Listautuminen on strategisesti merkittävä käännekohta yrityksen elinkaaressa ja edellyttää sekä huolellista valmistautumista että tarkkaa ajoitusta. Vaikka listautumismarkkina oli pitkään haastava vuosien 2021–2022 huippukauden jälkeen, on markkina palautunut jälleen suotuisaksi uusille listautumisille ja suomalaisten yritysten kiinnostus listautumista kohtaan on vahvistuvan markkinanäkymän myötä selkeässä kasvussa.
IPO-ikkuna auki – miten tunnistaa oikea aika listautumiselle?
Karin Hentunen & Sakari Sedbom
Listautumispäätösten tekemisessä ollaan kuitenkin edelleen varovaisia, vaikka hetki olisi nyt otollinen; listautumisella saavutettavat strategiset hyödyt, kuten kasvua tukeva uusi pääoma, parantunut pääoman saatavuus, vahvistuva markkina-asema ja näkyvyys sekä mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti osakeperusteisia henkilöstön kannustinjärjestelmiä, ovat useille yrityksille keskeisiä kasvun saavuttamiseksi.
Päänvaivaa aiheuttava kysymys ei näyttäisi tällä hetkellä olevan niinkään listautumisen tarkoituksenmukaisuus, vaan sen optimaalinen ajoitus. Tässä blogissa tarkastellaan listautumisen onnistuneen ajoituksen avaintekijöitä, eli markkinasidonnaisia olosuhteita, toimialakohtaisia erityispiirteitä ja yhtiön sisäisiä valmiuksia.
Osakemarkkinat ja makrotalous listautumisikkunan avaajina
Viime vuosien kehitys on osoittanut, että listautumisaktiivisuus riippuu vahvasti makrotalouden suhdanteista sekä osakemarkkinoiden tilanteesta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Erityisesti geopoliittiset riskit ovat lisänneet markkinoiden epävakautta, mikä on heijastunut osakekurssien heilahteluna ja epävarmoina talousnäkyminä. Tämän seurauksena listayhtiöiden arvostustasot olivat pitkään alhaisella tasolla erityisesti Suomessa ja vaihtelivat paljon, mikä heikensi listautumisen houkuttelevuutta ja oli omiaan vaikeuttamaan osakkeiden myyntiä ja hinnoittelua.
Vaikka osakemarkkinoiden heilahtelut ja geopoliittisten tapahtumat ovat yksi listautumisen ajoituksen kannalta vaikeimmin ennakoitavista tekijöistä, sijoittajien kysynnän vahvoihin signaaleihin on hyvä tukeutua ajoituksen suunnittelussa. Keskeisiä indikaattoreita ovat esimerkiksi viimeaikaisten listautumisten merkintämäärät, kaupankäyntivolyymit, hinnoittelu, listatun osakkeen kurssikäyttäytyminen listautumisen jälkeen sekä sijoittajien laatu ja maantieteellinen jakauma.
Markkinaolosuhteiden kääntyessä suotuisampaan suuntaan, listautumisikkuna saattaa avautua nopeasti. Muutama onnistunut listautuminen voi rohkaista useita listautumiskandidaatteja etenemään suunnitelmissaan samanaikaisesti.
Niin kutsutun härkämarkkinan kiihtyessä sijoittajat saattavat jopa alkaa pitämään listautumisanteja varmoina pikavoittoina. Kyseinen ilmiö nähtiin viimeksi vuonna 2021, jolloin listautumisanti toisensa jälkeen ylimerkittiin merkintätahtien kiihtyessä. Olosuhteet listautumisanneille alkoivat muodostua Suomessa positiiviseksi vuoden alussa ja jo keväällä 2025 nähtiin kaksi listautumisantia.
Ikkuna listautumisanneille aukesi Trumpin ”Liberation Dayn” jälkeen kunnolla syksyllä 2025 ja tällä hetkellä on hyvät perusteet olettaa, että olosuhteet listautumisanneille säilyvät suotuisina myös vuonna 2026. Ennen marraskuussa 2026 pidettäviä USA:n välivaaleja ei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa merkittäviä poliittisia tapahtumia, jotka olisivat omiaan aiheuttamaan epävakautta markkinoilla.
