12.1.2021

Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä sujuvoitetaan

Eduskunta hyväksyi 4.12.2020 uuden lain uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä (1145/2020), jonka tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyjä. Laki tulee voimaan 30.6.2021.

Lain ansiosta uusiutuvan energian tuotantolaitosten hankekehittäjät voivat jatkossa asioida hankettaan koskevissa laissa luetelluissa lupa-asioissa ja muissa hallinnollisissa menettelyissä keskitetysti yhden sähköisen yhteyspisteen kautta. Lisäksi laissa säädetään sitova määräaika uusiutuvan energian voimalaitosten (eli sähköä tuottavien laitosten) tiettyjen lupamenettelyjen ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyjen enimmäiskestolle.

Lailla ei muuteta uusiutuvan energian tuotantolaitoksia koskevien varsinaisten lupamenettelyjen tai muiden hallinnollisten menettelyjen sisältöä tai vaatimuksia.

Lailla saatetaan kansallisesti voimaan EU:n uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (EU) N:o 2018/2001 (ns. RED II) uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen organisointia ja kestoa koskeva sääntely.

Sähköinen asiointi ja keskitettyä neuvontaa uusiutuvan energian tuotantolaitoksille

Uusiutuvan energian tuotantolaitoksen hankekehittäjä (jäljempänä ”hakija”) ei jatkossa joudu asioimaan erikseen monen eri viranomaisen kanssa sen mukaan, mitä lupaa tai hyväksyntää kulloinkin hakee.

Hakija voi jatkossa hakea laitoksensa rakentamiseen, päivittämiseen, verkkoon liittämiseen ja käyttöön liittyviä laissa lueteltuja lupia ja muita hallinnollisia hyväksyntöjä keskitetysti yhden sähköisen järjestelmän (ns. sähköinen yhteyspiste) kautta.

Sähköistä yhteyspistettä hallinnoi yksi yhteyspisteviranomainen, joka lain mukaan on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kunkin lupa-asian ratkaisee kuitenkin edelleen kyseiseen lupa-asiaan soveltuvassa lainsäädännössä nimetty toimivaltainen viranomainen.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteyspisteviranomaisena velvollinen myös neuvomaan hakijoita menettelyllisissä kysymyksissä (kuten asian vireillepanoa ja käsittelyvaiheita koskevissa kysymyksissä) sekä antamaan hakijoille sähköisen yhteyspisteen kautta hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Hakija voi yhä asioida halutessaan myös suoraan kunkin toimivaltaisen lupaviranomaisen kanssa sähköisen yhteyspisteen käyttämisen sijaan.

Uusiutuvan energian voimalaitosten lupa- ja hyväksymismenettelyjen määräajat

Laissa säädetään, kuinka kauan uusiutuvan energian voimalaitoksen laissa luetellut lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt voivat korkeintaan yhteensä kestää:

Edellä mainitut määräajat soveltuvat vain voimalaitoksiin (eli sähköä tuottaviin laitoksiin) eivätkä esimerkiksi lämpölaitoksiin tai uusiutuvan polttoaineen tuotantolaitoksiin. Sähkön tuotannon osuudelle laitoksen energian tuotannosta ei kuitenkaan ole määritelty vähimmäismäärää.

Soveltuviin lupamenettelyihin kuuluvat muun muassa ympäristölupa, vesilupa, poikkeamispäätökset vesiluontotyyppien ja luontotyyppien suojelusta, lentoestelupa, suurjännitteisten johtojen hankelupa, suostumus rakentamiseen talousvyöhykkeellä, rakennus-, toimenpide- ja purkamislupa sekä rakennuslupamenettelyn yhteydessä käsiteltävä suunnittelutarveasia ja poikkeaminen.

