8.8.2019

Vaihtoehtorahastojen ennakkomarkkinointi saa tiukemmat säännöt

Vaihtoehtorahastojen hoitajille aiheuttaa usein päänvaivaa se, missä kulkee markkinoinnin ja ennakkomarkkinoinnin raja. Erolla on väliä. Markkinointia varten rahastonhoitajan on tehtävä markkinointi-ilmoitus, minkä tekemistä usein vältetään, jos on epävarmuutta siitä, kiinnostaako kyseinen vaihtoehtorahasto sijoittajia. Ennakkomarkkinoinnin alkuun pääsee vähemmillä paperitöillä.

Vaihtoehtorahaston markkinointi tarkoittaa rahasto-osuuksien tarjoamista sijoittajille. Sen sijaan markkinointina ei pidetä esimerkiksi sitä, jos EU-maahan sijoittunut vaihtoehtorahaston hoitaja kartoittaa ammattimaisten sijoittajien sijoitushalukkuutta tietyntyyppiselle sijoitukselle, vaan kysymys on ennakkomarkkinoinnista (pre-marketing tai soft circling).

EU:n lainsäätäjät selvensivät markkinoinnin ja ennakkomarkkinoinnin eroa hiljattain, jotta kaikille olisi selvää, milloin on kyse markkinoinnista ja milloin ei. Siihen pyrkii Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1160, joka täytyy saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 2.8.2021. Suomen hallitus ei ole toistaiseksi julkaissut esitystä direktiivin täytäntöönpanoa varten.

Miten ennakkomarkkinointi siis muuttuu?

Ennakkomarkkinointi yhtenäiseksi koko unionissa

Ennakkomarkkinoinnin säännöt ovat olleet tulkinnanvaraisia. Nyt direktiivi määrittelee ennakkomarkkinoinnin yhtenäisesti kaikille EU-maille. Vaihtoehtorahaston hoitajien pitäisi siis voida luottaa, että ennakkomarkkinoinnin säännöt ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa. Lopputulos riippuu kuitenkin siitä, miten jäsenvaltiot saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöänsä.

Direktiivin määritelmän mukaan ennakkomarkkinoinnilla on kolme tärkeää tunnusmerkkiä:

Direktiivi asettaa ennakkomarkkinoinnille myös muita vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa sijoittajille esitettävien tietojen tarkkuutta. Jos vaihtoehtorahaston hoitaja esimerkiksi antaa ennakkomarkkinoinnin osana asiakkaalle esitteen tai tarjousasiakirjan luonnoksen, siinä pitää mainita selvästi kaksi asiaa: luonnos ei ole tarjous tai kehotus merkitä vaihtoehtorahaston osuuksia tai osakkeita, eikä luonnoksessa esitettyihin tietoihin pidä luottaa, koska ne ovat puutteellisia ja voivat muuttua.

Toimiluvalliset välittäjät ennakkomarkkinoijina

Vaihtoehtorahastojen hoitajat eivät aina ennakkomarkkinoi rahastojaan itse. Joskus niiden on hyödyllisempää antaa tehtävä välittäjälle, joka tuntee esimerkiksi tietyn toimialan tai tietyn maan sijoittajat paremmin. Direktiivi kuitenkin määrää, että ennakkomarkkinoinnissa voi käyttää välittäjinä vain toimiluvan saaneita sijoituspalveluyrityksiä (tai näiden sidonnaisasiamiehiä), luottolaitoksia, rahastoyhtiöitä tai vaihtoehtorahaston hoitajia.

Viranomaiset valvovat myös ennakkomarkkinointia

Viranomaiset valvovat jatkossa vaihtoehtorahaston hoitajan ennakkomarkkinointia. EU-maahan sijoittuneen vaihtoehtorahaston hoitajan täytyy tehdä vapaamuotoinen ilmoitus ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle. Ilmoitus pitää lähettää kahden viikon kuluessa ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta. Vaihtoehtorahaston hoitajan pitää myös dokumentoida ennakkomarkkinointitoimet asianmukaisesti.

Sijoittajan yhteydenottoon vaikeampaa vedota

Jos vaihtoehtorahaston hoitaja ei ole tehnyt markkinointi-ilmoitusta, se on voinut vedota siihen, että rahaston osuuksia merkinnyt sijoittaja on ottanut oma-aloitteisesti yhteyttä rahastonhoitajaan (reverse solicitation). Direktiivi tiukentaa nyt oma-aloitteisen yhteydenoton ehtoja. Jos ammattimaiset sijoittajat merkitsevät rahaston osuuksia tai osakkeita 18 kuukauden kuluessa siitä, kun vaihtoehtorahaston hoitaja on aloittanut ennakkomarkkinoinnin, merkintää pidetään markkinoinnin tuloksena. Silloin vaihtoehtorahaston hoitajan on tehtävä markkinointi-ilmoitus.

