti saavutettavia tiloja. Verne tulee kehittämään aluetta edelleen hyödyntäen sen 70 MW kapasiteettia. Hanke vastaa kestävän, suorituskykyisen laskentainfrastruktuurin kasvavaan kysyntään. Suunniteltu laajennus sisältää kaksi uutta rakennusta, jotka on suunniteltu vastaamaan tekoälyn, HPC:n ja muiden paljon laskentatehoa vaativien toimintojen teknisiin vaatimuksiin. Vernelle kestävyys on tärkeä arvo, ja Helsingin kampus toimii 100 % uusiutuvalla energialla. Datakeskuksen tuottama hukkalämpö syötetään suoraan paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Kaikki uudet tilat rakennetaan tukemaan nestekiertoa, mikä mahdollistaa tehokkaan hallinnan tekoälyn ja muiden intensiivisten laskentatyökuormien tuottamille korkeille lämpötiloille. Lisäksi Verne käyttää uusiutuvaa dieseliä varavoimageneraattoreissaan Suomessa, mikä vähentää generaattoreiden kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin 90 %. Lue Verne Globalin tiedote.
Julkaistu 20.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin ja Pori Energia Oy:n oikeudellisena neuvonantajana 292 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä, jolla varmistetaan yhtiön olemassa olevien vastuiden jälleenrahoittaminen ja tulevien kasvua tukevien investointien rahoittaminen. Pori Energia ja sen rahoittajat allekirjoittivat Suomen lain alla olevan lainasopimuksen tätä varten 13.1.2025. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella, jossa sillä on noin 60 000 asiakasta.
Julkaistu 6.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin oikeudellisena neuvonantajana Pori Energian vähemmistöosuuden myynnissä Polhem Infralle. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella. Porin kaupungin ja Polhem Infran strategisen kumppanuuden tavoitteena on parantaa Pori Energian taloudellista vakautta ja investointivalmiuksia, minkä ansiosta yhtiö voi jatkaa panostuksiaan energiamurroksessa ja tuottaa edelleen korkealaatuisia energiapalveluja asiakkailleen. Ruotsin valtion eläkerahastojen omistama Polhem Infra keskittyy investointeihin kriittiseen infrastruktuuriin, kuten uusiutuvaan sähköntuotantoon, energian varastointiin, energian jakeluun, digitaaliseen infrastruktuuriin ja liikenneinfrastruktuuriin. Kaupan yhteydessä Pori Energian yritysarvoksi määritettiin 905 miljoonaa euroa. 
Julkaistu 31.1.2025