Yleistä

1) Mistä on kysymys?

2) Mistä löytyy soveltuva lainsäädäntö?

3) Ketkä ovat luovutusrajoitusten piirissä?

4) Mitä ei saa luovuttaa?

Osakekauppa

5) Millaisen yhtiön osakkeet ovat luovutusrajoitusten piirissä?

6) Voinko kuitenkin myydä osakkeeni venäläiselle tai toiselle ulkomaalaiselle Venäjän ulkopuolella?

7) Voiko osakeyhtiö lunastaa osakkeeni?

8) Venäläinen tytäryhtiömme on rajavastuuyhtiö (LLC, OOO), voiko sen osakkeet myydä?

9) Kenelle rajavastuuyhtiön (LLC, OOO) osakkeet voi myydä?

10) Miten kauppa toteutetaan käytännössä?

11) Onko jonkun matkustettava Venäjälle kaupan toteuttamista varten?

12) Olen kuullut, että venäläisten yhtiöiden osakkeita myydään muun kuin Venäjän lain alla. Onko se mahdollista?

13) Missä valuutassa kauppahinta voidaan maksaa?

14) Voidaanko kauppahinta maksaa Venäjän ulkopuolella olevista varoista?

15) Onko olemassa jokin minimihinta, jonka alle osakkeita ei saa myydä?

16) Miksi osakeyhtiötä ja rajavastuuyhtiötä kohdellaan niin eri tavalla?

Muita exit-mahdollisuuksia

17) Ostajaa ei ole, pääsenkö silti eroon yhtiöstä?

18) Mikä ihmeen vetäytyminen?

19) Yhtiön purkaminen vapaaehtoisen selvitystilan tai konkurssin kautta

20) Exit-valmistelujen muistilista

Yleistä

1) Mistä on kysymys?

Monet ulkomaiset yritykset ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta vastalauseena Venäjän sotatoaiimille Ukrainassa tai harkitsevansa vetäytymistä tai ainakin toiminnan keskeyttämistä. Tällaisia ilmoituksia ovat antaneet erityisesti kuluttajasektorilla toimivat yritykset, mutta myös iso joukko B2B-sektorin yrityksiä. Venäjä pyrkii rajoittamaan lähtöhalukkuutta viime kädessä uuteen lainsäädäntöön sisältyvillä luovutusrajoituksilla. Venäläiset ovat perustelleet rajoituksia erityisesti tarpeella turvata työpaikkojen säilyminen. Käytännössä ulkomaisten yritysten joukossa on suuria paikallisia toimijoita, jotka ovat paitsi merkittäviä alueellisia työnantajia, niiden hoidettavaksi on sälytetty myös erilaisia infrastruktuuria ja palveluita turvaavaa toimintaa. Joukossa on jopa yrityksiä, jotka luokitellaan Venäjällä huoltovarmuuden kannalta merkittäviksi.

2) Mistä löytyy soveltuva lainsäädäntö?

Keskeisin säädös on 1.3.2022 annettu Venäjän presidentin ukaasi nro 81 taloudellisista lisätoimenpiteistä Venäjän Federaation taloudellisen vakauden säilyttämiseksi

Englanninkielinen käännös ukaasista (ks. Presidential Decree No. 81 ”On additional economic measures for ensuring financial stability of the Russian Federation” dated March 1, 2022”)

Lisäksi Venäjän keskuspankki on antanut ohjeistusta asiassa

Lisäksi Venäjän keskuspankki on antanut ohjeistusta asiassa (mm. määräys nro 018-34-3/1202 28.02.2022, josta ei kuitenkaan löydy englanninkielistä linkkiä).

3) Ketkä ovat luovutusra­joi­tusten piirissä?

Exit-rajoitusten piirissä ovat kaikki Venäjän ”vihamielisiksi” luokittelemien maiden kansalaiset. ”Vihamielisiä” maita ovat mm. kaikki EU-maat ja kielto koskee sekä ulkomaisia yksityishenkilöitä että yhtiöitä.

4) Mitä ei saa luovuttaa?

Luovutusrajoitus koskee venäläisen osakeyhtiön osakkeita, jotka omistaa suomalainen (ja muun ”vihamieliseksi” luokitellun maan) yritys tai yksityishenkilö, (ks. tarkemmin alla) ja kiinteistöjä.

Kiinteistön määritelmä on Venäjällä laajempi kuin Suomessa, ja rajoitusten piirissä ovat maapohjan ja rakennusten lisäksi myös esimerkiksi liike- ja asuinhuoneistot eli sellaiset kohteet, joiden myynti toteutettaisiin Suomessa tyypillisesti myymällä huoneiston hallintaan oikeuttavat kiinteistö- tai asuntoyhtiön osakkeet.

