3.3.2022

Vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan EU-sääntelyn uudistus etenee

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2021 kauan odotetut ehdotusluonnokset vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan AIFMD-direktiivin muuttamisesta. Ehdotukset ovat suhteellisen rajallisia suhteessa direktiivin ydinsisältöön, mutta niihin sisältyy kuitenkin merkittäviä muutoksia, jotka liittyvät ulkoistamisen vähimmäisvaatimuksiin, lainanantorahastoihin, likviditeetin hallintavälineisiin ja tiedonantovaatimuksiin.

Myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA suositteli hiljattain Euroopan komissiolle useita harkittavia muutosten painopistealueita, mukaan lukien vaihtoehtorahastojen hoitajien ulkoistamis- ja substanssivaatimukset.

Kiinnostuneet sidosryhmät voivat kommentoida komission ehdotusta 24. maaliskuuta 2022 asti. Valmiita säännöksiä ei todennäköisesti sovelleta ennen vuotta 2025.

Tässä kirjoituksessa esittelen keskeisiä AIFMD:iin esitettyjä muutoksia. 

VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJAN VÄHIMMÄISRESURSSEJA TARKENNETAAN

Ehdotusluonnoksissa korostetaan Euroopan komission keskittymistä vaihtoehtorahastojen hoitajien vakaaseen substanssiin. Osana toimilupaprosessia vaihtoehtorahastojen hoitajien olisi nyt annettava lisätietoja henkilöistä, jotka suorittavat vaihtoehtorahaston hoitajan tehtäviä, mukaan lukien:

Ehdotuksissa edellytetään, että vähintään kaksi EU:ssa asuvaa henkilöä on joko täyspäiväisesti vaihtoehtorahastojen hoitajan palveluksessa tai muutoin sitoutunut täyspäiväisesti sen toimintaan.

ULKOISTAMISEN SÄÄNTÖJÄ TIUKENNETAAN

Odotusten mukaisesti ehdotusluonnoksissa tiukennetaan ulkoistamista koskevia sääntöjä lisäraportoinnin ja tiedonkeruun muodossa ja samalla varmistetaan ulkoistusmallien säilyminen nykyisellään.

Ehdotusluonnoksissa selvennetään, että vaikka riskienhallinnan tai salkunhoidon ulkoistamiseen sovelletaan lisävaatimuksia, ulkoistamisen sääntöjä sovelletaan kaikkiin vaihtoehtorahastojen hoitajien tehtäviin, jotka on esitetty AIFMD:n liitteessä I, mukaan lukien hallinto, markkinointi ja rahaston varoihin liittyvät toimenpiteet.

Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja ulkoistaa EU:n ulkopuolisille yhteisöille enemmän salkunhoito- ja/tai riskinhallintatoimintoja kuin se itsellään säilyttää, ehdotusluonnoksissa esitetään, että kansallisen valvontaviranomaisen on raportoitava tällaisesta ulkoistamisesta yksityiskohtaiset tiedot ESMA:lle vuosittain, mikä puolestaan vaikuttaa niihin tietoihin, joita kansallinen valvontaviranomainen vaatii vaihtoehtorahastojen hoitajalta.

ESMA:n odotetaan tarkastelevan ulkoistusjärjestelyjä koskevien sääntöjen noudattamista ja raportoivan Euroopan komissiolle, Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille havainnoistaan.

LAINANANTORAHASTOILLE EU-TASON SÄÄNTELYÄ

Ehdotusluonnokset sisältävät uusia sääntöjä, joita sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajiin, jotka hoitavat lainoja myöntäviä rahastoja. Lainojen myöntämistoiminnassa vaihtoehtorahastojen hoitajien on otettava käyttöön tehokkaita käytäntöjä ja prosesseja, jotka koskevat luottojen myöntämistä, luottoriskin arviointia ja luottosalkun hallinnointia ja seurantaa. Käytännöt ja prosessit olisi tarkistettava ja päivitettävä vähintään kerran vuodessa.

Euroopan komissio ehdottaa, että sijoitusrajoituksena jokaisen lainanantorahaston osalta vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, että yhdelle lainanottajalle myönnetty laina ei ylitä 20 prosenttia rahaston pääomasta, jos lainanottaja on vakuutus- tai jälleenvakuutusyhtiö, luottolaitos, sijoituspalveluyritys, finanssiryhmittymä, yhteissijoitusyritys, rahastoyhtiö tai vaihtoehtorahasto. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalle, sen henkilöstölle, säilytysyhteisölle tai asiamiehille ei saa myöntää lainoja.

Ehdotusluonnoksissa edellytetään riskinpidätysmekanismina, että vaihtoehtorahastojen hoitaja varmistaa, että sen hoitama rahasto säilyttää 5 prosenttia niiden lainojen nimellisarvosta, jotka se on myöntänyt (eikä ostanut jälkimarkkinoilta) ja myynyt jälkimarkkinoilla. Näin ollen uuden lainanantorahastoja koskevan sääntelyn piiriin kuuluva rahasto ei voisi välttää AIFMD:n vaatimuksia myymällä koko luottosalkkunsa.

