1.3.2022

Ukrainan sota – miten Venäjälle asetetut pakotteet vaikuttavat yritysten toimintaan?

 

Venäjä ilmoitti maanantaina 21. helmikuuta tunnustavansa itsenäisiksi Donetskin ja Luhanskin alueiden osat Itä-Ukrainassa, jotka eivät ole Ukrainan hallituksen valvomia, ja aloitti torstaina 24. helmikuuta sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan.

Euroopan unioni on vastannut Venäjän kansainvälistä oikeutta rikkovaan toimintaan asettamalla uusia laaja-alaisia pakotteita Venäjää vastaan. EU on myös viestittänyt muiden länsimaiden kanssa, että uusien, yhä tiukentuvien pakotteiden asettamista tarkastellaan koko ajan sodan jatkuessa.

Vaikka pakotteille on länsimaissa vahva kannatus, pakotteiden kääntöpuolena ovat kuitenkin yritystoimintaan kohdistuvat haittavaikutukset. Selvää on, että etenkin Venäjällä kauppaa käyviin yrityksiin pakotteet voivat osua lujasti vientikieltojen vuoksi. Haittavaikutukset ovat myöskin suurempia niin sanottujen sektoripakotteiden alalla, joihin kuuluvat esimerkiksi energia- ja rahoitusala. Myöskin maksuliikenteeseen kohdistuvat rajoitukset vaikeuttavat liiketoimintaa.

Pakotelistojen ja muiden sanktioiden noudattaminen on epävakaassa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää, sillä pakotesäädösten rikkominen on rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Liiketoiminnan kannalta onkin syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi tuotteiden vientikieltolistauksiin sekä asiakkaiden ja arvoketjun eri yritysten tunnistamiseen, mukaan lukien yrityksissä määräysvaltaa käyttävät henkilöt (Know Your Client, KYC). Myös rahoitussopimukset sisältävät usein velvollisuuden noudattaa kansainvälisiä pakotteita.

Seuraamme Ukrainan tilanteen kehittymistä jatkuvasti. Tämä kirjoitus kuvastaa tilannetta tiistaina 1.3.2022 ja ajantasaisin tieto löytyy aina asiasta vastaavien viranomaisten sivuilta.   

Vastaamme mielellämme pakotteita koskeviin kysymyksiinne.

Uudet Venäjä-pakotteet

Suomi reagoi Venäjän toimiin osana EU:ta, jonka asettamilla pakotteilla on suomalaisten yritysten kannalta suurin välitön merkitys. EU puolestaan koordinoi pakotteita yhdessä kansainvälisten kumppaniensa kanssa, erityisesti Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan. Myös näiden valtioiden asettamat pakotteet vaikuttavat suomalaisyritysten toimintaan, etenkin kun on kyse rahoitussektorin pakotteista tai vientikielloista.

Pakotteita tarkastellessa on hyvä huomata, että EU:n asettamat uudet pakotteet on asetettu jo voimassa olevien pakotteiden lisäksi. EU on alun perin asettanut Venäjälle pakotteita Krimin ja Sevastopolin alueiden laittoman Venäjään liittämisen johdosta vuonna 2014.

EU

EU on toistaiseksi hyväksynyt pakotteita Venäjää vastaan 23.2., 25.2. ja 28.2.2022.

1. Henkilöpakotejärjestelmä

Henkilöpakotejärjestelmä perustuu yksityishenkilöiden ja yhteisöiden varojen jäädytykselle ja matkustuskielloille. EU:n henkilöpakotelistalle kuuluu tällä hetkellä yhteensä 680 yksityishenkilöä, mukaan lukien presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov. Lisäksi henkilöpakotteiden piirissä on 53 yhteisöä.

Henkilöpakotejärjestelmän piiriin kuuluu myös valkovenäläisiä henkilöitä, jotka edistivät Venäjän sotilaallista hyökkäystä Valko-Venäjältä.

2. Sektoripakotejärjestelmä

Sektoripakotejärjestelmän tavoitteena on rajoittaa Venäjän talouden strategisten sektoreiden toimintaa. Sektoripakotejärjestelmän piiriin kuuluvat tällä hetkellä seuraavat alat:

Rahoitusalalla EU on rajoittanut Venäjän pääsyä EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoille ja -palveluihin. Pakotteilla on toisaalta kielletty Venäjän valtion, hallituksen ja Keskuspankin rahoittaminen sekä toisaalta rajoitettu venäläisten pankkien ja valtio-omisteisten yhteisöjen rahoitusta.