Kiellosta on mahdollista saada lupa erityiseltä komissiolta, jonka tehtävän on ulkomaisten Venäjän Federaatioon suuntatutuvien investointien valvonta. Sama komissio on tähän asti valvonut ulkomaisten valtioiden ja valtionyhtiöiden sijoituksia Venäjälle. Erillistä ohjeistusta asiassa ei vielä toistaiseksi ole annettu eikä kokemuksia lupamenettelystä uusien lunastusrajoitusten osalta ole.

Osakekauppa

5) Millaisen yhtiön osakkeet ovat luovutusra­joi­tusten piirissä?

Tällä hetkellä rajoitukset koskevat ainoastaan varsinaisia osakeyhtiöitä ja niiden osakkeita (englanniksi shares, venäjäksi akcii). Varsinaisen osakeyhtiön tunnistaa helposti yhtiön nimilyhenteestä, joka on englanniksi JSC ja venäjäksi AO. Kuten Suomessakin, osakeyhtiöt voivat olla yksityisiä tai julkisia. Osakeyhtiöiden osuus suomalaisten ja muidenkin ulkomaalaisten omistamista yhtiöistä on varsin pieni pankki- ja finanssialaa lukuun ottamatta (po. toimialalla toimintaa saa harjoittaa ainoastaan osakeyhtiömuodossa).

Pääosa ulkomaalaisomisteisista yhtiöistä (ja suurin osa kaikista Venäjällä rekisteröidyistä yhtiöistä niiden omistuksesta riippumatta) on ns. rajavastuuyhtiöitä. Rajavastuuyhtiön nimilyhenne on englanniksi LLC ja venäjäksi OOO. Rajavastuuyhtiö ei ole Suomessa käytössä oleva yhtiömuoto, mutta se vastaa perusperiaatteiltaan pitkälti meikäläistä osakeyhtiötä. Rajavastuuyhtiön lähin vastine on saksalainen GmbH-yhtiö. Rajavastuuyhtiöiden myynnistä ks. tarkemmin alla.

6) Voinko kuitenkin myydä osakkeeni venäläiselle tai toiselle ulkomaalaiselle Venäjän ulkopuolella?

Valitettavasti myynti Venäjän ulkopuolella ei onnistu. Vaikka tekisit osakekauppakirjan Suomen tai jonkun muun kuin Venäjän lain alla, osakekauppakirja on pätevän kaupan välttämätön mutta ei kuitenkaan riittävä edellytys. Omistusoikeus venäläisen yhtiön osakkeisiin siirtyy vasta kun osakasrekisterin pitäjä on merkinnyt osakesiirron ylläpitämäänsä rekisteriin. Järjestelmä on suunniteltu ensisijaisesti pörssinoteerattuja osakkeita silmällä pitäen, mutta se on käytössä myös yksityisesti omistettujen osakkeiden osalta. Osakasrekisteriä pitää aina ulkopuolinen rekisterinpitäjä, jolla on siihen toimilupa. Venäjän keskuspankin 28.2.2022 antaman määräyksen Nro 018-34-3/1202 perusteella kaikki ulkomaalaisten omistamien osakkeiden siirtorekisteröinnit on keskeytetty toistaiseksi.

7) Voiko osakeyhtiö lunastaa osakkeeni?

Lähtökohtaisesti ei. Omien osakkeiden lunastus on sallittu vain hyvin harvoissa tilanteissa. Keskuspankin 28.2.2022 antama määräys kieltää siirtojen rekisteröinnin toistaiseksi.

8) Venäläinen tytäryhtiömme on rajavastuuyhtiö (LLC, OOO), voiko sen osakkeet myydä?

Kyllä, rajavastuuyhtiön osakkeet eivät kuulu luovutusrajoitusten piiriin, joten sen osakkeet voi myydä vapaasti. Venäjän näkökulmasta rajavastuuyhtiön osakkeet eivät ole arvopapereita, vaan kukin osakas omistaa tietyn prosenttiosuuden yhtiön pääomasta (englanniksi participatory interest, venäjäksi dolya).

9) Kenelle rajavastuuyhtiön (LLC, OOO) osakkeet voi myydä?

Koska rajavastuuyhtiön osakkeet eivät kuulu luovutusrajoitusten piiriin, sen osakkeet voi myydä vapaasti mille tahansa ostajalle. Ostaja voi olla yksityishenkilö (esimerkiksi yhtiön toimivasta johdosta) tai venäläinen tai ulkomainen yhtiö.

10) Miten kauppa toteutetaan käytännössä?