Vaihtoehtorahastojen, jotka osallistuvat “merkittävässä määrin” lainan myöntämiseen (60 %), on oltava suljettuja rahastoja. Tällä on varauduttu mahdollisiin maturiteettieroihin, jotka voivat aiheuttaa likviditeetin hallintaan liittyviä riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi sijoittajien lunastusvaatimuksiin ennen lainan erääntymistä.

AVOINTEN VAIHTOEHTORAHASTOJEN OTETTAVA LIKVIDITEETINHALLINTAKEINOJA KÄYTTÖÖN

Ehdotusluonnoksen mukaan vaihtorahastojen hoitaja, joka hoitaa avointa rahastoa, tulee valita vähintään yksi sopiva likviditeetinhallintakeino uudessa liitteessä V esitetyllä tavalla, joka sisältää muun muassa gate-järjestelyt, lunastusten määräajat, lunastuspalkkiot ja joustavan hinnoittelumenetelmän. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on otettava käyttöön yksityiskohtaiset käytännöt ja menettelyt valitun likviditeetinhallintakeinon tai -keinojen käyttöön ottamiseksi ja käytöstä poistamiseksi sekä toiminnalliset ja hallinnolliset järjestelyt tällaisten keinojen käyttämiseksi.

Vaihtoehtorahastojen hoitajat, jotka hoitavat avoimia rahastoja, voivat tilapäisesti keskeyttää lunastukset (tai muutoin käyttää mitä tahansa muuta likviditeetin hallintakeinoa), jos se on sijoittajien edun mukaista ja siitä on määrätty rahaston säännöissä. Lunastusten väliaikaista keskeytystä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa, kun olosuhteet sitä vaativat.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi ilmoitettava kansalliselle valvontaviranomaiselle likviditeetinhallintakeinojen aktivoinnista tai deaktivoinnista.

TIEDONANTOVELVOITTEET SIJOITTAJILLE LISÄÄNTYVÄT

Ehdotusluonnoksissa esitetään lisää AIFMD 23 artiklan mukaisia ​​ennen sijoituksen tekemistä annettavia tietoja. Nämä sisältävät:

Ehdotusluonnokset laajentavat myös määräaikaisraportoinnin soveltamisalaa. Neljännesvuosittain vaihtorahastojen hoitajien on raportoitava sijoittajille:

Lainanantorahastojen osalta tiedonantovelvollisuus ulottuu kattaviin tietoihin rahaston lainasalkun koostumuksesta.

EU:N ULKOPUOLINEN VAIHTOEHTORAHASTO TAI SEN HOITAJA EI SAA TOIMIA ”KORKEAN RISKIN MAISSA”

Nykyisiin kolmansien maiden markkinointijärjestelmiin ei esitetä merkittäviä muutoksia. EU:n ulkopuoliset vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat jatkaa markkinointia ammattimaisille sijoittajille EU:ssa asiaankuuluvien kansallisten Private Placement -regiimien mukaisesti.

Tällä hetkellä yksi rahaston markkinoinnin edellytyksistä on, että EU:n ulkopuolisten vaihtoehtorahastojen hoitajien ja EU:n ulkopuolisten rahastojen kotipaikan on oltava lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole FATF:n tarkoittamia yhteistyöhaluttomia valtioita tai alueita.

Ehdotusluonnokset korvaavat tämän vaatimuksella, jonka mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja rahastoa ei saa sijoittaa lainkäyttöalueille, jotka on määritelty EU:n rahanpesudirektiivissä (2015/849) tarkoitetuiksi “korkean riskin” maiksi. Lisäksi kyseiset lainkäyttöalueet eivät saa olla yhteistyöhaluttomien verolainkäyttöalueiden EU-luettelossa. EU:n ulkopuolisen rahaston tai vaihtoehtorahastojen hoitajan sijoittautumisvaltiolla on myös oltava markkinoinnin kohdevaltion kanssa sopimus, joka noudattaa OECD:n malliverosopimuksen periaatteita ja joka varmistaa tehokkaan tietojenvaihdon verotusasioissa.

MITEN VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJAT VOIVAT VARAUTUA NÄIHIN MUUTOKSIIN?

Ehdotusluonnoksiin voi tulla vielä muutoksia sääntelyprosessin aikana, mutta ehdotusten pääperiaatteiden ennustetaan kuitenkin pysyvän ennallaan. Vaihtoehtorahastojen hoitajien on tärkeää seurata sääntelyprosessin kehitystä jo aikaisessa vaiheessa, jotta ne pystyvät varautumaan muutoksiin niin organisatorisesti kuin teknisestikin.

Rahastosektorilla on tavanomaista, että muutosten implementointi käytännön toiminnan tasolle vaatii tarkkaa suunnittelua ja huolellista valmistautumista. Muun muassa likviditeetinhallintakeinoja ja tiedonantovelvoitteita koskevien muutosten ennakoidaan aiheuttavan jossakin määrin lisääntyvää hallinnollista työtä ja teknisten järjestelmien adaptoimista ja jatkokehittämistä.

Uusimmat referenssit

Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. 
Julkaistu 21.8.2024
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024