4.10.2024

Hallituksen esitys laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä eduskuntaan

Valtioneuvosto on 3. lokakuuta 2024 antanut esityksen eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 147/2024 vp). Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2025. 

Sääntelyn myötä siirryttäisiin toimijalähtöisestä merituulivoimahankkeen aluevalinnasta valtiojohtoiseen valintaan vastaavasti kuin Suomen aluevesillä. Jatkossa kilpailutukseen valikoituvat talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet päätettäisiin valtioneuvoston päätöksellä. Hankekehittäjät talousvyöhykkeen merituulivoima-alueille valittaisiin Energiaviraston järjestämällä kilpailutuksella, kun taas aluevesillä kilpailutuksen järjestää Metsähallitus. Energiaviraston järjestämän kilpailutuksen voittajalla olisi yksinoikeus hakea hyödyntämislupaa kilpailutetulle alueelle.

Kirjoitimme talousvyöhykkeen merituulivoimasta annetusta laista jo aiemmin, kun luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella. Kilpailutusmallin peruslähtökohdat ovat hallituksen esityksessä säilyneet samanlaisina kuin lausuntokierroksen luonnoksessa. Kerromme alla lyhyesti lausuntopalautteen perusteella tehdyistä muokkauksista sekä talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden valintojen ja ensimmäisen kilpailutuksen aikataulusta.

Lausuntopalaute toi muutoksia hallituksen esitykseen

Lausuntopalaute on osin huomioitu muutoksina hallituksen esitykseen. Osittain lausuntopalaute tullaan huomioimaan kilpailutuksen yksityiskohtia koskevan valtioneuvoston asetuksen sekä kilpailutettavien alueiden rajausten valmistelussa.

Hallituksen esityksessä on muun muassa luovuttu kolmen tarjoajan vähimmäisvaatimuksesta, eli tuulivoima-alueen kilpailutus voidaan toteuttaa, vaikka kilpailutukseen osallistuisi vain yksi tarjoaja. Kilpailutuksen voittaja voisi hakea hyödyntämislupaa pienemmälle alueelle kuin kilpailutettava alue, mutta muutoin kilpailutettua aluetta ei voitaisi hyödyntämisluvalla enää muuttaa tai laajentaa. Hyödyntämisluvassa voitaisiin kuitenkin antaa lupa suorittaa tutkimuksia merituulivoima-alueen ulkopuolella, jos esimerkiksi meriluontoon liittyvien tutkimusten laatiminen sitä edellyttää.

Hankekehittäjien olisi hallituksen esityksen mukaan myös riittävää asettaa yksi ainoa osallistumisvakuus kaikkia niitä kilpailutuksia kohden, joihin hankekehittäjä on osallistumassa samanaikaisesti. Edistämisvakuuden asettamisen takarajaa on puolestaan pidennetty kolmeen kuukauteen. Edistämis- ja osallistumisvakuuksien sekä osallistumismaksun määrä määritettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Hyödyntämismaksun suuruus olisi kilpailutuksen voittaneeseen tarjoukseen sisältyvä tarjottu hyödyntämismaksu.

Energiaviraston kilpailutuksen voittajaa koskevasta päätöksestä valitettaisiin oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen markkinaoikeuteen, jolla arvioidaan olevan vankka erityisasiantuntemus kilpailutusasioissa. Valtioneuvosto voisi hakemuksesta myöntää hyödyntämisluvan ehdollisena, vaikka päätös kilpailutuksen tuloksesta ei olisi lainvoimainen. Lupaa ei kuitenkaan voitaisi myöntää, jos päätökseen on vaadittu oikaisua eikä oikaisuvaatimukseen ole annettu ratkaisua.

Myöhemmin valmisteltavassa valtioneuvoston asetuksessa säädettäväksi jäävät vakuuksien ja maksujen määrien ohella muun muassa kilpailutuksen laadulliset kriteerit. Kilpailutettavien merituulivoima-alueiden valinnassa voidaan työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan huomioida lausuntopalaute, jonka mukaan aluevalinnoissa tulisi painottaa hankkeiden verkkoliitäntämahdollisuuksia, hankekehittäjien jo tekemiä selvityksiä eri alueiden soveltuvuudesta merituulivoimaan sekä tuulituotantoprofiileja.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös osioita, joita ei lausuntopalautteesta huolimatta ole muutettu. Esimerkiksi liittymisjohto sähköverkkoon ei olisi uuden lain soveltamisen ja merituulivoima-alueiden kilpailutuksen piirissä. Liittymisjohtojen reitityksen, vetyputkien ja sähköverkkoliitännän luvitus tapahtuisi talousvyöhykkeellä Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) mukaisesti ja Suomen valtion alueella muun soveltuvan lainsäädännön perusteella.

