Rekisteröidyillä yhteisöillä on jatkossa oikeus valittaa rakennusluvasta, jos lupa koskee hanketta, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) muutos tuli voimaan 1.12.2021.
9.12.2021
Valitusoikeus rakennusluvista laajenee koskemaan rekisteröityjä yhteisöjä joulukuusta 2021 alkaen
Tags
Muutoksen taustalla on Euroopan komission Suomelle antama virallinen huomautus, jonka mukaan Suomi on jättänyt panematta täytäntöön useita tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin (2011/92/EU) säännöksiä.
Mikä muuttuu?
Valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä laajenee koskemaan myös sellaisia rekisteröityjä yhteisöjä, joiden tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen.
Laajennettu valitusoikeus koskee kuitenkin vain rakennuksia hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.
Toisin sanoen hankkeen vaikutukset ympäristöön on tullut arvioida niin sanotussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Valitusoikeus koskee rakennuslupamenettelyssä kaikkia rakennuksia, jotka kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltuun hankkeeseen.
Näin ollen esimerkiksi teollisuusalueelle sijoittuva ympäristövaikutuksiltaan merkittävän teollisuuslaitoksen rakennuslupa tai tuulipuistohankkeeseen kuuluvan yksittäisen tuulivoimalan rakennuslupa voi kuulua laajennetun valitusoikeuden piiriin.
Muutoksenhakuoikeus sisältää myös mahdollisuuden tehdä oikaisuvaatimus. Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus. Oikaisuvaatimuksen perusteella tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla.
Huomioitavaa on, että yhteisön muutoksenhaku on valitusperusteen osalta sisällöllisesti rajoitettu yhteisön säännöissä määriteltyyn toimialaan, minkä lisäksi rakennuksen on sijaittava yhteisön toiminta-alueella.
Mitä vaikutuksia muutoksella on?
Muutos laajentaa mahdollisten muutoksenhakijoiden joukkoa ja voi siten viivästyttää rakennusluvan lainvoimaiseksi tuloa. Rakentamista ei lähtökohtaisesti saa aloittaa ennen kuin lupa on tullut lainvoimaiseksi, jolloin muutoksenhakumenettely voi viivästyttää hankkeen toteuttamista.
Rakennusluvan hakijalla on edelleen oikeus hakea lupaviranomaiselta aloittamisoikeutta, jonka perusteella rakennustyö voidaan suorittaa osittain tai kokonaan vakuutta vastaan ennen kuin rakennuslupa on saanut lainvoiman. Tällöin rakennustöihin ryhdyttäisiin kuitenkin sillä riskillä, että muutoksenhakuviranomainen myöhemmin kumoaa lupapäätöksen. Lisäksi muutoksenhakuviranomainen voi valituksesta myös kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Efima – Tekoälyliiketoiminnan myynti
Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella.
Julkaistu 21.9.2026
Neoen – Datakeskuksen myynti
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation.
Julkaistu 17.9.2026
Jolt Capital ja Tesi – Sijoitus VEV:iin
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä – Immateriaalioikeudelliset asiat
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. VR Group tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa.
Julkaistu 9.9.2026