Määräaika alkaa kulua, kun hakija panee ensimmäisen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn vireille, ja päättyy, kun viimeinen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn päätös on annettu hakijalle tiedoksi. Määräaikaan sisältyvät siten kaikki menettelyvaiheet vireillepanosta päätöksen tiedoksiantoon, mukaan lukien täydennysajat ja lakisääteiset kuulemiset. Hakijan ei edellytetä panevan vireille kaikkia menettelyjä samaan aikaan. Määräaikaan ei kuitenkaan lasketa muutoksenhakuaikaa eikä aikaa, jolloin hakijalla ei ole vireillä soveltuvaa lupamenettelyä koskevaa asiaa. Määräaikojen soveltuminen ei riipu siitä, asioiko hakija sähköisen yhteyspisteen kautta vai suoraan toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Kokonaiskestolle asetettua määräaikaa pidennetään tietyissä tilanteissa vastaavalla ajalla, joka kuluu tiettyihin laissa lueteltuihin menettelyihin, kuten soveltuvaa lupa- tai hyväksymismenettelyä koskevan päätöksen muutoksenhakuun. Lisäksi yhteyspisteviranomainen voi harkinnanvaraisesti pidentää määräaikaa enintään yhdellä vuodella poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteispisteviranomaisena velvollinen seuraamaan lupamenettelyjen kestolle laissa säädettyjen määräaikojen toteutumista. Määräaikojen toteutumatta jäämisestä ei ole asetettu seuraamuksia viranomaisille, mutta hakija voi turvautua yleisiin oikeusturvakeinoihin, kuten hallintokanteluun ja kanteluun ylimmille laillisuusvalvojille. Lain toimeenpanovaiheessa tuleekin nähtäväksi, lyhentävätkö sitovat määräajat tosiasiassa viranomaisten käsittelyaikoja uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavien laitosten osalta.

Uusimmat referenssit

Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen myydessä kaksi hoivakiinteistöä Northern Horizonin edustamalle rahastolle. Myynnin kohteena olevien kiinteistöjen huoneistopinta-ala on noin 3 500 neliömetriä. Kohteet sijaitsevat Espoossa ja Lahdessa. Espoon kohde valmistui vuonna 2018 ja Lahden kohde valmistui vuonna 2023.  Molemmissa kohteissa vuokralaisena toimii Attendo, Pohjoismaiden johtava hoivapalveluiden tarjoaja.
Julkaistu 9.5.2025
Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Castrén & Snellmanin asianajaja Christer Svartström toimi selvittäjänä 11.3.2024 alkaneessa Foodiq Oy:n yrityssaneerausmenettelyssä. Foodiq on uniikki tulevaisuuden ruokatuotantoon keskittynyt yhtiö, joka tarjoaa kasvi- ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja tuotekehitystä elintarviketoimialalla sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on elintarviketeknologiaan sijoittava ruotsalainen sijoitusyhtiö Nicoya AB. Velkojien enemmistö hyväksyi saneerausohjelman nopeutetussa menettelyssä hieman alle vuoden kestäneen saneerausmenettelyn päätteeksi. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman ja siihen sisältyvän yksipäiväisen maksuohjelman 10.3.2025 sekä nimitti Christer Svartströmin saneerausohjelman valvojaksi. Yhtiölle löydettiin yhteistyössä osapuolten kesken toimiva ja nopea saneerausratkaisu, jolla vältettiin pitkäkestoinen ohjelma ja mahdollistettiin yhtiön täysipainoinen liiketoimintaan keskittyminen. Saneerausohjelma rahoitettiin yhtiön rahoittajien tekemin sijoituksin. Samalla yhden päivän ohjelma tuotti velkojille paremman lopputuloksen verrattuna pidempään saneerausohjelmaan. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 28.3.2025.
Julkaistu 6.5.2025
Toimimme PwC:n oikeudellisena neuvonantajana Kelan etuusjärjestelmien uudistushankkeen kilpailutuksessa, jonka PwC voitti. Kyseessä on merkittävä Suomen sosiaaliturvainfrastruktuurin modernisointia koskeva hanke. Kela on valinnut PwC:n strategiseksi kumppanikseen toteuttamaan etuusjärjestelmiensä laajan uudistuksen, joka käsittää etuuskäsittelyn tietojärjestelmien, digitaalisen asioinnin, asiakkuudenhallinnan ja tiedonvälityksen alustat. Hankkeen tavoitteena on vastata tulevaisuuden digitaalisen toimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimuksiin. Teknologiaksi on valittu Salesforce. Uusien järjestelmien odotetaan sujuvoittavan etuuskäsittelyä ja parantavan asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien käyttäjäkokemusta. Lisäksi niiden avulla pystytään varautumaan aiempaa paremmin lainsäädäntömuutoksiin. Castrén & Snellman toimi PwC:n strategisena oikeudellisena neuvonantajana tarjouskilpailun alusta loppuun saakka. Kilpailutus toteutettiin kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Onnittelemme lämpimästi PwC:tä tarjouskilpailun voittamisesta ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, millaisia positiivisia vaikutuksia hankkeella on Suomen sosiaaliturvajärjestelmään.
Julkaistu 24.4.2025