Omistusoikeus rajavastuuyhtiön osakkeisiin siirtyy, kun omistusoikeuden siirto on merkitty verottajan ylläpitämään yhtiörekisteriin (EGRUL). Siirrosta ilmoittaa venäläinen notaari, joka toimii julkisena kaupanvahvistajana ja tapaa kaupan osapuolet tai näiden edustajat henkilökohtaisesti Venäjällä. Kun ostaja ja myyjä ovat allekirjoittaneet sopimuksen notaarin läsnä ollessa ja notaari on sen vahvistanut, kauppa sitoo osapuolia. Omistusoikeus kuitenkin siirtyy vasta rekisteröinnistä. Rekisteröintiaikaa on viisi työpäivää siitä, kun notaari ilmoitti kaupasta verottajan ylläpitämään sähköiseen järjestelmään. Sovellettava laki on Venäjän laki ja sopimus on laadittava venäjäksi tai kaksikielisenä niin, että venäjänkielinen teksti on ratkaiseva, mikäli kieliversiot poikkeaisivat toisistaan.

11) Onko jonkun matkustettava Venäjälle kaupan toteuttamista varten?

Ei, Venäjälle ei tarvitse matkustaa pelkästään kaupan toteuttamista varten. Toinen tai molemmat osapuolet voivat valtuuttaa edustajan valtakirjalla. Tyypillisesti valtakirja annetaan venäläiselle asianajajalle tai omaan maaorganisaatioon kuuluvalle luottohenkilölle. Notaarin on käytännössä helpompi tunnistaa venäläinen kuin ulkomainen yksityishenkilö.

12) Olen kuullut, että venäläisten yhtiöiden osakkeita myydään muun kuin Venäjän lain alla. Onko se mahdollista?

Kyllä se on mahdollista ja erityisesti aikaisemmin tällainen menettely oli tavallista. Osapuolet sopivat keskinäisistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan erillisessä raamisopimuksessa, jonka alla tehdään yksinkertainen Venäjän lakiin perustuva siirtokirja. Siirtokirja notarisoidaan paikallisesti sen varmistamiseksi, että omistusoikeus saadaan siirrettyä.

13) Missä valuutassa kauppahinta voidaan maksaa?

Kauppahinta voidaan maksaa ruplissa, euroissa tai muussa osapuolten sopimassa valuutassa. Maksuliikenteen häiriöihin ja valuutan viennin rajoittamiseen on kuitenkin syytä varautua.

14) Voidaanko kauppahinta maksaa Venäjän ulkopuolella olevista varoista?

Voidaan, mikäli ostajalla on tili ja riittävästi varoja Venäjän ulkopuolella. Venäjän viranomaiset eivät ole rajoittanut venäläisten yksityishenkilöiden tai yhtiöiden mahdollisuutta avata ja ylläpitää pankkitilejä ulkomailla. Sen sijaan moni länsimainen pankki on irtisanonut venäläisten pankkitilejä vuoden 2014 jälkeen.

15) Onko olemassa jokin minimihinta, jonka alle osakkeita ei saa myydä?

Venäläisen yhtiön osakkeilla ei (yhtiömuodosta riippumatta) varsinaisesti ole minimihintaa ja jopa yhden ruplan kauppahintoja näkee erityisesti, kun siirretään osakeomistus toimivalle johdolle tai yhtiö on pahasti velkaantunut. Jos myyntihinta jää alle yhtiön osakkeiden nimellisarvon, on kuitenkin hyvä varautua perustelemaan alhainen kauppahinta.

16) Miksi osakeyhtiötä ja rajavastuuyhtiötä kohdellaan niin eri tavalla?

Samassa konsernissa tai samoilla ulkomaisilla osakkeenomistajilla voi olla sekä osake- että rajavastuuyhtiötä, eikä yhtiömuotojen välillä  ole omistajan kannalta juurikaan eroa: rajavastuuyhtiö voi olla isompi yhtiö kuin osakeyhtiö tai päinvastoin. Yhtiömuoto liittyy usein tytäryhtiön perustamisajankohtaan (rajavastuuyhtiö on osakeyhtiötä uudempi). Ei myöskään ole yksiselitteistä vastausta sille, miksi lunastusrajoitukset koskevat pelkästään osakeyhtiötä. Yksityisen osakeyhtiön osakkeenomistajat ovat joko sijaiskärsijöitä tai keskuspankin valmistelussa jätettiin rajavastuuyhtiöt mahdollisesti kiireestä johtuen soveltamisalan ulkopuolelle. Jos tapahtui virhe tai virhearvio, ”vuotokohta” varmasti tilkitään jollain aikavälillä.

Muita exit-mahdollisuuksia

17) Ostajaa ei ole, pääsenkö silti eroon yhtiöstä?