Puolustus- ja turvallisuusalan pakotteisiin kuuluvat ennen kaikkea kaksikäyttötuotteet ja -teknologiat. Vientikieltojen piiriin kuuluvat kuitenkin myös esimerkiksi elektroniikka ja meriteknologia. Energia-alalla pakotteet puolestaan kohdistuvat öljynjalostukseen, kun taas ilmailualalla ja avaruusteollisuudessa pakotteiden piirissä ovat kaikki soveltuvat tuotteet ja teknologiat.

3. Talouspakotteet Donetskin ja Luhanskin alueille

Donetskin ja Luhanskin alueille, jotka eivät ole Ukrainan valtion kontrollissa, on asetettu alueellisia talouspakotteita. Näiden pakotteiden piiriin kuuluvat muun muassa vienti ja tuonti sekä investoinnit.

Alueelliset talouspakotteet ovat samankaltaisia kuin jo vuonna 2014 Krimin ja Sevastopolin alueille asetetut pakotteet alueiden laittoman Venäjään liittämisen johdosta.

EU pohtii paraikaa yhä ankarampien pakotteiden hyväksymistä. Pöydällä on ainakin tiettyjen venäläisten pankkien sulkeminen kansainvälisen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle. Tämä tarkoittaisi sitä, että venäläiset pankit eivät voisi enää välittää maksujaan järjestelmän kautta vaikeuttaen maksuliikennettä.

Yhdysvallat

Yhdysvaltojen talouspakotteita hallinnoi valtiovarainministeriön alainen Office of Foreign Assets Control (OFAC).

OFACin pakotelista, niin sanotulle SDN-lista, sisältää EU:n tavoin yksityishenkilöitä ja yhteisöjä. Kattavuudeltaan Yhdysvaltojen pakotelista on kuitenkin hieman laajempi. Yhtä lailla pakotelistalle asettamisen keskeisin vaikutus on henkilöiden varojen jäädyttäminen ja asettaminen matkustuskieltoon.

Yhdysvallat on kohdistanut vahvoja talouspakotteita etenkin venäläisiin pankkeihin. Esimerkiksi Sberbank-yhtiön dollarimääräinen maksuliikenne on määrätty keskeytettäväksi 26.3.2022 alkaen ja neljän muun pankin varat Yhdysvalloissa on jäädytetty.

Lisäksi Yhdysvallat on asettanut pääoma- ja velkarahoitukseen liittyviä rajoituksia 13 yhteisölle, joihin kuuluvat Venäjän suurimmat rahoituslaitokset sekä yhteisöjä Venäjän talouden strategisesti tärkeiltä sektoreilta. EU:n tavoin Yhdysvallat on asettanut Donetskin ja Luhanskin alueille talouspakotteita sekä rajoittanut Venäjän valtion varainhankintaa Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilta.

Lisäksi Yhdysvaltojen kauppaministeriön alainen Bureau of Industry and Security (BIS) on asettanut rajoituksia sotilaskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden ja teknologioiden vientiin. Myös puolustus- ja ilmailualan sekä merenkulun käyttöön tarkoitetut tuotteet ja teknologia on asetettu tiukempaan vientikontrolliin.

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneen kuningaskunnan henkilöpakotelista kohdistuu pitkälti samoihin henkilöryhmiin kuin EU:n ja Yhdysvaltojen. Pakotelistan piirissä on tällä hetkellä 190 yksityishenkilöä ja 59 yhteisöä.

Samoin Yhdistynyt kuningaskunta on rajoittanut Venäjän ja venäläisten yhteisöjen pääsyä pääoma- ja rahoitusmarkkinoilleen sekä asettanut korkean teknologian tuotteiden vientikieltoja.

Mitä seuraavaksi?

Ukrainan sodan pitkittyessä on mahdollista, että Venäjä tulee asettamaan länsimaille vastapakotteita. Esimerkiksi lentotilojen sulkemiseen venäläiseltä lentoliikenteeltä Venäjä on vastannut sulkemalla oman lentotilansa vastaavalla tavalla. Vastapakotteiden vaikutus olisi todennäköisesti kovin vientiyrityksiin ja energiasektoriin.

Myös pidemmällä aikavälillä Venäjän kauppaan tulee liittymään aiempaa suurempaa epävarmuutta. Epävarmuus tulee heijastumaan koko yritysten arvoketjuun, esimerkiksi hankintaan, toimitussopimuksiin ja investointeihin. Tilanteen pitkittyessä yhä useampi yritys joutuu todennäköisesti arvioimaan erilaisista sopimuksista irtautumisen mahdollisuutta. Tulemme myös mahdollisesti näkemään yhä useamman ulkomaisen yrityksen vetäytyvän Venäjän markkinoilta.