21.11.2018

Valokuvien käyttäminen markkinoinnissa vaatii kaupallista käyttöä koskevan luvan

Tekijänoikeus ja valokuvat ovat puhuttaneet viime aikana Euroopan Unionin tuomioistuimen antaman valokuvien käyttöä käsittelevän ennakkoratkaisun (EUT C‑161/17) vuoksi. Ratkaisussa oli lyhyesti kyse siitä, että henkilö jolla ei ollut oikeutta valokuvaan, oli kopioinut valokuvan eli valmistanut siitä kappaleen ja ladannut kuvasta kopion internettiin. Tekijänoikeudellisesti ratkaisu ei sisältänyt mitään uutta: se kertoo vain, että tekijänoikeudella suojattuja teoksia ei saa levittää tai kopioida ilman oikeudenhaltijan lupaa.

Näistä otsikoista inspiroituneena käsittelen tässä kirjoituksessani valokuvien käyttämisen pelisääntöjä ja seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon erityisesti silloin kun kuvia käytetään markkinointitarkoituksessa. Mitä puolestaan tulee ottaa huomioon, kun markkinointitarkoituksessa käytetään valokuvia, joissa esiintyy tunnistettavissa olevia henkilöitä?

Valokuvat ovat aina jollakin tavalla suojattuja

Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmaisuasua. Tekijänoikeussuojan edellytyksenä on kuitenkin ns. teoskynnyksen ylittyminen. Teoskynnys on kuvitteellinen omaperäisyyden ja itsenäisyyden raja, joka teoksen tulee ylittää saadakseen tekijänoikeussuojaa. Hyvä on siis huomata, että läheskään kaikki materiaali ei siten ole tekijänoikeussuojattua ja tällaista materiaalia voi vapaasti käyttää. Koska tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolin vuodesta eteenpäin, kyseessä on ajallisesti hyvin pitkä yksinoikeus.

Valokuvien osalta teoskynnys on ollut perinteisesti korkea. Ollakseen teos valokuvan tulee ilmentää kuvaajan omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä sekä kuvaajan persoonallista leimaa niin, ettei kukaan toinen olisi päätynyt vastaavanlaiseen lopputulokseen. Tällaisia persoonallisia ratkaisuja kuvaaja on voinut tehdä esimerkiksi rajauksen, valotuksen, sommittelun ja ehkä myös kuvan käsittelyn suhteen. Esimerkiksi päiväntapahtumasta tietyssä annetusta tilanteesta otettu uutiskuva ei useinkaan olisi sellainen taiteellisuutta ja kuvaajan omaa panosta ilmentävä teos, joka saisi tekijänoikeussuojaa.

Tekijänoikeus sisältää kuitenkin pienen jipon valokuvien osalta, sillä tekijänoikeuslain sisältämä valokuvien lähioikeussuoja eroaa varsinaisesta tekijänoikeussuojasta pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta vain suoja-ajaltaan. Tavallisen valokuvan suoja-aika on kuitenkin olennaisesti teosvalokuvan suoja-aikaa lyhyempi, 50 vuotta valokuvan valmistamisesta, eli nykyään käytännössä kuvan ottamisesta, lukien.

Koska kaikki valokuvat ovat ainakin tavallisina valokuvina suojattuja 50 vuoden ajan niiden ottamisesta, käyttäessäsi valokuvia toimit käytännössä aina jonkun tekijänoikeussuojan tai siihen verrattavan lähioikeussuojan piirissä.

Tekijänoikeudenhaltijalla on yksinoikeus päättää, valmistetaanko hänen teoksestaan kappaleita esimerkiksi printtinä tai saatetaanko sitä yleisön saataville vaikkapa internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Kuvan käyttäminen markkinointitarkoituksessa edellyttää aina, että kuvan käytöstä nimenomaan kaupallisessa yhteydessä on sovittu kuvan oikeudenhaltijan kanssa.

Henkilön kuvan käyttäminen markkinoinnissa

Tunnistettavissa olevasta henkilöstä otettuun kuvaan liittyy kahdenlaista problematiikkaa; toisaalta valokuvaajan mahdollinen tekijänoikeus tai valokuvaoikeus itse kuvaan, sekä toisaalta kuvan kohteen oikeus omaan kuvaansa. Kuvassa olevan henkilön osalta kyse ei ole tekijänoikeudesta, vaan henkilötietojen- ja yksityisyyden suojasta, sillä valokuva tunnistettavissa olevasta henkilöstä on aina lähtökohtaisesti myös henkilötieto.

Toki eroa on sillä, onko kuva esimerkiksi julkiselta paikalta otettu tilannekuva, jossa on suuri joukko ihmisiä vai kuva yhdestä tai muutamasta tunnistettavissa olevasta henkilöstä. Arvioinnissa parametreinä toimivat mm. henkilön tunnistettavuus, kuvan rajaus ja kuvaustilanne, mutta toki yksityisyydensuoja on voimassa julkisilla paikoillakin. Vaikka kuvaamisen kannalta julkinen paikka antaakin kotirauhan piiriin kuuluvaa paikkaa vapaammat kädet, täytyy kuvien käyttötarkoitus pitää mielessä. Jos tunnistettavissa olevan henkilön kuvaa käytetään markkinointitarkoituksessa, kuvan käyttö edellyttää aina kuvattavan suostumusta.

Varmista etukäteen, että kuvan kaupallinen käyttö on sallittu ja kuvan päätähtien suostumus löytyy

Summa summarum, varmista ennen kuvan käyttämistä, että yritykselläsi on riittävät oikeudet käytettävään sisältöön.