Osakkeiden myynti on selkeä vaihtoehto, mutta jos ulkopuolista ostajaa ei löydy eikä liiketoiminta ole sellaista, että sitä paikallisjohto voisi sitä jatkossa pyörittää, hyviä vaihtoehtoja ei ole liikaa tarjolla. Varsinaisen osakeyhtiön (JSC, AO) osakkeiden kanssa joutuu vain odottelemaan. Rajavastuuyhtiön osalta on sen sijaan muutama vaihtoehto tarjolla.

18) Mikä ihmeen vetäytyminen?

Rajavastuuyhtiön osakkeenomistaja voi vetäytyä yhtiöstä edellyttäen, että yhtiöön jää osakkeenomistaja vielä vetäytymisen jälkeenkin ja vetäytymismahdollisuus sisältyy yhtiön yhtiöjärjestykseen. Kokonaan omistetusta (100 %) tytäryhtiöstä ei voi vetäytyä, mutta enemmistöosakas voi vetäytyä, kunhan yhtiöön edelleen jää vähemmistöosakas. Vähemmistöosakkaan osuus voi olla miten pieni tahansa. Lisäedellytyksenä on, että yhtiö ei saa olla maksukyvytön.

Vetäytyminen on nopeasti ja helposti toteutettavissa – ilmoituksen voi tehdä suoraan notaarille ja notaari lähettää sen rekisteröitäväksi (EGRUL). Käsittelyaika on seitsemän työpäivää ja muodollisten edellytysten täyttyessä vetäytymisilmoitus on rekisteröitävä po. määräajassa. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä yhtiölle itselleen, käytännössä näin toki yleensä menetellään. Viime kädessä yhtiö ja kolmannet saavat tiedon julkisesta rekisteristä. Ellei osakkeenomistaja erikseen luovu oikeudesta korvaukseen, vetäytyvällä osakkeenomistajalla on oikeus omistusosuuttaan vastaavaan osaan yhtiön nettovarallisuudesta (esimerkiksi jos omistusosuus on 70 %, vetäytymisen perusteella on oikeus vaatia vastaava osuus yhtiön nettovarallisuudesta). Osuus nettovarallisuudesta voidaan maksaa missä valuutassa tahansa.

Vetäytyminen, vetäytymisprosessi ja niihin liittyvät määräajat on tarkasti säännelty osakeyhtiölaissa. Vetäytyminen on todellinen irtautumisvaihtoehto yhtiössä, jossa on varoja.

19) Yhtiön purkaminen vapaaehtoisen selvitystilan tai konkurssin kautta

Mikäli yhtiöllä on riittävästi varoja, jotta se voi maksaa kaikki velvoitteensa, vapaaehtoinen selvitystila on edelleen mahdollinen. ”Kansallistamislaki” rajoittaa toteuttaessaan selvitystilapurun pieniin ja keskikokoisiin yhtiöihin, joiden tasevarallisuus jää alle miljardin ruplan ja henkilöstömäärä alle sadan. Tällaisia yhtiöitä on ulkomaalaisomistuksessa paljon. Selvitystilamenettely Venäjällä vastaa pääpiirteissään suomalaista selvitystilamenettelyä. Selvitysmiehenä toimii tyypillisesti yhtiön pääjohtaja eikä ulkopuolinen asianajaja kuten meillä. Selvitystilasta annetaan julkinen kuulutus velkojille, joiden on ilmoitettava saatavansa määräajassa. Prosessin kesto on minimissään kuusi kuukautta ja tyypillisesti selvitysmenettely vaatii vuoden verran, tapauskohtaisesti pitemmänkin ajan. Saatavien etusijajärjestys on karkeasti seuraava:

Mikäli selvitysmenettelyn aikana kävisi ilmi, että yhtiön varat eivät riitä velkojen kattamiseen, yhtiö on asetettava konkurssiin. Konkurssimenettely on nykyisessä poliittisessa tilanteessa hyvin riskialtis vaihtoehto. Korkea-arvoiset venäläispoliitikot ja syyttäjäviranomaiset ovat todenneet, että konkurssi tulkittaisiin tällaisessa tilanteessa ”tahalliseksi”. Tahallinen konkurssi on rikos, josta seuraa osakkeenomistajan ja muiden osallisten toissijainen vastuu sekä riski ankarista rikosoikeudellisista seuraamuksista ml. uhka pitkistä vankeusrangaistuksista.

20) Exit-valmis­telujen muistilista

Pohtiessasi eri vaihtoja, kannattaa selvittää ainakin seuraavat asiat:

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran EK:n pakotteita koskevalla hyötytietosivustolla. Artikkelin sisältö kuvastaa kirjoitushetken tilannetta.