Listautumista suunnittelevan yhtiön on markkinatilanteesta riippumatta suositeltavaa aloittaa valmistautuminen hyvissä ajoin, vähintään 1–2 vuotta ennen suunniteltua listautumista. IPO-markkina on dynaaminen, ja sen näkymät muuttuvat jatkuvasti uusien tekijöiden, kuten globaalin poliittisen ilmapiirin ja korkotason muutosten myötä. Sopiva listautumismahdollisuus saattaa näin ollen tulla eteen lyhyelläkin varoitusajalla. Suotuisasta markkinakäännöksestä pääsevät hyötymään ne yhtiöt, jotka voivat viedä hyvin pohjustettua listautumisprosessiaan nopeasti eteenpäin.
Toimiala: trendikkyys vai fundamentit?
Listautumisen ajoitusta harkitsevan yhtiön tulee kiinnittää huomiota sekä edustamansa toimialan suhdanneherkkyyteen että vallitsevaan suhdannevaiheeseen. Lisäksi on syytä arvioida toimialan tämänhetkistä houkuttelevuutta sijoituskohteena, eli vallitsevien trendien vaikutuksia kysyntään ja arvostukseen.
Kansainvälisesti sijoittajat ovat viime aikoina suosineet kasvuvaiheen yrityksiä erityisesti esimerkiksi puolustusteknologian, fintechin ja terveysteknologian aloilla. Keskeisintä näiden alojen osalta on liiketoimintamallin innovatiivisuus, skaalautuvuus ja tulevaisuudennäkymät. Kärkisijoille ovat nousseet yritykset, jotka hyödyntävät ajankohtaisia sektoritrendejä, kuten tekoälyä.
Potentiaalisen listautujan kannattaa kiinnittää huomiota myös emissiokalenteriin eli markkinoiden ruuhkaisuuteen suhteessa sijoittajien likviditeettiin. Relevanttia on se, onko muita vastaavan toimialan yhtiöitä listautumassa samaan aikaan, mikä voisi johtaa liikatarjontaan sijoittajien kysyntään nähden. Markkinan ollessa kuuma, voi myös parhaita neuvonantajia olla vaikeampaa saada.
Vaikka tietyt toimialat osoittautuvat aika ajoin toisia suositummiksi, Suomessa on nähty kuluneen vuoden aikana onnistuneita listautumisanteja melko perinteisten toimialojen yrityksiltä. Talouden epävarmuus ja osakemarkkinoiden heilahtelut lisäävät vahvojen fundamenttien painoarvoa – sijoittajat arvostavat haastavassa markkinatilanteessa tavallista enemmän liiketoiminnan todistettua kannattavuutta ja ennustettavaa liikevaihtoa kuin spekulatiivisia narratiiveja. Lisäksi AI-yhtiöiden suuret investoinnit ovat saaneet osan sijoittajista kiinnostumaan perinteisemmistä vakaista ja hyvää osinkoa maksavista yhtiöistä.
Uskottava sijoittajatarina rakentuu sisäisestä valmiudesta
Markkinatilanteen ja toimialakohtaisten tekijöiden lisäksi listautumisajankohdan suotuisuus riippuu pitkälti yhtiön sisäisestä valmiudesta sekä listautumisantiin että elämään listayhtiönä. Vaikka listautumismarkkina olisi houkutteleva, yhtiön on syytä ensin harkita muutamia keskeisiä kysymyksiä.
Listayhtiönä toimiminen edellyttää yritykseltä kykyä täyttää sääntelyn edellyttämät hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän sekä riskienhallintaprosessien vaatimukset. On keskeistä varmistaa, että hallituksella ja johtoryhmällä on oikea yhdistelmä kokemusta ja taitoja listayhtiön johtamiseen ja sijoittajasuhteiden hoitamiseen. Lisäksi taloushallinnon ja kirjanpidon organisaatio ja resursointi tulee kehittää julkiselle yhtiölle sopivaksi.
Helsingin pörssin päälistalle listautuvan yhtiön on laadittava tilinpäätös kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, kun taas First North -listalla voi noudattaa tilinpäätöksessään kevyempää kansallista FAS-kirjanpitoa. Listayhtiön velvoitteet ovat yleensä hyödyllisiä yrityksen prosesseille, mutta pienemmissä tai alkuvaiheen yrityksissä ne saattavat muodostaa vielä tarpeettoman kuluerän toiminnan mittakaavaan nähden.
