Saavatko energiayhtiöt sopia keskenään hiilivoimaloiden alasajosta? Voivatko pakkausmateriaalia käyttävät yhtiöt siirtyä yksissä tuumin kierrätysmuoviin, vaikka se toisi nousupainetta kuluttajahintoihin?
4.3.2020
Kestävää kehitystä kilpailijayhteistyöllä?
Anna Kuusniemi-Laine
Me kilpailujuristit haluamme uskoa, että kilpailu kirittää yrityksiä kestävään kehitykseen. Moni asiakas valitsee kestävän tuotteen tai palvelun, jos se ei ole vaihtoehtoaan kalliimpi. Osa on myös valmis maksamaan kestävyydestä ekstraa.
Mutta miten käy, jos ensimmäisenä edistysaskeleita ottava kilpailija häviää kilpailun? Jos edelläkävijyydestä ei palkita, kenenkään ei kannata ottaa riskiä, koska muutos maksaa eivätkä asiakkaat hyvistä aikomuksistaan huolimatta avaa kukkaronnyörejään. Tämä koskee varsinkin bulkkituotteita.
Kannattaisiko kilpailijoiden siis kehittää vastuullisempia tuotteita ja palveluita yhdessä? Siitä voisi hyötyä koko yhteiskunta. Vaarana on, että yhteistyö katsotaan kartelliksi tai muuten kilpailulain vastaiseksi.
Kilpailulainsäädäntö sallii kilpailua rajoittavat sopimukset, jos ne tuottavat asiakkaille tehokkuusetuja. Tehokkuusetu tarkoittaa esimerkiksi tuotannon tai jakelun tehostamista tai teknistä tai taloudellista kehitystä. Tekniseksi kehitykseksi voisi sanamuodon perusteella lukea myös ekologisesti kestävät tuotteet tai saastuttavasta teknologiasta luopumisen. Oikeuskäytäntökään ei estä tällaista tulkintaa.
Tehokkuusetuja on kilpailuoikeudessa arvioitu taloudellisesta näkökulmasta esimerkiksi hintojen tai saatavuuden perusteella. Kestävyydestä tehokkuusetuna ei vielä ole oikeuskäytäntöä tai viranomaisohjetta. Laintulkinnan pitää kuitenkin pysyä mukana, kun planeetan rajat tulevat vastaan.
Komissio uudistaa pian kilpailijoiden välistä yhteistyötä koskevia suuntaviivojaan. Lausunnonantajien kannattaa pitää ääntä siitä, että yhteistyö voi olla tehokas keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 13.3.2024 – Yritysjärjestelyt
Kiristyvä valvonta paineistaa pieniä ja keskisuuria yritysjärjestelyjä
Julkaistu 11.3.2024 – Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat
Paras tarjous voitti – vai voittiko sittenkään?
Julkaistu 8.1.2024 – Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat
Julkisuuslaki uudistuu – hankintayksiköt laajemmin lain piiriin
Julkaistu 12.10.2023 – Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat
Uusia ilmoitusvelvollisuuksia yrityskauppoihin ja julkisiin hankintoihin
Karlo Siirala & Jussi Nieminen
Johanna Lähde & Eveliina Tammela
Johanna Lähde & Jenna Puschmann
Anu Aaltonen & Jenna Puschmann
Uusimmat referenssit
Nomios – Intragen Groupin osto
Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Ympäristöministeriö – Selvitys kiertotalousnäkökohtien edistämisestä julkisissa hankinnoissa
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
Stena Line – NLC Ferryn (Wasaline) osto
Toimimme Stena Linen oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa NLC Ferry Ab Oy:n (Wasaline). Kauppa vahvistaa Stena Linen asemaa Itämerellä ja mahdollistaa Stena Linen toiminnan Ruotsin Uumajan ja Suomen Vaasan välisellä lauttareitillä. Yritysosto vahvistaa entisestään Stena Linen asemaa yhtenä kestävän kehityksen johtavista toimijoista lauttateollisuudessa ja parantaa yhtiön mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita sekä tarjoaa vahvan intermodaalisen kuljetusyhteyden Göteborgin ja Trelleborgin suuntaan ja edelleen Euroopan mantereelle. NLC Ferryn, joka toimii lisänimellä Wasaline, omisti Merenkurkun Link, joka on Uumajan ja Vaasan kaupunkien puoliksi omistama yhtiö. Wasaline on maailman pohjoisin varustamo, joka liikennöi päivittäin matkustaja- ja rahtiliikennettä Vaasan ja Uumajan välillä. Wasaline on Itämeren ensimmäinen hiilineutraali lauttaliikenteen harjoittaja biokaasulla ja akuilla kulkevalla hybridialuksellaan Aurora Botnia. Stena Line on yksi Euroopan johtavista lauttaoperaattoreista, jolla on 20 reittiä eri puolilla Eurooppaa. Yhtiö on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1962, ja sen pääkonttori sijaitsee Göteborgissa. Sen palveluksessa on 6 550 työntekijää ja sen vuotuinen liikevaihto on 19,6 miljardia kruunua. Kaupan toteutuminen on ehdollinen Uumajan ja Vaasan kunnanvaltuustojen hyväksynnöille sekä tavanomaisille kaupan täytäntöönpanoa koskeville ehdoille, kuten viranomaishyväksynnöille. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 alussa. Castrén & Snellman tekee yhteistyötä CMS Wistrandin kanssa, joka on Stena Linen neuvonantaja Ruotsin lakia koskevissa asioissa kaupan yhteydessä.
Julkaistu 4.11.2025
Oomi ja Lumme Energia – Oomi ja Lumme Energian yhdistyminen
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025