3.3.2022

Vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan EU-sääntelyn uudistus etenee

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2021 kauan odotetut ehdotusluonnokset vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan AIFMD-direktiivin muuttamisesta. Ehdotukset ovat suhteellisen rajallisia suhteessa direktiivin ydinsisältöön, mutta niihin sisältyy kuitenkin merkittäviä muutoksia, jotka liittyvät ulkoistamisen vähimmäisvaatimuksiin, lainanantorahastoihin, likviditeetin hallintavälineisiin ja tiedonantovaatimuksiin.

Myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA suositteli hiljattain Euroopan komissiolle useita harkittavia muutosten painopistealueita, mukaan lukien vaihtoehtorahastojen hoitajien ulkoistamis- ja substanssivaatimukset.

Kiinnostuneet sidosryhmät voivat kommentoida komission ehdotusta 24. maaliskuuta 2022 asti. Valmiita säännöksiä ei todennäköisesti sovelleta ennen vuotta 2025.

Tässä kirjoituksessa esittelen keskeisiä AIFMD:iin esitettyjä muutoksia. 

VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJAN VÄHIMMÄISRESURSSEJA TARKENNETAAN

Ehdotusluonnoksissa korostetaan Euroopan komission keskittymistä vaihtoehtorahastojen hoitajien vakaaseen substanssiin. Osana toimilupaprosessia vaihtoehtorahastojen hoitajien olisi nyt annettava lisätietoja henkilöistä, jotka suorittavat vaihtoehtorahaston hoitajan tehtäviä, mukaan lukien:

Ehdotuksissa edellytetään, että vähintään kaksi EU:ssa asuvaa henkilöä on joko täyspäiväisesti vaihtoehtorahastojen hoitajan palveluksessa tai muutoin sitoutunut täyspäiväisesti sen toimintaan.

ULKOISTAMISEN SÄÄNTÖJÄ TIUKENNETAAN

Odotusten mukaisesti ehdotusluonnoksissa tiukennetaan ulkoistamista koskevia sääntöjä lisäraportoinnin ja tiedonkeruun muodossa ja samalla varmistetaan ulkoistusmallien säilyminen nykyisellään.

Ehdotusluonnoksissa selvennetään, että vaikka riskienhallinnan tai salkunhoidon ulkoistamiseen sovelletaan lisävaatimuksia, ulkoistamisen sääntöjä sovelletaan kaikkiin vaihtoehtorahastojen hoitajien tehtäviin, jotka on esitetty AIFMD:n liitteessä I, mukaan lukien hallinto, markkinointi ja rahaston varoihin liittyvät toimenpiteet.

Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja ulkoistaa EU:n ulkopuolisille yhteisöille enemmän salkunhoito- ja/tai riskinhallintatoimintoja kuin se itsellään säilyttää, ehdotusluonnoksissa esitetään, että kansallisen valvontaviranomaisen on raportoitava tällaisesta ulkoistamisesta yksityiskohtaiset tiedot ESMA:lle vuosittain, mikä puolestaan vaikuttaa niihin tietoihin, joita kansallinen valvontaviranomainen vaatii vaihtoehtorahastojen hoitajalta.

ESMA:n odotetaan tarkastelevan ulkoistusjärjestelyjä koskevien sääntöjen noudattamista ja raportoivan Euroopan komissiolle, Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille havainnoistaan.

LAINANANTORAHASTOILLE EU-TASON SÄÄNTELYÄ

Ehdotusluonnokset sisältävät uusia sääntöjä, joita sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajiin, jotka hoitavat lainoja myöntäviä rahastoja. Lainojen myöntämistoiminnassa vaihtoehtorahastojen hoitajien on otettava käyttöön tehokkaita käytäntöjä ja prosesseja, jotka koskevat luottojen myöntämistä, luottoriskin arviointia ja luottosalkun hallinnointia ja seurantaa. Käytännöt ja prosessit olisi tarkistettava ja päivitettävä vähintään kerran vuodessa.

Euroopan komissio ehdottaa, että sijoitusrajoituksena jokaisen lainanantorahaston osalta vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, että yhdelle lainanottajalle myönnetty laina ei ylitä 20 prosenttia rahaston pääomasta, jos lainanottaja on vakuutus- tai jälleenvakuutusyhtiö, luottolaitos, sijoituspalveluyritys, finanssiryhmittymä, yhteissijoitusyritys, rahastoyhtiö tai vaihtoehtorahasto. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalle, sen henkilöstölle, säilytysyhteisölle tai asiamiehille ei saa myöntää lainoja.

Ehdotusluonnoksissa edellytetään riskinpidätysmekanismina, että vaihtoehtorahastojen hoitaja varmistaa, että sen hoitama rahasto säilyttää 5 prosenttia niiden lainojen nimellisarvosta, jotka se on myöntänyt (eikä ostanut jälkimarkkinoilta) ja myynyt jälkimarkkinoilla. Näin ollen uuden lainanantorahastoja koskevan sääntelyn piiriin kuuluva rahasto ei voisi välttää AIFMD:n vaatimuksia myymällä koko luottosalkkunsa.

