4.10.2024

Hallituksen esitys laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä eduskuntaan

Valtioneuvosto on 3. lokakuuta 2024 antanut esityksen eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 147/2024 vp). Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2025. 

Sääntelyn myötä siirryttäisiin toimijalähtöisestä merituulivoimahankkeen aluevalinnasta valtiojohtoiseen valintaan vastaavasti kuin Suomen aluevesillä. Jatkossa kilpailutukseen valikoituvat talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet päätettäisiin valtioneuvoston päätöksellä. Hankekehittäjät talousvyöhykkeen merituulivoima-alueille valittaisiin Energiaviraston järjestämällä kilpailutuksella, kun taas aluevesillä kilpailutuksen järjestää Metsähallitus. Energiaviraston järjestämän kilpailutuksen voittajalla olisi yksinoikeus hakea hyödyntämislupaa kilpailutetulle alueelle.

Kirjoitimme talousvyöhykkeen merituulivoimasta annetusta laista jo aiemmin, kun luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella. Kilpailutusmallin peruslähtökohdat ovat hallituksen esityksessä säilyneet samanlaisina kuin lausuntokierroksen luonnoksessa. Kerromme alla lyhyesti lausuntopalautteen perusteella tehdyistä muokkauksista sekä talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden valintojen ja ensimmäisen kilpailutuksen aikataulusta.

Lausuntopalaute toi muutoksia hallituksen esitykseen

Lausuntopalaute on osin huomioitu muutoksina hallituksen esitykseen. Osittain lausuntopalaute tullaan huomioimaan kilpailutuksen yksityiskohtia koskevan valtioneuvoston asetuksen sekä kilpailutettavien alueiden rajausten valmistelussa.

Hallituksen esityksessä on muun muassa luovuttu kolmen tarjoajan vähimmäisvaatimuksesta, eli tuulivoima-alueen kilpailutus voidaan toteuttaa, vaikka kilpailutukseen osallistuisi vain yksi tarjoaja. Kilpailutuksen voittaja voisi hakea hyödyntämislupaa pienemmälle alueelle kuin kilpailutettava alue, mutta muutoin kilpailutettua aluetta ei voitaisi hyödyntämisluvalla enää muuttaa tai laajentaa. Hyödyntämisluvassa voitaisiin kuitenkin antaa lupa suorittaa tutkimuksia merituulivoima-alueen ulkopuolella, jos esimerkiksi meriluontoon liittyvien tutkimusten laatiminen sitä edellyttää.

Hankekehittäjien olisi hallituksen esityksen mukaan myös riittävää asettaa yksi ainoa osallistumisvakuus kaikkia niitä kilpailutuksia kohden, joihin hankekehittäjä on osallistumassa samanaikaisesti. Edistämisvakuuden asettamisen takarajaa on puolestaan pidennetty kolmeen kuukauteen. Edistämis- ja osallistumisvakuuksien sekä osallistumismaksun määrä määritettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Hyödyntämismaksun suuruus olisi kilpailutuksen voittaneeseen tarjoukseen sisältyvä tarjottu hyödyntämismaksu.

Energiaviraston kilpailutuksen voittajaa koskevasta päätöksestä valitettaisiin oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen markkinaoikeuteen, jolla arvioidaan olevan vankka erityisasiantuntemus kilpailutusasioissa. Valtioneuvosto voisi hakemuksesta myöntää hyödyntämisluvan ehdollisena, vaikka päätös kilpailutuksen tuloksesta ei olisi lainvoimainen. Lupaa ei kuitenkaan voitaisi myöntää, jos päätökseen on vaadittu oikaisua eikä oikaisuvaatimukseen ole annettu ratkaisua.

