8.8.2019

Vaihtoehtorahastojen ennakkomarkkinointi saa tiukemmat säännöt

Vaihtoehtorahastojen hoitajille aiheuttaa usein päänvaivaa se, missä kulkee markkinoinnin ja ennakkomarkkinoinnin raja. Erolla on väliä. Markkinointia varten rahastonhoitajan on tehtävä markkinointi-ilmoitus, minkä tekemistä usein vältetään, jos on epävarmuutta siitä, kiinnostaako kyseinen vaihtoehtorahasto sijoittajia. Ennakkomarkkinoinnin alkuun pääsee vähemmillä paperitöillä.

Vaihtoehtorahaston markkinointi tarkoittaa rahasto-osuuksien tarjoamista sijoittajille. Sen sijaan markkinointina ei pidetä esimerkiksi sitä, jos EU-maahan sijoittunut vaihtoehtorahaston hoitaja kartoittaa ammattimaisten sijoittajien sijoitushalukkuutta tietyntyyppiselle sijoitukselle, vaan kysymys on ennakkomarkkinoinnista (pre-marketing tai soft circling).

EU:n lainsäätäjät selvensivät markkinoinnin ja ennakkomarkkinoinnin eroa hiljattain, jotta kaikille olisi selvää, milloin on kyse markkinoinnista ja milloin ei. Siihen pyrkii Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1160, joka täytyy saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 2.8.2021. Suomen hallitus ei ole toistaiseksi julkaissut esitystä direktiivin täytäntöönpanoa varten.

Miten ennakkomarkkinointi siis muuttuu?

Ennakkomarkkinointi yhtenäiseksi koko unionissa

Ennakkomarkkinoinnin säännöt ovat olleet tulkinnanvaraisia. Nyt direktiivi määrittelee ennakkomarkkinoinnin yhtenäisesti kaikille EU-maille. Vaihtoehtorahaston hoitajien pitäisi siis voida luottaa, että ennakkomarkkinoinnin säännöt ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa. Lopputulos riippuu kuitenkin siitä, miten jäsenvaltiot saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöänsä.

Direktiivin määritelmän mukaan ennakkomarkkinoinnilla on kolme tärkeää tunnusmerkkiä:

Direktiivi asettaa ennakkomarkkinoinnille myös muita vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa sijoittajille esitettävien tietojen tarkkuutta. Jos vaihtoehtorahaston hoitaja esimerkiksi antaa ennakkomarkkinoinnin osana asiakkaalle esitteen tai tarjousasiakirjan luonnoksen, siinä pitää mainita selvästi kaksi asiaa: luonnos ei ole tarjous tai kehotus merkitä vaihtoehtorahaston osuuksia tai osakkeita, eikä luonnoksessa esitettyihin tietoihin pidä luottaa, koska ne ovat puutteellisia ja voivat muuttua.

Toimiluvalliset välittäjät ennakkomarkkinoijina

Vaihtoehtorahastojen hoitajat eivät aina ennakkomarkkinoi rahastojaan itse. Joskus niiden on hyödyllisempää antaa tehtävä välittäjälle, joka tuntee esimerkiksi tietyn toimialan tai tietyn maan sijoittajat paremmin. Direktiivi kuitenkin määrää, että ennakkomarkkinoinnissa voi käyttää välittäjinä vain toimiluvan saaneita sijoituspalveluyrityksiä (tai näiden sidonnaisasiamiehiä), luottolaitoksia, rahastoyhtiöitä tai vaihtoehtorahaston hoitajia.

Viranomaiset valvovat myös ennakkomarkkinointia

Viranomaiset valvovat jatkossa vaihtoehtorahaston hoitajan ennakkomarkkinointia. EU-maahan sijoittuneen vaihtoehtorahaston hoitajan täytyy tehdä vapaamuotoinen ilmoitus ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle. Ilmoitus pitää lähettää kahden viikon kuluessa ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta. Vaihtoehtorahaston hoitajan pitää myös dokumentoida ennakkomarkkinointitoimet asianmukaisesti.

Sijoittajan yhteydenottoon vaikeampaa vedota

Jos vaihtoehtorahaston hoitaja ei ole tehnyt markkinointi-ilmoitusta, se on voinut vedota siihen, että rahaston osuuksia merkinnyt sijoittaja on ottanut oma-aloitteisesti yhteyttä rahastonhoitajaan (reverse solicitation). Direktiivi tiukentaa nyt oma-aloitteisen yhteydenoton ehtoja. Jos ammattimaiset sijoittajat merkitsevät rahaston osuuksia tai osakkeita 18 kuukauden kuluessa siitä, kun vaihtoehtorahaston hoitaja on aloittanut ennakkomarkkinoinnin, merkintää pidetään markkinoinnin tuloksena. Silloin vaihtoehtorahaston hoitajan on tehtävä markkinointi-ilmoitus.

Mitä EU yhtenäistää seuraavaksi?

Direktiivi jatkaa vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan sääntelyn yhtenäistämistä, joka alkoi vuonna 2011. Kun jäsenvaltiot vuonna 2021 saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöänsä, yhtenäistämisprojektin alkamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä sääntöjä unioni yhtenäistää seuraavaksi. Vaaditaanko vaihtoehtorahastojen hoitajilta tulevaisuudessa esimerkiksi samoja tuotehallintamenettelyjä kuin sijoituspalvelujen tarjoajilta? Aika näyttää.

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026
Avustamme Fingrid Oyj:tä järjestelyssä, jossa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myy noin 20 prosentin omistusosuutensa Fingridistä Suomen valtiolle ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle. Fingrid omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki sähkönsiirron merkittävät ulkomaanyhteydet. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. 
Julkaistu 11.2.2026