Vaihtoehtorahastojen, jotka osallistuvat “merkittävässä määrin” lainan myöntämiseen (60 %), on oltava suljettuja rahastoja. Tällä on varauduttu mahdollisiin maturiteettieroihin, jotka voivat aiheuttaa likviditeetin hallintaan liittyviä riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi sijoittajien lunastusvaatimuksiin ennen lainan erääntymistä.

AVOINTEN VAIHTOEHTORAHASTOJEN OTETTAVA LIKVIDITEETINHALLINTAKEINOJA KÄYTTÖÖN

Ehdotusluonnoksen mukaan vaihtorahastojen hoitaja, joka hoitaa avointa rahastoa, tulee valita vähintään yksi sopiva likviditeetinhallintakeino uudessa liitteessä V esitetyllä tavalla, joka sisältää muun muassa gate-järjestelyt, lunastusten määräajat, lunastuspalkkiot ja joustavan hinnoittelumenetelmän. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on otettava käyttöön yksityiskohtaiset käytännöt ja menettelyt valitun likviditeetinhallintakeinon tai -keinojen käyttöön ottamiseksi ja käytöstä poistamiseksi sekä toiminnalliset ja hallinnolliset järjestelyt tällaisten keinojen käyttämiseksi.

Vaihtoehtorahastojen hoitajat, jotka hoitavat avoimia rahastoja, voivat tilapäisesti keskeyttää lunastukset (tai muutoin käyttää mitä tahansa muuta likviditeetin hallintakeinoa), jos se on sijoittajien edun mukaista ja siitä on määrätty rahaston säännöissä. Lunastusten väliaikaista keskeytystä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa, kun olosuhteet sitä vaativat.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi ilmoitettava kansalliselle valvontaviranomaiselle likviditeetinhallintakeinojen aktivoinnista tai deaktivoinnista.

TIEDONANTOVELVOITTEET SIJOITTAJILLE LISÄÄNTYVÄT

Ehdotusluonnoksissa esitetään lisää AIFMD 23 artiklan mukaisia ​​ennen sijoituksen tekemistä annettavia tietoja. Nämä sisältävät:

Ehdotusluonnokset laajentavat myös määräaikaisraportoinnin soveltamisalaa. Neljännesvuosittain vaihtorahastojen hoitajien on raportoitava sijoittajille:

Lainanantorahastojen osalta tiedonantovelvollisuus ulottuu kattaviin tietoihin rahaston lainasalkun koostumuksesta.

EU:N ULKOPUOLINEN VAIHTOEHTORAHASTO TAI SEN HOITAJA EI SAA TOIMIA ”KORKEAN RISKIN MAISSA”

Nykyisiin kolmansien maiden markkinointijärjestelmiin ei esitetä merkittäviä muutoksia. EU:n ulkopuoliset vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat jatkaa markkinointia ammattimaisille sijoittajille EU:ssa asiaankuuluvien kansallisten Private Placement -regiimien mukaisesti.

Tällä hetkellä yksi rahaston markkinoinnin edellytyksistä on, että EU:n ulkopuolisten vaihtoehtorahastojen hoitajien ja EU:n ulkopuolisten rahastojen kotipaikan on oltava lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole FATF:n tarkoittamia yhteistyöhaluttomia valtioita tai alueita.

Ehdotusluonnokset korvaavat tämän vaatimuksella, jonka mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja rahastoa ei saa sijoittaa lainkäyttöalueille, jotka on määritelty EU:n rahanpesudirektiivissä (2015/849) tarkoitetuiksi “korkean riskin” maiksi. Lisäksi kyseiset lainkäyttöalueet eivät saa olla yhteistyöhaluttomien verolainkäyttöalueiden EU-luettelossa. EU:n ulkopuolisen rahaston tai vaihtoehtorahastojen hoitajan sijoittautumisvaltiolla on myös oltava markkinoinnin kohdevaltion kanssa sopimus, joka noudattaa OECD:n malliverosopimuksen periaatteita ja joka varmistaa tehokkaan tietojenvaihdon verotusasioissa.

MITEN VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJAT VOIVAT VARAUTUA NÄIHIN MUUTOKSIIN?

Ehdotusluonnoksiin voi tulla vielä muutoksia sääntelyprosessin aikana, mutta ehdotusten pääperiaatteiden ennustetaan kuitenkin pysyvän ennallaan. Vaihtoehtorahastojen hoitajien on tärkeää seurata sääntelyprosessin kehitystä jo aikaisessa vaiheessa, jotta ne pystyvät varautumaan muutoksiin niin organisatorisesti kuin teknisestikin.

Rahastosektorilla on tavanomaista, että muutosten implementointi käytännön toiminnan tasolle vaatii tarkkaa suunnittelua ja huolellista valmistautumista. Muun muassa likviditeetinhallintakeinoja ja tiedonantovelvoitteita koskevien muutosten ennakoidaan aiheuttavan jossakin määrin lisääntyvää hallinnollista työtä ja teknisten järjestelmien adaptoimista ja jatkokehittämistä.

Uusimmat referenssit

Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026