27.9.2021

Whistleblowing – Onko organisaationne valmis, jos pilliin puhalletaan?

Suomessa valmistellaan parhaillaan niin sanottua whistleblower-lainsäädäntöä, joka mahdollistaa ilmoittajalle organisaatioissa tapahtuvien epäiltyjen väärinkäytöksien ja mahdollisen epäeettisen toiminnan turvallisen ilmoittamisen. Valmisteilla oleva uusi lainsäädäntö velvoittaisi yksityisellä sektorilla tietyin poikkeuksin yrityksiä, jotka työllistävät säännöllisesti vähintään 50 henkilöä, perustamaan organisaation sisäinen ilmiantokanava. Kanavan kautta muun muassa yrityksen työntekijät voivat tehdä luottamuksellisesti ilmoituksia epäillyistä väärinkäytöksistä koskien tietyn lainsäädännön rikkomista.   

Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 17.12.2021, jolloin myös organisaatioissa jo käytössä olevien ilmiantokanavien tulee täyttää uuden lainsäädännön vaatimukset. Lakiehdotukseen sisältyy siirtymäaika, jonka mukaan säännöllisesti 50–249 työntekijää työllistävien organisaatioiden on otettava sisäinen ilmiantokanava käyttöön viimeistään 17.12.2023.

Henkilötietojen käsittely ilmiantokanavissa

Suomessa työelämän tietosuojasääntelyssä pääsääntönä on, että työntekijää koskevat henkilötiedot tulee kerätä työntekijältä itseltään ja henkilötietoja voidaan kerätä muista lähteistä vain työntekijän suostumuksella. Tämä vaatimus on aiheuttanut haasteita ilmiantokanavien perustamiselle Suomessa. Nyt valmisteilla olevan lainsäädännön lisäksi myös työelämän tietosuojalakia on tarkoitus muuttaa siten, että työntekijän henkilötietojen kerääminen ilmiantokanavien kautta olisi jatkossa sallittua ilman asianomaisen työntekijän suostumusta.  

Jotta työnantaja voi käsitellä ilmiantokanavien kautta tehtyjä ilmoituksia ja niihin sisältyviä henkilötietoja, on ilmiantokanavan käyttöönotossa kuitenkin huomioitava tietosuojasääntelyyn ja yhteistoimintalakiin perustuvat vaatimukset. Tietosuojavelvoitteiden mukaisesti toteutettu ilmiantokanava ja asianmukainen tietosuojadokumentaatio ovat keskeisiä välineitä, joilla työnantaja voi tarvittaessa näyttää toimineensa lainsäädännön edellyttämällä tavalla käsitellessään ilmiantokanavaan tehtyjä henkilötietoja sisältäviä ilmoituksia. 

Ilmiantokanavien kautta kerättyjen henkilötietojen käsittelyä koskevat samat tietosuojavelvoitteet ja -periaatteet kuin muutakin henkilötietojen käsittelyä. Esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn perusteet ja käyttötarkoitukset sekä säilytysajat on määriteltävä lainsäädännön edellytysten mukaisesti ja tarpeettomat henkilötiedot on poistettava. Käsittelyn kohteena olevia henkilöitä on lisäksi tiedotettava henkilötietojen käsittelystä, ja organisaation on huolehdittava käsittelyn kohteena olevien henkilöiden tietosuojalainsäädäntöön perustuvien oikeuksien toteutumisesta.  

Tietosuojavaltuutetun päätöksen mukaan rekisterinpitäjien tulee laatia ilmiantokanaviin liittyvästä henkilötietojen käsittelystä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi. Vaikutustenarvioinnissa arvioidaan henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja erityisesti henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä sekä tarvittavia toimenpiteitä, joilla riskejä minimoidaan.

Tarvittavat toimenpiteet ilmiantokanavan käyttöönottamiseksi – mistä aloittaa?

Vaikka whistleblower-lainsäädännön valmistelu on vielä kesken, sisäisen ilmiantokanavan käyttöönottoon liittyviin toimenpiteisiin on suositeltavaa ryhtyä organisaatioissa viimeistään nyt ja laatia aluksi suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä.

Ilmiantokanavan käyttöönotto edellyttää ainakin seuraavia toimenpiteitä:

Miten uusi whistleblower-sääntely vaikuttaa työnantajiin?