Mitä EU yhtenäistää seuraavaksi?

Direktiivi jatkaa vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan sääntelyn yhtenäistämistä, joka alkoi vuonna 2011. Kun jäsenvaltiot vuonna 2021 saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöänsä, yhtenäistämisprojektin alkamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä sääntöjä unioni yhtenäistää seuraavaksi. Vaaditaanko vaihtoehtorahastojen hoitajilta tulevaisuudessa esimerkiksi samoja tuotehallintamenettelyjä kuin sijoituspalvelujen tarjoajilta? Aika näyttää.

Uusimmat referenssit

Avustimme NoHo Partners Oyj:tä 50 miljoonan euron senioriehtoisen vakuudellisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainan laina-aika on neljä vuotta ja se erääntyy 10.9.2030. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan kolmen kuukauden EURIBOR-korkoa lisättynä 4,375 prosenttiyksikön vuotuisella marginaalilla. Joukkovelkakirjat allokoitiin kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Avustimme NoHo Partnersia myös yhtiön uuden senioriehtoisen vakuudellisen lainasopimuksen neuvottelussa. Lainasopimus käsittää 60 000 000 euron määräaikaislainajärjestelyn (term loan facility), 10 000 000 euron investointilainajärjestelyn (capex facility) ja 27 000 000 euron luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility). ”Olemme ilahtuneita sijoittajien osoittamasta mielenkiinnosta joukkovelkakirjalainaa kohtaan, mikä kertoo luottamuksesta yhtiön strategiaan. Joukkovelkakirjalainan onnistunut liikkeeseenlasku yhdessä uuden lainasopimuksen kanssa pidentää rahoituksemme maturiteettia ja mahdollistaa yhtiön kasvustrategian toteuttamisen myös jatkossa. Haluan kiittää kaikkia sijoittajia osallistumisesta sekä yhteistyöpankkia joukkovelkakirjalainan hyvästä toteutuksesta” , sanoo NoHo Partnersin toimitusjohtaja Jarno Suominen. OP Yrityspankki Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjänä. NoHo Partners on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.
Julkaistu 4.9.2026
Avustimme Suominen Oyj:tä merkintäetuoikeusannissa. Anti ylimerkittiin, ja yhtiö keräsi annissa noin 28 miljoonan euron bruttovarat. Avustimme Suomista myös yhtiön kolmivuotisen 100 miljoonan euron arvoisen syndikoidun lainajärjestelyn ehtojen uudelleenneuvottelussa, jossa laina-aikaa pidennettiin ja kovenanttiehtoihin lisättiin liikkumavaraa. ”Haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajia tuesta ja luottamuksesta Suomisen tulevaisuutta kohtaan. Toteutettu osakeanti vauhdittaa Full Potential -ohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa samalla pääomarakennettamme. Muutosohjelma keskittyy erityisesti tuotantomme ja toimitusketjumme luotettavuuden ja tehokkuuden sekä kaupallisten kyvykkyyksiemme parantamiseen. Näin kykenemme entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme odotuksiin”, toteaa Suomisen toimitusjohtaja Charles Héaulmé. Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita yhtiön asiakkaat jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön. Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen liikevaihto vuonna 2025 oli 412,4 milj. euroa ja yhtiö työllistää lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. 
Julkaistu 6.7.2026
Toimimme Suomen Kulttuurirahaston ja järjestelyn pääjärjestäjänä toimineen Nordean neuvonantajana Suomen Kulttuurirahaston omistamien 3 miljoonan Huhtamäki Oyj:n osakkeen myynnissä nopeutetussa tarjousmenettelyssä.  Osakkeet edustivat noin 2,8 prosenttia Huhtamäki Oyj:n kaikista osakkeista. Osakkeiden kokonaismyyntihinta oli yhteensä noin 76 miljoonaa euroa. 
Julkaistu 15.6.2026
Neuvoimme Huhtamäki Oyj:tä sen laskiessa liikkeeseen 300 miljoonan euron 6 vuoden senior-ehtoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan EMTN-ohjelman alla sekä sen ostaessa takaisin vuonna 2027 erääntyvää 500 miljoonan euron senior-ehtoista vakuudetonta joukkovelkakirjalainaansa. Uudella joukkovelkakirjalainalla on 3,875 prosentin suuruinen vuosittainen korko. Huhtamäki käytti uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta saatuja varoja vuonna 2027 erääntyvien joukkovelkakirjalainojensa osittaiseen takaisinostoon sekä muihin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Julkaistu 21.5.2026