Rahoituspalvelu- eli fintech-alan start-upit pyrkivät muuttamaan ja uudistamaan finanssi- ja rahoitusalan perinteisiä toimintamalleja. Tässä tehtävässään ne ovatkin onnistuneet hämmästyttävän hyvin. Fintech-yritysten kantavia voimia ovat avoimuus, digitaalisuus, läpinäkyvyys ja tehokkuus. Ne keskittyvät usein perinteisiä pankkeja kapeampiin liiketoiminta-alueisiin ja toimivat täysin digitaalisesti, mikä tekee niistä ketteriä ja tehokkaita.
Mitkä ovat Pohjoismaiden fintech-kentän suurimmat trendit juuri nyt ja kuinka Suomi pärjää vertailussa? Kysyimme myös yhteistyökumppaneiltamme Vingeltä ja Gernandt & Danielssonilta Ruotsissa, Kromann Reumertilta Tanskassa ja Simonsen Vogt Wiigilta Norjassa, miten paikallinen fintech-ala on kehittynyt.
Taistelu Pohjoismaiden fintech-herruudesta on käynnissä
Deloitten selvityksen mukaan Ruotsi johtaa kisaa Pohjoismaiden fintech-herruudesta, mutta Suomi on heti kakkossijalla sijoitusten euromäärissä laskettuna (sijoitusten kappalemäärissä Tanska ajaa tällä hetkellä ohitsemme). Suomen lailla Tanska ja Norjakaan eivät luovu fintech-herruudesta taistelutta.
Kaikissa Pohjoismaissa erinäiset järjestöt ja jopa maiden virkakoneistot satsaavat fintechin luomien mahdollisuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen. Suomen valtiovarainministeriö on perustanut asiantuntijaryhmän seuraamaan ja edistämään rahoituspalveluteknologian kehittymistä, ja finanssivalvojat ovat perustaneet Innovaatio-HelpDeskin vauhdittamaan suomalaisten finanssi-innovaatioiden kehitystä. Lisäksi kaikissa Pohjoismaissa on perustettu erilaisia fintech-yhteenliittymiä: esimerkkeinä Suomen Fintech Finland -verkosto, ruotsalaisten fintech-yritysten muodostama Swedish Financial Technology Association ja Tanskassa Copenhagen Fintech.
Fintech tarjoaa kasvumahdollisuuksia myös perinteisille pankeille
Vuoden 2018 alussa voimaan tuleva PSD2 EU -maksupalveludirektiivi pakottaa pankit avaamaan ulkopuolisille palveluntarjoajille pääsyn pankin asiakkaiden tileihin ja maksuihin. Uhkakuvia on maalattu isolla pensselillä vasten kivijalkapankkien kasvoja, mutta pikkuhiljaa uhkistakin on alkanut tulla mahdollisuuksia. Mielenkiintoinen on esimerkiksi Accenture Strategyn arvio siitä, että Pohjoismaissa pankit voivat kasvattaa liikevaihtoaan vuoteen 2020 mennessä jopa 5 miljardilla eurolla, jos ne vain pystyvät hyödyntämään yhteistyötään fintech-yritysten kanssa. Kaikki suuret suomalaiset pankit pyörittävät erilaisia ohjelmia ja digitaalisia hautomoja päästäkseen kiinni uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin: kenet asiakas valitsee, kun pankkien ja fintechien käyttökokemus ja hintataso alkavat kohdata?