Uuden sääntelyn ensisijaisena tarkoituksena on suojata ilmoituksen tekijää vastatoimilta sekä asettaa ilmoitusten käsittelyä koskeville menettelyille vähimmäisvaatimukset. Uuden lainsäädännön vaatimukset täyttävä ilmiantokanava suojaa ilmoittajan lisäksi myös yritystä, sillä ilmiantokanavan avulla sen on mahdollista saada tietoa liiketoimintaa mahdollisesti uhkaavista väärinkäytöksistä ja saada tietyksi ajaksi yksinoikeus ilmoitusten käsittelyyn.  

Sisäisen ilmiantokanavan käyttöönotto ei poista työnantajan velvollisuutta huomioida myös ilmoitusten kohteena olevien työntekijöiden oikeusturva. Työnantajan on jatkossakin huolehdittava esimerkiksi siitä, että ilmoituksen kohteena olevaa työntekijää informoidaan muualta kerätyistä henkilötiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten tutkinta, käsittely ja mahdolliset toimenpiteet edellyttävätkin tasapainoilua eri intressien – ilmoittajan, ilmoituksen kohteen ja työnantajan oikeuksien ja velvollisuuksien – välillä.

Ilmoittajan suoja vastatoimilta tulee korostamaan työnantajan toimimisvelvollisuutta sekä huolellisen dokumentoinnin tärkeyttä. Työnantajien tulee käytännössä pystyä osoittamaan, että sisäiseen ilmiantokanavaan tulevat ilmoitukset on käsitelty asianmukaisesti ja toisaalta, ettei ilmoittajaan ole kohdistettu kiellettyjä vastatoimia ilmoitusten takia. Lisäksi myös tietosuojavelvoitteiden noudattaminen tulee tarvittaessa pystyä osoittamaan, joka onnistuu käytännössä parhaiten huolellisella käsittelyprosessin määrittämisellä ja ilmoituksia koskevan käsittelyn dokumentoinnilla sekä asianmukaisella tietosuojadokumentaatiolla.

Uusimmat referenssit

Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025
Toimimme HANZA AB:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa puolustusteollisuuden sähköjärjestelmiin erikoistuneen Milectrian sopimusvalmistusliiketoiminnan.  Kauppa käsittää Milectria Oy:n (Suomi), Milectria OÜ:n (Viro) ja kiinteistöyhtiö Kiinteistö Oy Kanungin Karhun koko osakekannat. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. Kaupan odotetaan toteutuvan syyskuussa 2025.  HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. Seitsemässä maassa toimivan yhtiön vuotuinen liikevaihto on tällä hetkellä noin 6 miljardia Ruotsin kruunua ja sillä on noin 3100 työntekijää. Milectria on suomalainen puolustusteollisuuden sähköjärjestelmien sopimusvalmistaja.
Julkaistu 21.7.2025
Neuvoimme Nevel Oy:tä sen hankkiessa Suomen toiseksi suurinta biokaasulaitosta operoivan Labio Oy:n liiketoiminnan. Järjestelyssä Lahti Aqua Oy ja Salpakierto Oy myivät Labion koko osakekannan Nevelille, mikä laajentaa Nevelin jo entuudestaan merkittävää materiaalitehokkuus- ja biokaasuportfoliota. Kauppa ei vaikuta Lahti Aquan vesihuoltotoimintaan tai Salpakierron yhdyskuntajätehuollon palvelutehtäviin. Labion toiminta ja asiakassuhteet jatkuvat ennallaan. ”Yhteistyö on meille luonnollinen askel jatkaessamme investointeja materiaalitehokkuuteen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Integroimalla Labion kattavan tarjooman sekä osaamisen voimme tarjota asiakkaille vahvan alustan materiaalin kiertoon. Vahvistamme myös markkina-asemaamme yhtenä Suomen johtavana toimijana materiaalitehokkuuden saralla”, sanoo Nevelin liiketoimintajohtaja Ville Koikkalainen. Nevel on energiainfrayhtiö, joka tarjoaa teollisuuden ja kiinteistöjen kehittyneitä, ilmastopositiiviseen tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Se operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on 190 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 16.7.2025
Neuvoimme Pihlajalinna Oyj:tä järjestelyssä, jossa Pihlajalinna Terveys Oy ja Ikipihlaja Setälänpiha Oy myivät erityisasumispalveluiden liiketoimintansa Esperi Care Oy:lle. Kaupan kohteena olivat kolme Pihlajalinna Uniikki -yksikköä Hämeenlinnassa, Lohjalla ja Riihimäellä sekä Ikipihlaja Oiva Raisiossa. Järjestelyn seurauksena yhteensä yli 100 työntekijää siirtyi Esperille. Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Pihlajalinnalla on yli 160 toimipistettä ympäri Suomea ja laaja palveluvalikoima sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaille.
Julkaistu 2.6.2025