12.1.2021

Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä sujuvoitetaan

Eduskunta hyväksyi 4.12.2020 uuden lain uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä (1145/2020), jonka tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyjä. Laki tulee voimaan 30.6.2021.

Lain ansiosta uusiutuvan energian tuotantolaitosten hankekehittäjät voivat jatkossa asioida hankettaan koskevissa laissa luetelluissa lupa-asioissa ja muissa hallinnollisissa menettelyissä keskitetysti yhden sähköisen yhteyspisteen kautta. Lisäksi laissa säädetään sitova määräaika uusiutuvan energian voimalaitosten (eli sähköä tuottavien laitosten) tiettyjen lupamenettelyjen ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyjen enimmäiskestolle.

Lailla ei muuteta uusiutuvan energian tuotantolaitoksia koskevien varsinaisten lupamenettelyjen tai muiden hallinnollisten menettelyjen sisältöä tai vaatimuksia.

Lailla saatetaan kansallisesti voimaan EU:n uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (EU) N:o 2018/2001 (ns. RED II) uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen organisointia ja kestoa koskeva sääntely.

Sähköinen asiointi ja keskitettyä neuvontaa uusiutuvan energian tuotantolaitoksille

Uusiutuvan energian tuotantolaitoksen hankekehittäjä (jäljempänä ”hakija”) ei jatkossa joudu asioimaan erikseen monen eri viranomaisen kanssa sen mukaan, mitä lupaa tai hyväksyntää kulloinkin hakee.

Hakija voi jatkossa hakea laitoksensa rakentamiseen, päivittämiseen, verkkoon liittämiseen ja käyttöön liittyviä laissa lueteltuja lupia ja muita hallinnollisia hyväksyntöjä keskitetysti yhden sähköisen järjestelmän (ns. sähköinen yhteyspiste) kautta.

Sähköistä yhteyspistettä hallinnoi yksi yhteyspisteviranomainen, joka lain mukaan on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kunkin lupa-asian ratkaisee kuitenkin edelleen kyseiseen lupa-asiaan soveltuvassa lainsäädännössä nimetty toimivaltainen viranomainen.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteyspisteviranomaisena velvollinen myös neuvomaan hakijoita menettelyllisissä kysymyksissä (kuten asian vireillepanoa ja käsittelyvaiheita koskevissa kysymyksissä) sekä antamaan hakijoille sähköisen yhteyspisteen kautta hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Hakija voi yhä asioida halutessaan myös suoraan kunkin toimivaltaisen lupaviranomaisen kanssa sähköisen yhteyspisteen käyttämisen sijaan.

Uusiutuvan energian voimalaitosten lupa- ja hyväksymismenettelyjen määräajat

Laissa säädetään, kuinka kauan uusiutuvan energian voimalaitoksen laissa luetellut lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt voivat korkeintaan yhteensä kestää:

Edellä mainitut määräajat soveltuvat vain voimalaitoksiin (eli sähköä tuottaviin laitoksiin) eivätkä esimerkiksi lämpölaitoksiin tai uusiutuvan polttoaineen tuotantolaitoksiin. Sähkön tuotannon osuudelle laitoksen energian tuotannosta ei kuitenkaan ole määritelty vähimmäismäärää.

Soveltuviin lupamenettelyihin kuuluvat muun muassa ympäristölupa, vesilupa, poikkeamispäätökset vesiluontotyyppien ja luontotyyppien suojelusta, lentoestelupa, suurjännitteisten johtojen hankelupa, suostumus rakentamiseen talousvyöhykkeellä, rakennus-, toimenpide- ja purkamislupa sekä rakennuslupamenettelyn yhteydessä käsiteltävä suunnittelutarveasia ja poikkeaminen.

Määräaika alkaa kulua, kun hakija panee ensimmäisen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn vireille, ja päättyy, kun viimeinen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn päätös on annettu hakijalle tiedoksi. Määräaikaan sisältyvät siten kaikki menettelyvaiheet vireillepanosta päätöksen tiedoksiantoon, mukaan lukien täydennysajat ja lakisääteiset kuulemiset. Hakijan ei edellytetä panevan vireille kaikkia menettelyjä samaan aikaan. Määräaikaan ei kuitenkaan lasketa muutoksenhakuaikaa eikä aikaa, jolloin hakijalla ei ole vireillä soveltuvaa lupamenettelyä koskevaa asiaa. Määräaikojen soveltuminen ei riipu siitä, asioiko hakija sähköisen yhteyspisteen kautta vai suoraan toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Kokonaiskestolle asetettua määräaikaa pidennetään tietyissä tilanteissa vastaavalla ajalla, joka kuluu tiettyihin laissa lueteltuihin menettelyihin, kuten soveltuvaa lupa- tai hyväksymismenettelyä koskevan päätöksen muutoksenhakuun. Lisäksi yhteyspisteviranomainen voi harkinnanvaraisesti pidentää määräaikaa enintään yhdellä vuodella poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteispisteviranomaisena velvollinen seuraamaan lupamenettelyjen kestolle laissa säädettyjen määräaikojen toteutumista. Määräaikojen toteutumatta jäämisestä ei ole asetettu seuraamuksia viranomaisille, mutta hakija voi turvautua yleisiin oikeusturvakeinoihin, kuten hallintokanteluun ja kanteluun ylimmille laillisuusvalvojille. Lain toimeenpanovaiheessa tuleekin nähtäväksi, lyhentävätkö sitovat määräajat tosiasiassa viranomaisten käsittelyaikoja uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavien laitosten osalta.

Uusimmat referenssit

Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella. 
Julkaistu 21.9.2026
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa. 
Julkaistu 9.9.2026