Finanssivalvonnan mukaan kotimaiset sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiöt pyrkivät ensisijaisesti tulemaan toimeen omillaan, vaikka esimerkiksi automatisoituva sijoitusneuvonta ja big data vaikuttavat jatkossa merkittävästi myös näihin sektoreihin. Suomalaiset pankit ovat kuitenkin jo heränneet pohjoismaiseen kilpailuun ja tehneet maksupalveluihin liittyviä uudistuksia. Yksi esimerkki tästä on reaaliaikainen mobiilisiirtopalvelu Siirto, joka mahdollistaa eri pankkien asiakkaille reaaliaikaiset rahansiirrot ”kännykästä kännykkään”. Ruotsissa Swish-sovellus muokkaa tottumuksia kohti tulevaisuutta ilman käteistä: Ruotsissa jopa neljä viidestä transaktiosta tehdään korteilla tai mobiilisovelluksilla, ja jopa lapset taitavat naapurimaassamme korttimaksut. Norjassa suurimman kaupallisen pankin DNB:n omistama Vipps ja Tanskassa Danske Bankin MobilePay säilyttävät asemansa käytetyimpinä mobiilimaksusovelluksina.
EY:n julkaiseman pankkien tilannetta kartoittaneen bank relevance -tutkimuksen mukaan Suomessa kuluttajat ovat muita maita uskollisempia perinteisille pankeille ja niiden tarjoamille finanssialan palveluille. Suomalaiset eivät tutkimuksen mukaan herkästi vaihda palveluntarjoajia tai etsi näille vaihtoehtoja. Tämä voi myös osittain hidastaa suomalaispankkien innokkuutta toimia uusien fintech-innovaatioiden edelläkävijänä.
Painopiste edelleen rahoituskierroksissa suurten yrityskauppojen sijaan
Muutamia tähdenlentoja lukuun ottamatta yrityskaupat ovat kaikissa Pohjoismaissa vielä pieniä ja fokus on selkeästi vielä fintech-alan start-up-yritysten rahoituskierroksissa. Perinteisten toimijoiden aktivoiduttua rahoituksen saaminen on kuitenkin helpottunut ja määrät ovat kasvussa. Ruotsalainen fintech-jätti Klarna sai kerättyä 35 miljoonan dollarin velkarahoituksen kesäkuussa 2016. Ruotsalaisista pankeista etenkin Swedbank ja SEB ovat parin viime vuoden aikana olleet aktiivisesti ostoksilla. Yhtenä esimerkkinä voi mainita yksityisiä rahoituspalveluita tarjoavan Tinkin 85 miljoonan kruunun sijoituskierroksen, jossa SEB oli yksi suurimmista sijoittajista.
Kollegamme muissa pohjoismaisissa toimistoissa ovat myös kaikki sitä mieltä, että selkeä suuntaus on ennemmin perinteisten toimijoiden ja start-upien välinen yhteistyö sekä start-up-yritysten hankkiminen kuin niiden kanssa kilpaileminen.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 21.1.2025 – Rahoitus
LMA:n uudet vihreitä lainoja koskevat mallilausekkeet ja term sheet -malli edistävät kestävää rahoitusta
Julkaistu 2.10.2024 – Rahoitus
Kestävä rahoitus on elinehto vihreän siirtymän tavoitteiden toteutumiselle
Julkaistu 16.9.2024 – Rahoitus
Private credit on vaihtoehto pankkirahoitukselle
Julkaistu 14.5.2024 – ESG ja yritysvastuu
Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva asetus tuo ennustettavuutta, mutta tiukat säännöt voivat arveluttaa liikkeeseenlaskijoita
Minna Korhonen & Anna-Sofia Alahuita
Minna Korhonen & Lia Heasman
Tero Tuomisto, Minna Korhonen & Jenny Shahnovskij
Tero Tuomisto, Lia Heasman & Valter Olkkonen
Uusimmat referenssit
OP Yrityspankki – Kiinteistörahoitusjärjestely
Toimimme OP Yrityspankki Oyj:n neuvonantajana kiinteistörahoitusjärjestelyssä, joka koskee Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitsevaa DHL Expressille rakenteilla olevaa logistiikkakeskusta. Järjestelyssä Nrep ja Pontos Group ostivat Finavian osuuden rakenteilla olevasta logistiikkakeskuksesta. Nrep toimi järjestelyssä NSF III-rahaston lukuun. Hankkeelle haetaan LEED Platinum-sertifikaattia ja sertifioinnin johdosta laina on tarkoitus luokitella vihreäksi lainaksi logistiikkakeskuksen valmistuttua.