Seuraavat askeleet

Seuraavaksi hallituksen esitys etenee eduskuntaan, joka voi tehdä lakiesitykseen muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on myös esittänyt alustavia arvioita talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kilpailutusten valmistelun aikataulusta. Arviot ovat kuitenkin vain suuntaa antavia.

Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kilpailutuksen yksityiskohdista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, jonka valmistelu aloitetaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuluvana syksynä 2024. Tavoitteena on järjestää asetusta koskeva lausuntokierros alkukesästä 2025.

Myös merituulivoima-alueiden valinnan valmistelu on tarkoitus aloittaa kuluvana syksynä. Näin viranomaisten laatimien suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi päästään aloittamaan alkuvuodesta 2025. Valtioneuvosto tulee tämänhetkisen arvion mukaan tekemään päätöksen aluevalinnoista loka–marraskuussa 2025.

Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa esittämän arvion mukaan ensimmäinen kilpailutus päästäisiin aloittamaan joulukuussa 2025. Päätös kilpailutuksen voittajasta annettaisiin kesäkuussa 2026, ja hankekehittäjän tulisi hakea hyödyntämislupaa viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun kilpailutuksen tulosta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Toukokuun aikatauluarviot ovat kuitenkin jo tähän mennessä hieman venyneet, joten on mahdollista, että kilpailutuksen aikataulu venyy hieman tätä pidemmälle. Kun hyödyntämislupa on myönnetty, hankekehittäjällä olisi oikeus hyödyntää talousvyöhykkeen tuulienergiaa ja tehdä hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta, mikä mahdollistaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämisen ja hankkeen luvituksen.

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman toimi Suomen Aurinkovoima Oy:n ja sen omistajien oikeudellisena neuvonantajana rahoituksen kilpailutuksessa ja rahoitusjärjestelyssä, jonka yhtiö toteutti Danske Bankin kanssa ja jolla varmistetaan yhtiön tulevien aurinkopuistohankkeiden toteutuksen rahoitus. Suomen Aurinkovoima on Oulun Seudun Sähkön, Oulun Energian, Vantaan Energian ja Savon Voiman perustama yhtiö, jonka tavoitteena on kasvattaa kotimaisen aurinkovoiman määrää. Suomen Aurinkovoima hoitaa kokonaisvaltaisesti aurinkopuistohankkeet aina suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon, ja sen tavoitteena on rakentaa kymmeniä aurinkopuistoja vuoteen 2030 mennessä. 
Julkaistu 22.10.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025
Avustimme Oomi Oy:tä sen laajentaessa toimintaansa uudelle mobiililiittymien liiketoiminta-alueelle ja uuden Oomi Mobiili -operaattoribrändin lanseeraamisessa. Työmme sisälsi hanketta edeltäneen due diligence -prosessin sekä keskeisten kumppanuussopimusten valmistelun ja neuvottelun, luoden Oomille vahvan perustan uuden liiketoiminnan aloittamiselle. Oomi Mobiili toimii virtuaalioperaattorina (MVNO) ja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden hankkia puhelinliittymän sähkösopimuksen yhteydessä. Palvelun vaiheittainen lanseeraus alkaa syksyllä 2025, ja tavoitteena on valtakunnallinen saatavuus vuoden 2026 alusta.
Julkaistu 15.8.2025
Neuvoimme Nevel Oy:tä sen hankkiessa Suomen toiseksi suurinta biokaasulaitosta operoivan Labio Oy:n liiketoiminnan. Järjestelyssä Lahti Aqua Oy ja Salpakierto Oy myivät Labion koko osakekannan Nevelille, mikä laajentaa Nevelin jo entuudestaan merkittävää materiaalitehokkuus- ja biokaasuportfoliota. Kauppa ei vaikuta Lahti Aquan vesihuoltotoimintaan tai Salpakierron yhdyskuntajätehuollon palvelutehtäviin. Labion toiminta ja asiakassuhteet jatkuvat ennallaan. ”Yhteistyö on meille luonnollinen askel jatkaessamme investointeja materiaalitehokkuuteen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Integroimalla Labion kattavan tarjooman sekä osaamisen voimme tarjota asiakkaille vahvan alustan materiaalin kiertoon. Vahvistamme myös markkina-asemaamme yhtenä Suomen johtavana toimijana materiaalitehokkuuden saralla”, sanoo Nevelin liiketoimintajohtaja Ville Koikkalainen. Nevel on energiainfrayhtiö, joka tarjoaa teollisuuden ja kiinteistöjen kehittyneitä, ilmastopositiiviseen tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Se operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on 190 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 16.7.2025