27.9.2021

Whistleblowing – Onko organisaationne valmis, jos pilliin puhalletaan?

Suomessa valmistellaan parhaillaan niin sanottua whistleblower-lainsäädäntöä, joka mahdollistaa ilmoittajalle organisaatioissa tapahtuvien epäiltyjen väärinkäytöksien ja mahdollisen epäeettisen toiminnan turvallisen ilmoittamisen. Valmisteilla oleva uusi lainsäädäntö velvoittaisi yksityisellä sektorilla tietyin poikkeuksin yrityksiä, jotka työllistävät säännöllisesti vähintään 50 henkilöä, perustamaan organisaation sisäinen ilmiantokanava. Kanavan kautta muun muassa yrityksen työntekijät voivat tehdä luottamuksellisesti ilmoituksia epäillyistä väärinkäytöksistä koskien tietyn lainsäädännön rikkomista.   

Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 17.12.2021, jolloin myös organisaatioissa jo käytössä olevien ilmiantokanavien tulee täyttää uuden lainsäädännön vaatimukset. Lakiehdotukseen sisältyy siirtymäaika, jonka mukaan säännöllisesti 50–249 työntekijää työllistävien organisaatioiden on otettava sisäinen ilmiantokanava käyttöön viimeistään 17.12.2023.

Henkilötietojen käsittely ilmiantokanavissa

Suomessa työelämän tietosuojasääntelyssä pääsääntönä on, että työntekijää koskevat henkilötiedot tulee kerätä työntekijältä itseltään ja henkilötietoja voidaan kerätä muista lähteistä vain työntekijän suostumuksella. Tämä vaatimus on aiheuttanut haasteita ilmiantokanavien perustamiselle Suomessa. Nyt valmisteilla olevan lainsäädännön lisäksi myös työelämän tietosuojalakia on tarkoitus muuttaa siten, että työntekijän henkilötietojen kerääminen ilmiantokanavien kautta olisi jatkossa sallittua ilman asianomaisen työntekijän suostumusta.  

Jotta työnantaja voi käsitellä ilmiantokanavien kautta tehtyjä ilmoituksia ja niihin sisältyviä henkilötietoja, on ilmiantokanavan käyttöönotossa kuitenkin huomioitava tietosuojasääntelyyn ja yhteistoimintalakiin perustuvat vaatimukset. Tietosuojavelvoitteiden mukaisesti toteutettu ilmiantokanava ja asianmukainen tietosuojadokumentaatio ovat keskeisiä välineitä, joilla työnantaja voi tarvittaessa näyttää toimineensa lainsäädännön edellyttämällä tavalla käsitellessään ilmiantokanavaan tehtyjä henkilötietoja sisältäviä ilmoituksia. 

Ilmiantokanavien kautta kerättyjen henkilötietojen käsittelyä koskevat samat tietosuojavelvoitteet ja -periaatteet kuin muutakin henkilötietojen käsittelyä. Esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn perusteet ja käyttötarkoitukset sekä säilytysajat on määriteltävä lainsäädännön edellytysten mukaisesti ja tarpeettomat henkilötiedot on poistettava. Käsittelyn kohteena olevia henkilöitä on lisäksi tiedotettava henkilötietojen käsittelystä, ja organisaation on huolehdittava käsittelyn kohteena olevien henkilöiden tietosuojalainsäädäntöön perustuvien oikeuksien toteutumisesta.  

Tietosuojavaltuutetun päätöksen mukaan rekisterinpitäjien tulee laatia ilmiantokanaviin liittyvästä henkilötietojen käsittelystä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi. Vaikutustenarvioinnissa arvioidaan henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja erityisesti henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä sekä tarvittavia toimenpiteitä, joilla riskejä minimoidaan.

Tarvittavat toimenpiteet ilmiantokanavan käyttöönottamiseksi – mistä aloittaa?

Vaikka whistleblower-lainsäädännön valmistelu on vielä kesken, sisäisen ilmiantokanavan käyttöönottoon liittyviin toimenpiteisiin on suositeltavaa ryhtyä organisaatioissa viimeistään nyt ja laatia aluksi suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä.

Ilmiantokanavan käyttöönotto edellyttää ainakin seuraavia toimenpiteitä:

Miten uusi whistleblower-sääntely vaikuttaa työnantajiin?

Uuden sääntelyn ensisijaisena tarkoituksena on suojata ilmoituksen tekijää vastatoimilta sekä asettaa ilmoitusten käsittelyä koskeville menettelyille vähimmäisvaatimukset. Uuden lainsäädännön vaatimukset täyttävä ilmiantokanava suojaa ilmoittajan lisäksi myös yritystä, sillä ilmiantokanavan avulla sen on mahdollista saada tietoa liiketoimintaa mahdollisesti uhkaavista väärinkäytöksistä ja saada tietyksi ajaksi yksinoikeus ilmoitusten käsittelyyn.  

Sisäisen ilmiantokanavan käyttöönotto ei poista työnantajan velvollisuutta huomioida myös ilmoitusten kohteena olevien työntekijöiden oikeusturva. Työnantajan on jatkossakin huolehdittava esimerkiksi siitä, että ilmoituksen kohteena olevaa työntekijää informoidaan muualta kerätyistä henkilötiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten tutkinta, käsittely ja mahdolliset toimenpiteet edellyttävätkin tasapainoilua eri intressien – ilmoittajan, ilmoituksen kohteen ja työnantajan oikeuksien ja velvollisuuksien – välillä.

Ilmoittajan suoja vastatoimilta tulee korostamaan työnantajan toimimisvelvollisuutta sekä huolellisen dokumentoinnin tärkeyttä. Työnantajien tulee käytännössä pystyä osoittamaan, että sisäiseen ilmiantokanavaan tulevat ilmoitukset on käsitelty asianmukaisesti ja toisaalta, ettei ilmoittajaan ole kohdistettu kiellettyjä vastatoimia ilmoitusten takia. Lisäksi myös tietosuojavelvoitteiden noudattaminen tulee tarvittaessa pystyä osoittamaan, joka onnistuu käytännössä parhaiten huolellisella käsittelyprosessin määrittämisellä ja ilmoituksia koskevan käsittelyn dokumentoinnilla sekä asianmukaisella tietosuojadokumentaatiolla.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025