Julkaistu 12.3.2025
Gasum – Uuden bunkkerialuksen hankkiminen
Toimimme Gasumin neuvonantajana järjestelyssä, jossa Gasum hankki uuden nesteytetyn maakaasun (LNG) sekä nesteytetyn biokaasun (LBG) bunkkerialuksen. Celsius-niminen alus palvelee Gasumin asiakkaita vuodesta 2027 alkaen. Aluksen omistaa Gasumin ja ruotsalaisen Sirius Shipping -varustamon yhteisyritys. Aluksen rakentaa RMK Marine -telakka Istanbulissa, Turkissa. Investointi on osa Gasumin strategiaa turvata LNG:n ja LBG:n saatavuus asiakkailleen Luoteis-Euroopan alueella kysynnän kasvaessa tulevina vuosina.Gasum on pohjoismainen kaasualan ja energiamarkkinoiden asiantuntija. Gasum tarjoaa puhtaamman energian ja energiamarkkinoiden asiantuntijapalveluita teollisuudelle ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä puhtaampia polttoaineratkaisuja maa- ja meriliikenteeseen. Yritys auttaa asiakkaitaan pienentämään sekä omaa että asiakkaidensa hiilijalanjälkeä. Sirius on Backmanin perheen perustama ruotsalainen varustamo. Siriuksella on 11 tuote-/kemikaalisäiliöalusta ja kaksi LNG-säiliöalusta, ja lisäksi se hallinnoi kolmea tuote-/kemikaalisäiliöalusta.
Julkaistu 11.3.2025
Neste – 200 miljoonan euron vihreä lainasopimus
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä kahdenvälisen 200 miljoonan euron vihreän lainasopimuksen Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ):in kanssa. Lainasopimuksesta saatavat varat käytetään Nesteen vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Lainasopimus on viisivuotinen. Helmikuussa 2024 Neste julkisti uudistetun vihreän rahoituksen viitekehyksensä (Green Finance Framework), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa tulevat rahoitustoimet markkinoiden parhaiden käytäntöjen ja standardien kanssa. Uudistettuun viitekehykseen kuuluu uusiutuvia ratkaisuja sekä kiertotalousratkaisuja ja uusiutuva energia omana sijoituskategoriaan. Nesteen ilmastosuunnitelmassa pidemmän aikavälin toimia ovat muun muassa uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajempi soveltaminen erityisesti uusiutuvan vedyn osalta. On arvioitu, että uusiutuvalla vedyllä ja muilla uusilla teknologioilla voidaan pienentää vuoden 2019 vertailutason mukaisten päästöluokkien 1 ja 2 päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Julkaistu 21.2.2025
OP Yrityspankki, Nordea Bank ja Skandinaviska Enskilda Banken – DevCo Partnersin omistaman Vexven lainarahoitusjärjestely
Neuvoimme OP Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Abp:n ja Skandinaviska Enskilda Banken AB:n muodostamaa rahoittajakonsortiota DevCo Partners Oy:n omistaman Vexve-yhtiön lainarahoitusjärjestelyssä. Rahoitusjärjestely sisälsi 143 miljoonan euron suuruiset hankinta-, jälleenrahoitus- ja muut lainat, joilla rahoitettiin muun muassa tanskalaisen Frese A/S:n hankinta. Frese on johtava korkealaatuisten dynaamisten linjasäätöventtiileiden valmistaja. Vexven yhteenlaskettu liikevaihto kaupan toteutumisen jälkeen on noin 200 miljoonaa euroa. Vexve on Euroopan johtava vaativien venttiiliratkaisujen toimittaja energiasektorille ja valituille energiaintensiivisille teollisuudenaloille.
Julkaistu 7.2.2025