4.10.2024

Hallituksen esitys laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä eduskuntaan

Valtioneuvosto on 3. lokakuuta 2024 antanut esityksen eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 147/2024 vp). Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2025. 

Sääntelyn myötä siirryttäisiin toimijalähtöisestä merituulivoimahankkeen aluevalinnasta valtiojohtoiseen valintaan vastaavasti kuin Suomen aluevesillä. Jatkossa kilpailutukseen valikoituvat talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet päätettäisiin valtioneuvoston päätöksellä. Hankekehittäjät talousvyöhykkeen merituulivoima-alueille valittaisiin Energiaviraston järjestämällä kilpailutuksella, kun taas aluevesillä kilpailutuksen järjestää Metsähallitus. Energiaviraston järjestämän kilpailutuksen voittajalla olisi yksinoikeus hakea hyödyntämislupaa kilpailutetulle alueelle.

Kirjoitimme talousvyöhykkeen merituulivoimasta annetusta laista jo aiemmin, kun luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella. Kilpailutusmallin peruslähtökohdat ovat hallituksen esityksessä säilyneet samanlaisina kuin lausuntokierroksen luonnoksessa. Kerromme alla lyhyesti lausuntopalautteen perusteella tehdyistä muokkauksista sekä talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden valintojen ja ensimmäisen kilpailutuksen aikataulusta.

Lausuntopalaute toi muutoksia hallituksen esitykseen

Lausuntopalaute on osin huomioitu muutoksina hallituksen esitykseen. Osittain lausuntopalaute tullaan huomioimaan kilpailutuksen yksityiskohtia koskevan valtioneuvoston asetuksen sekä kilpailutettavien alueiden rajausten valmistelussa.

Hallituksen esityksessä on muun muassa luovuttu kolmen tarjoajan vähimmäisvaatimuksesta, eli tuulivoima-alueen kilpailutus voidaan toteuttaa, vaikka kilpailutukseen osallistuisi vain yksi tarjoaja. Kilpailutuksen voittaja voisi hakea hyödyntämislupaa pienemmälle alueelle kuin kilpailutettava alue, mutta muutoin kilpailutettua aluetta ei voitaisi hyödyntämisluvalla enää muuttaa tai laajentaa. Hyödyntämisluvassa voitaisiin kuitenkin antaa lupa suorittaa tutkimuksia merituulivoima-alueen ulkopuolella, jos esimerkiksi meriluontoon liittyvien tutkimusten laatiminen sitä edellyttää.

Hankekehittäjien olisi hallituksen esityksen mukaan myös riittävää asettaa yksi ainoa osallistumisvakuus kaikkia niitä kilpailutuksia kohden, joihin hankekehittäjä on osallistumassa samanaikaisesti. Edistämisvakuuden asettamisen takarajaa on puolestaan pidennetty kolmeen kuukauteen. Edistämis- ja osallistumisvakuuksien sekä osallistumismaksun määrä määritettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Hyödyntämismaksun suuruus olisi kilpailutuksen voittaneeseen tarjoukseen sisältyvä tarjottu hyödyntämismaksu.

Energiaviraston kilpailutuksen voittajaa koskevasta päätöksestä valitettaisiin oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen markkinaoikeuteen, jolla arvioidaan olevan vankka erityisasiantuntemus kilpailutusasioissa. Valtioneuvosto voisi hakemuksesta myöntää hyödyntämisluvan ehdollisena, vaikka päätös kilpailutuksen tuloksesta ei olisi lainvoimainen. Lupaa ei kuitenkaan voitaisi myöntää, jos päätökseen on vaadittu oikaisua eikä oikaisuvaatimukseen ole annettu ratkaisua.

Myöhemmin valmisteltavassa valtioneuvoston asetuksessa säädettäväksi jäävät vakuuksien ja maksujen määrien ohella muun muassa kilpailutuksen laadulliset kriteerit. Kilpailutettavien merituulivoima-alueiden valinnassa voidaan työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan huomioida lausuntopalaute, jonka mukaan aluevalinnoissa tulisi painottaa hankkeiden verkkoliitäntämahdollisuuksia, hankekehittäjien jo tekemiä selvityksiä eri alueiden soveltuvuudesta merituulivoimaan sekä tuulituotantoprofiileja.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös osioita, joita ei lausuntopalautteesta huolimatta ole muutettu. Esimerkiksi liittymisjohto sähköverkkoon ei olisi uuden lain soveltamisen ja merituulivoima-alueiden kilpailutuksen piirissä. Liittymisjohtojen reitityksen, vetyputkien ja sähköverkkoliitännän luvitus tapahtuisi talousvyöhykkeellä Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) mukaisesti ja Suomen valtion alueella muun soveltuvan lainsäädännön perusteella.

Seuraavat askeleet

Seuraavaksi hallituksen esitys etenee eduskuntaan, joka voi tehdä lakiesitykseen muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on myös esittänyt alustavia arvioita talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kilpailutusten valmistelun aikataulusta. Arviot ovat kuitenkin vain suuntaa antavia.

Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kilpailutuksen yksityiskohdista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, jonka valmistelu aloitetaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuluvana syksynä 2024. Tavoitteena on järjestää asetusta koskeva lausuntokierros alkukesästä 2025.

Myös merituulivoima-alueiden valinnan valmistelu on tarkoitus aloittaa kuluvana syksynä. Näin viranomaisten laatimien suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi päästään aloittamaan alkuvuodesta 2025. Valtioneuvosto tulee tämänhetkisen arvion mukaan tekemään päätöksen aluevalinnoista loka–marraskuussa 2025.

Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa esittämän arvion mukaan ensimmäinen kilpailutus päästäisiin aloittamaan joulukuussa 2025. Päätös kilpailutuksen voittajasta annettaisiin kesäkuussa 2026, ja hankekehittäjän tulisi hakea hyödyntämislupaa viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun kilpailutuksen tulosta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Toukokuun aikatauluarviot ovat kuitenkin jo tähän mennessä hieman venyneet, joten on mahdollista, että kilpailutuksen aikataulu venyy hieman tätä pidemmälle. Kun hyödyntämislupa on myönnetty, hankekehittäjällä olisi oikeus hyödyntää talousvyöhykkeen tuulienergiaa ja tehdä hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta, mikä mahdollistaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämisen ja hankkeen luvituksen.

Uusimmat referenssit

Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Toimimme BHP:n suomalaisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa BHP teki malminetsintää koskevan yhteistyösopimuksen Kingsrose Mining Limitedin kanssa. Sopimuksen myötä BHP rahoittaa täysin omistamansa tytäryhtiön kautta mineraalien etsintää kohdealueilla Suomessa. BHP ja Kingsrose allekirjoittivat 22.5.2024 julkistetun järjestelyn yhteydessä kaksi malminetsintää koskevaa yhteistyösopimusta nikkeli- ja kuparimalmien etsinnästä tietyillä alueilla Suomessa ja Norjassa. Suomea koskeva yhteistyösopimus käsittää Kingsrosen neljä varausilmoitusta Kotalahden nikkelivyöhykkeellä, joka on Keski-Suomessa sijaitseva 400 kilometriä pitkä geologinen muodostuma. Alueella ovat aiemmin toimineet Hituran, Kotalahden ja Enonkosken nikkelikaivokset. Sopimusjärjestelyjen taustalla on Kingsrosen osallistuminen BHP:n maailmanlaajuiseen Xplor-ohjelmaan, jonka kohteena ovat innovatiiviset varhaisen vaiheen mineraalietsintää harjoittavat yhtiöt. Ohjelman tavoitteena on löytää energiasiirtymään vaadittavia kriittisiä resursseja. BHP on markkina-arvolla mitattuna maailman suurin kaivosyhtiö. Yhtiö tuottaa rautamalmia, metallurgista kivihiiltä, kuparia ja nikkeliä, ja se on laajentamassa tuotantoaan myös potaskaan.
Julkaistu 4.7.2024
Toimimme OP Suomi Infra -rahaston oikeudellisena neuvonantajana rahaston sijoittaessa valokuituoperaattori Louneaan. Yhteensä 50 miljoonan euron suuruinen rahoitus annettiin Lounean operatiiviselle tytäryhtiölle Lounea Net Oy:lle vaihtovelkakirjalainana Lounean strategista kasvua tukevia investointeja varten. Investointien tavoitteena on lisätä valtakunnallisen valokuituverkon kattavuutta ja kehittää suomalaista digitaalista infrastruktuuria. Lounea on kotimainen valokuituoperaattori, jonka liiketoiminta koostuu tietoliikenneinfrastruktuurista ja ICT-ratkaisuista. OP Suomi Infra Ky on OP Ryhmän hallinnoima eräpäivätön rahasto, joka sijoittaa suomalaiseen infrastruktuuriin.
Julkaistu 25.1.2024
Toimimme Sanok Rubber Company S.A:n neuvonantajana sen hankkiessa Teknikum-Yhtiöt Oy:n. Teknikum on eurooppalainen polymeeriteknologiayhtiö, joka toimittaa teollisuudelle luotettavia kumi-, muovi-, silikoni-, polyuretaani- ja vaahtomuoviratkaisuja. Yhtiöllä on noin 600 työntekijää, ja sen tehtaista neljä sijaitsee Suomessa ja yksi Unkarissa. Lisäksi yhtiöllä on Saksassa sijaitseva myyntikonttori. Sanok Rubber Company on Euroopan johtava kumituotteiden ja kumimetallituotteiden toimittaja sekä kumin ja muiden materiaalien yhdistäjä autoteollisuuden, rakentamisen, maatalouden, lääketeollisuuden ja kodinkoneteollisuuden tarpeisiin. Sanok Rubber Company S.A. on listattu Varsovan pörssissä, ja se työllistää yli 3 000 henkilöä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Yrityskaupan toteuttaminen on ehdollinen viranomaishyväksynnälle, ja kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Julkaistu 20.12.2023