Myöhemmin valmisteltavassa valtioneuvoston asetuksessa säädettäväksi jäävät vakuuksien ja maksujen määrien ohella muun muassa kilpailutuksen laadulliset kriteerit. Kilpailutettavien merituulivoima-alueiden valinnassa voidaan työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan huomioida lausuntopalaute, jonka mukaan aluevalinnoissa tulisi painottaa hankkeiden verkkoliitäntämahdollisuuksia, hankekehittäjien jo tekemiä selvityksiä eri alueiden soveltuvuudesta merituulivoimaan sekä tuulituotantoprofiileja.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös osioita, joita ei lausuntopalautteesta huolimatta ole muutettu. Esimerkiksi liittymisjohto sähköverkkoon ei olisi uuden lain soveltamisen ja merituulivoima-alueiden kilpailutuksen piirissä. Liittymisjohtojen reitityksen, vetyputkien ja sähköverkkoliitännän luvitus tapahtuisi talousvyöhykkeellä Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) mukaisesti ja Suomen valtion alueella muun soveltuvan lainsäädännön perusteella.

Seuraavat askeleet

Seuraavaksi hallituksen esitys etenee eduskuntaan, joka voi tehdä lakiesitykseen muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on myös esittänyt alustavia arvioita talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kilpailutusten valmistelun aikataulusta. Arviot ovat kuitenkin vain suuntaa antavia.

Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kilpailutuksen yksityiskohdista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, jonka valmistelu aloitetaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuluvana syksynä 2024. Tavoitteena on järjestää asetusta koskeva lausuntokierros alkukesästä 2025.

Myös merituulivoima-alueiden valinnan valmistelu on tarkoitus aloittaa kuluvana syksynä. Näin viranomaisten laatimien suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi päästään aloittamaan alkuvuodesta 2025. Valtioneuvosto tulee tämänhetkisen arvion mukaan tekemään päätöksen aluevalinnoista loka–marraskuussa 2025.

Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa esittämän arvion mukaan ensimmäinen kilpailutus päästäisiin aloittamaan joulukuussa 2025. Päätös kilpailutuksen voittajasta annettaisiin kesäkuussa 2026, ja hankekehittäjän tulisi hakea hyödyntämislupaa viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun kilpailutuksen tulosta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Toukokuun aikatauluarviot ovat kuitenkin jo tähän mennessä hieman venyneet, joten on mahdollista, että kilpailutuksen aikataulu venyy hieman tätä pidemmälle. Kun hyödyntämislupa on myönnetty, hankekehittäjällä olisi oikeus hyödyntää talousvyöhykkeen tuulienergiaa ja tehdä hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta, mikä mahdollistaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämisen ja hankkeen luvituksen.

Uusimmat referenssit

Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Avustimme Oomi Solar Oy:tä aurinkovoimapuisto- ja sähkövarastohankkeen myynnissä Tuulipolar Oy:lle. Järjestely koski Tornioon rakennettavaa 24 MWp aurinkovoimalaa sekä 36 MW / 70 MWh sähkövarastoa (BESS). Tuulipolar Oy toimii voimalan omistajana ja operoijana, ja Oomi Solar Oy vastaa voimalan suunnittelusta ja rakentamisesta. Hanke muodostaa maailman pohjoisimman teollisen hybridivoimalakokonaisuuden, joka edistää Suomen energiajärjestelmän vihreää siirtymää lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja sähkövarastointikapasiteettia Pohjois-Suomessa. Hybridivoimalaratkaisu mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta ja tukee sähköjärjestelmän tasapainoa ympäri vuoden. Hybridivoimalan tuotannon arvioidaan alkavan vuonna 2028. Oomi Solar Oy on kotimainen uusiutuvan energian asiantuntija jo lähes 200 MW rakennetun aurinkovoimakapasiteetin kokemuksella. Oomi Solar Oy auttaa yrityksiä ja yhteisöjä vauhdittamaan vihreää siirtymää tarjoamalla kokonaisvaltaisia ratkaisuja: aurinkovoimaloita, sähkövarastoja ja niihin liittyviä elinkaaripalveluja hankekehityksestä ylläpitoon. Omi Solar Oy:ssä työskentelee yli 20 energia-alan asiantuntijaa ja se toimittaa aurinkovoimalaprojekteja ympäri Suomea. Yhtiön visio on olla Suomen halutuin aurinkovoima- ja energiaratkaisukumppani.
Julkaistu 5.6.2026
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026