12.1.2021

Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä sujuvoitetaan

Eduskunta hyväksyi 4.12.2020 uuden lain uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä (1145/2020), jonka tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyjä. Laki tulee voimaan 30.6.2021.

Lain ansiosta uusiutuvan energian tuotantolaitosten hankekehittäjät voivat jatkossa asioida hankettaan koskevissa laissa luetelluissa lupa-asioissa ja muissa hallinnollisissa menettelyissä keskitetysti yhden sähköisen yhteyspisteen kautta. Lisäksi laissa säädetään sitova määräaika uusiutuvan energian voimalaitosten (eli sähköä tuottavien laitosten) tiettyjen lupamenettelyjen ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyjen enimmäiskestolle.

Lailla ei muuteta uusiutuvan energian tuotantolaitoksia koskevien varsinaisten lupamenettelyjen tai muiden hallinnollisten menettelyjen sisältöä tai vaatimuksia.

Lailla saatetaan kansallisesti voimaan EU:n uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (EU) N:o 2018/2001 (ns. RED II) uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen organisointia ja kestoa koskeva sääntely.

Sähköinen asiointi ja keskitettyä neuvontaa uusiutuvan energian tuotantolaitoksille

Uusiutuvan energian tuotantolaitoksen hankekehittäjä (jäljempänä ”hakija”) ei jatkossa joudu asioimaan erikseen monen eri viranomaisen kanssa sen mukaan, mitä lupaa tai hyväksyntää kulloinkin hakee.

Hakija voi jatkossa hakea laitoksensa rakentamiseen, päivittämiseen, verkkoon liittämiseen ja käyttöön liittyviä laissa lueteltuja lupia ja muita hallinnollisia hyväksyntöjä keskitetysti yhden sähköisen järjestelmän (ns. sähköinen yhteyspiste) kautta.

Sähköistä yhteyspistettä hallinnoi yksi yhteyspisteviranomainen, joka lain mukaan on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kunkin lupa-asian ratkaisee kuitenkin edelleen kyseiseen lupa-asiaan soveltuvassa lainsäädännössä nimetty toimivaltainen viranomainen.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteyspisteviranomaisena velvollinen myös neuvomaan hakijoita menettelyllisissä kysymyksissä (kuten asian vireillepanoa ja käsittelyvaiheita koskevissa kysymyksissä) sekä antamaan hakijoille sähköisen yhteyspisteen kautta hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Hakija voi yhä asioida halutessaan myös suoraan kunkin toimivaltaisen lupaviranomaisen kanssa sähköisen yhteyspisteen käyttämisen sijaan.

Uusiutuvan energian voimalaitosten lupa- ja hyväksymismenettelyjen määräajat

Laissa säädetään, kuinka kauan uusiutuvan energian voimalaitoksen laissa luetellut lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt voivat korkeintaan yhteensä kestää:

Edellä mainitut määräajat soveltuvat vain voimalaitoksiin (eli sähköä tuottaviin laitoksiin) eivätkä esimerkiksi lämpölaitoksiin tai uusiutuvan polttoaineen tuotantolaitoksiin. Sähkön tuotannon osuudelle laitoksen energian tuotannosta ei kuitenkaan ole määritelty vähimmäismäärää.

Soveltuviin lupamenettelyihin kuuluvat muun muassa ympäristölupa, vesilupa, poikkeamispäätökset vesiluontotyyppien ja luontotyyppien suojelusta, lentoestelupa, suurjännitteisten johtojen hankelupa, suostumus rakentamiseen talousvyöhykkeellä, rakennus-, toimenpide- ja purkamislupa sekä rakennuslupamenettelyn yhteydessä käsiteltävä suunnittelutarveasia ja poikkeaminen.

Määräaika alkaa kulua, kun hakija panee ensimmäisen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn vireille, ja päättyy, kun viimeinen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn päätös on annettu hakijalle tiedoksi. Määräaikaan sisältyvät siten kaikki menettelyvaiheet vireillepanosta päätöksen tiedoksiantoon, mukaan lukien täydennysajat ja lakisääteiset kuulemiset. Hakijan ei edellytetä panevan vireille kaikkia menettelyjä samaan aikaan. Määräaikaan ei kuitenkaan lasketa muutoksenhakuaikaa eikä aikaa, jolloin hakijalla ei ole vireillä soveltuvaa lupamenettelyä koskevaa asiaa. Määräaikojen soveltuminen ei riipu siitä, asioiko hakija sähköisen yhteyspisteen kautta vai suoraan toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Kokonaiskestolle asetettua määräaikaa pidennetään tietyissä tilanteissa vastaavalla ajalla, joka kuluu tiettyihin laissa lueteltuihin menettelyihin, kuten soveltuvaa lupa- tai hyväksymismenettelyä koskevan päätöksen muutoksenhakuun. Lisäksi yhteyspisteviranomainen voi harkinnanvaraisesti pidentää määräaikaa enintään yhdellä vuodella poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteispisteviranomaisena velvollinen seuraamaan lupamenettelyjen kestolle laissa säädettyjen määräaikojen toteutumista. Määräaikojen toteutumatta jäämisestä ei ole asetettu seuraamuksia viranomaisille, mutta hakija voi turvautua yleisiin oikeusturvakeinoihin, kuten hallintokanteluun ja kanteluun ylimmille laillisuusvalvojille. Lain toimeenpanovaiheessa tuleekin nähtäväksi, lyhentävätkö sitovat määräajat tosiasiassa viranomaisten käsittelyaikoja uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavien laitosten osalta.

Uusimmat referenssit

Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Avustimme Swedbank AB:tä (publ) suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoituksessa. Kiinteistösalkku on Trophin suomalaisten tytäryhtiöiden omistuksessa. Trophi on Pohjoismaiden johtava päivittäistavarakauppavetoisiin vähittäiskauppakiinteistöihin keskittyvä kiinteistöyhtiö, jonka kiinteistösalkkuun kuuluu 278 kohdetta Ruotsissa ja Suomessa. Suomi on Trophille edelleen kehittyvä ja strategisesti tärkeä markkina, ja sen osuus yhtiön vuokratuotoista ja kiinteistöjen arvosta on noin 30 prosenttia. 
Julkaistu 17.7.2026
Toimimme HANZA:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat. Järjestely toteutetaan liiketoiminta- ja osakekauppana, ja se kattaa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat Suomessa sekä kahden virolaisen ja kahden puolalaisen tytäryhtiön osakkeet. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 viimeisen neljänneksen aikana.  Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. HANZA:lla on noin 5 000 työntekijää, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia Ruotsin kruunua. Avustamme HANZA:a tässä transaktiossa yhteistyössä ruotsalaisen asianajotoimisto Lindahlin kanssa.
Julkaistu 15.7.2026