Mikäli valokuvat on hankittu kuvapankeista tai yhteistyökumppanilta, kannattaa vielä erikseen varmistaa, että sisällön luovuttaja joko omistaa oikeudet sisältöön tai sillä itsellään on riittävät oikeudet kuvien käyttöön markkinointitarkoituksessa, sekä oikeus myös myöntää tällaisia oikeuksia omille asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen.

Mikäli kuvissa esiintyy tunnistettavissa olevia henkilöitä, on tärkeää varmistua myös nimenomaisesti siitä, että henkilöt ovat antaneet suostumuksensa heidän kuvansa käyttämiseen markkinoinnissa, sillä muuten markkinointi voi johtaa jopa korvausvastuuseen ja brändiä vahingoittavaan julkisuuteen.

Sanomattakin on selvää, että nämä seikat on syytä sopia kirjallisesti, vaikkapa vähintään sähköpostilla.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Markkinaliiton sivuilla 6.11.2018 osoitteessa: https://www.markkinointiliitto.fi/sisallot/mark-juristiryhma-valokuvien-kayttaminen-markkinoinnissa-vaatii-kaupallista-kayttoa-koskevan-luvan/ . Hilma-Karoliina Markkanen on MARK Juristiryhmän jäsen.

Uusimmat referenssit

Toimimme Anora Groupin neuvonantajana immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Hoidamme Anora Groupin toimeksiantoja tavaramerkkien ja mallioikeuksien globaaliin suojaamiseen ja puolustamiseen sekä brändisalkun hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Avustamme Anora Groupia myös markkinointilainsäädäntöön, sosiaaliseen mediaan ja verkkotunnuksiin liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Anora Group Oyj on pörssiyhtiö, joka syntyi vuonna 2021 suomalaisen Altia Oyj:n ja norjalaisen Arcus ASA:n fuusioituessa. Anora Group on johtava viinien ja väkevien alkoholijuomien bränditalo Pohjoismaissa sekä vastuullisuuden edelläkävijä alallamme maailmanlaajuisesti. Anora Groupilla on laaja portfolio ikonisia brändejä, kuten Koskenkorva, Linie, Larsen, Skagerrak, Chill Out, Ruby Zin, Wongraven, O.P. Anderson ja Falling Feather. Vientiä yhtiöllä on yli 30 markkinalle.
Julkaistu 28.1.2026
Avustamme Sinituotetta tavaramerkkien ja mallioikeuksien suojaamisessa ja puolustamisessa sekä IP-salkun hallintaan liittyvissä kysymyksissä. SINI-tavaramerkillä Sinituote myy ja markkinoi siivousvälinesarjaa. Moni varmasti tunnistaa sloganin SINILLÄ SIIVOUS SUJUU. SINI siivousvälineet ovatkin tuoteryhmässään Suomen suosituimpia. KUNGS on Pohjoismaiden johtava autotarvikesarja, johon kuuluu Suomen talveen ja ankariin sääolosuhteisiin kehitetyt talvituotteet kuten esimerkiksi lumiharjat ja jääraapat. Yrityksen yksi legendaarisimmista tuotteista on 1950-luvulla kehitetty Sinipiika, joka on edelleen tuotannossa. Sinituotteen pääbrändejä ovat SINI- ja KUNGS-tavaramerkkien lisäksi SAVU, LUNDIA, RÖRETS ja VS-HARJA. Tuotteet suunnitellaan Suomessa ja pääosin myös valmistus on Suomessa. Sinituotteella onkin oma tehdas Kokemäellä. Tuotekehityksessä keskitytään laadukkuuden lisäksi tuotteiden ergonomisuuteen, ekologisuuteen ja muotoiluun. Tuotekehitykseen ja muotoiluun tehtävät panostukset ovat merkittäviä, joten Sinituote myös suojaa ja puolustaa aktiivisesti omia tavaramerkkejään ja mallioikeuksiaan.
Julkaistu 22.1.2026
Tactic Games Oy on kansainvälinen peliyritys, joka kehittää ja valmistaa laadukkaita lautapelejä. Edustamme Tacticia tunnettuun MÖLKKY-peliin liittyvissä tavaramerkkien suojaus- ja loukkausasioissa sekä EU-tullivalvonnassa. Suosittua ulkopeliä myydään laajalti Euroopassa sekä Australiassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tactic on toiminut MÖLKKY-pelin yksinomaisena jakelijana vuodesta 2010. Se osti pelin liiketoiminnan Lahden Työn Paikka Oy:ltä 1.1.2017. Tacticin valikoimaan kuuluu myös muita klassikkopelejä, kuten Kimble, Alias ja iKNOW.
Julkaistu 15.1.2026
Avustamme Alma Media Oyj:tä ja sen konserniyhtiöitä tavaramerkkien ja muiden immateriaalioikeuksien suojaus- ja loukkausasioissa sekä brändisalkun hallintaan kysymyksissä. Olemme olleet mukana myös luomassa yhtiön brändistrategiaa ja hoitaneet markkinointioikeuteen sekä verkkotunnuksiin liittyviä asioita. Alma Media Oyj on voimakkaasti uudistuva mediayhtiö. Sen tunnetuimpia brändejä ovat Kauppalehti, Talouselämä, Affärsvärlden, Iltalehti, Aamulehti, Etuovi.com ja Monster.
Julkaistu 9.1.2026