Olennainen osa itse listautumisprosessia on luoda kiinnostava ja uskottava sijoittajatarina, joka korostaa yrityksen kehitystä ja koko potentiaalia. Sijoittajat edellyttävät yritykseltä selkeää strategiaa ja tuloksia sen toteutuksessa. Investointipankkiirit ovat keskeisessä asemassa sijoittajatarinan rakentamisessa, koska sijoittajatarinan on oltava linjassa yhtiön taloudellisten lukujen kanssa.
Onnistumisen kannalta tärkeitä vertailukriteerejä ovat muun muassa:
- liiketoimintamallin erottuvuus,
- potentiaalisen markkinan suuruus,
- harkittu ja kohdennettu strategia,
- uskottava kuvaus yhtiön tulevaisuudennäkymistä,
- looginen ja selkeä kuvaus listautumisannissa mahdollisesti kerättävien varojen käytöstä ja osinkopolitiikasta,
- sitoutunut listayhtiövalmis johtoryhmä,
- suotuisa ESG-profiili,
- suotuisat näkymät kasvavalla toimialalla ja
- vahva kassavirta.
Yritys, joka sanoittaa tavoitteensa selkeästi ja uskottavasti ja ylittää toimialansa keskiarvon näissä tekijöissä, on paremmassa asemassa houkuttelemaan potentiaalisia sijoittajia. Jos yritys hakee vielä suuntaansa, ennenaikainen listautuminen ja sitä usein seuraava negatiivinen kurssikehitys jättää yhtiön johdolle ja toiminnan kehittämiselle vähemmän liikkumavaraa.
Listautuminen tarjoaa hienon tilaisuuden lisätä yhtiön tunnettuutta, joten medianäkyvyyden rakentaminen on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen varsinaisia listautumisvalmisteluja ja medianäkyvyys kannattaa rakentaa liiketoimintaa tukevasta lähtökohdasta. Itse listautumisen markkinointikampanjan tulee herättää erityisesti yksityissijoittajien mielenkiinto.
Finanssivalvonnan uuden linjauksen mukaan markkinointimateriaaleja ei tarvitse toimittaa ennakkotarkastukseen, mikä voi helpottaa kampanjan suunnittelua. Markkinoinnin ohella tulee huomioida, että taloudellinen raportointi ja tiedonantovelvollisuus on saatettava listayhtiöltä edellytettävälle tasolle. Läpinäkyvän ja säännöllisen raportoinnin seurauksena aiemmin paljastumattomat epäkohdat voivat helposti nousta julkisuuteen.
Listautumista harkitsevan yhtiön on siksi valmistauduttava toimintansa perusteelliseen julkiseen tarkasteluun, panostettava maineriskien ja yhtiön toimintaan liittyvien riskien kartoittamiseen, pyrittävä mahdollisuuksien mukaan mitigoimaan niitä ja varauduttava asianmukaisesti myös haastaviin viestintätilanteisiin.
Listautumispäätös – aloita valmistautuminen tänään
Kuten edellä käy ilmi, oikean listautumisajankohdan määrittäminen on harvoin yksiselitteistä. Lopulta kyse on päätöksestä ryhtyä toimiin, jotka mahdollistavat listautumisen. Listautuminen ei ole oikea strateginen liike kaikille yrityksille kaikissa kehitysvaiheissa, mutta toisaalta viime vuosina on nähty lukuisia esimerkkejä onnistuneista listautumisista, joissa kasvuhakuiset yritykset ovat toimialasta ja toimintahistorian pituudesta riippumatta käynnistäneet listautumisen myötä uuden vaiheen strategian toteuttamisessa ja omistajapohjan kehittämisessä.
Parhaiten ajoitetuissa listautumisanneissa yhdistyvät optimaaliset markkinaolosuhteet sekä vahva sisäinen valmius ja asemoituminen. Onnistunut IPO rakennetaan kauan ennen pörssin kellon soittoa – harvoin on liian aikaista alkaa perehtyä asiaan ja miettiä listautumisen edellytyksiä.
Vaikka listautuminen jäisi lopulta toteuttamatta, on listautumiseen tähtääminen usein hyödyllistä; listautumisprosessissa yhtiön toimintaa tarkastellaan kriittisesti useiden eri neuvonantajien toimesta, mikä on omiaan kehittämään yhtiötä.