Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut pitkään sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta eli tietoyhteiskuntakaarta. Tietoyhteiskuntakaareen kootaan muun muassa viestintämarkkinalaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki, verkkotunnuslaki ja laki televisio- ja radiotoiminnasta. Kokonaisuudistuksen tarkoituksena on ennen kaikkea päällekkäisyyksien poistaminen ja pirstaleisen sääntelyn selkeyttäminen, vähentäminen ja nykyaikaistaminen. Eduskunta hyväksyi lain lokakuussa ja se tulee pääosin voimaan 1.1.2015.
18.12.2014
Uusi tietoyhteiskuntakaari voimaan 1.1.2015
Eija Warma-Lehtinen & Kim Parviainen
Lakimuutos tuo mukanaan joitain olennaisia muutoksia muun muassa yksityisyyden suojaa koskevaan sääntelyyn ja tietoturvan varmistamiseen. Lisäksi lailla tarkennetaan käyttäjien ja tilaajien kuluttajansuojaa viestintäpalveluja käytettäessä. Edellä mainittujen muutoksien lisäksi etenkin huomattavaa markkinavoimaa ja verkkotunnuksia koskeva sääntely muuttuu.
Painopisteenä sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon verkkopalvelujen käyttäjien tietosuojasta. Tietoyhteiskuntakaaren yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen. Tietoyhteiskuntakaaren astuessa voimaan sähköisen viestinnän tietosuojalaki poistuu, ja asiaa koskeva sääntely sisällytetään tietoyhteiskuntakaareen.
Tähän asti yksityisyyden suojaa koskevat toimintavelvoitteet ovat kohdistuneet ainoastaan teleyrityksiin, yhteisötilaajiin ja lisäarvopalvelun tarjoajiin. Vastaisuudessa yksityisyyden suojaa koskeva sääntely ulottuu myös kaikkiin tietoyhteiskuntakaaren mukaisiin viestinnän välittäjiin eli teleyrityksiin, yhteisötilaajiin ja sellaisiin muihin tahoihin, jotka välittävät sähköistä viestintää muutoin kuin henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiin.
Yksityisyyden suojaa koskevat toimintavelvoitteet tulevat siten kohdistumaan myös kaikkiin sellaisiin toimijoihin, joiden tarjoamien sähköisten palveluiden sisällä välitetään luottamuksellista viestintää. Tällaisia palveluja ovat ennen kaikkea erilaiset yhteisöpalvelut ja muut sosiaalisen median palvelut.
Selvennyksiä Suomen lain soveltamiseen rajat ylittävissä tilanteissa
Toinen tietoyhteiskuntakaaren esittelemä keskeinen muutos koskee yksityisyyden suojaa koskevan sääntelyn soveltumisalan mahdollista laajentumista kansainvälisiin toimijoihin. Yksityisyyden suojaa koskeva sääntely kohdistuu vastaisuudessa sekä kotimaisiin että ulkomaisiin viestinnän välittäjiin silloin, kun toiminnan harjoittajan toimipaikka on Suomessa tai muuten Suomen oikeudenkäytön piirissä. Vaikka toiminnan harjoittajalla ei olisi toimipaikkaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella, syntyy velvollisuus noudattaa yksityisyyden suojaa koskevaa sääntelyä, jos toimijan keskeiset laitteet sijaitsevat Suomessa tai niitä ylläpidetään Suomesta käsin. Tilanne on vastaavanlainen myös silloin, kun toiminnan harjoittajalla ei ole toimipaikkaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella, mutta palvelun käyttäjä on Suomessa ja tarjottavan palvelun sisällön tai sen markkinoinnin perusteella on ilmeistä, että palvelu on suunnattu Suomeen.
Sääntelyn tavoitteena on lisätä ulkomaalaisten yritysten tietoisuutta siitä, mitä tietosuojalta ja tietoturvalta vaaditaan yrityksen joko sijoittuessa Suomeen tai tarjotessa palveluitaan Suomessa. Sääntelyllä tavoitellaan tasapuolisuutta kotimaisten ja ulkomaisten yritysten välillä. Vastaisuudessa yhä useampi viestinnän välittäjä joutuu huomioimaan toiminnassaan erilaisia velvoitteita sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutumisen kannalta.
Kuluttajansuojasääntely täsmentyy
Viestintäpalveluissa ilmenevät virheet ovat nousseet viime vuosina esille kuluttajaviranomaisille suunnatuissa yhteydenotoissa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että ala muuttuu jatkuvasti. Lakia valmisteltaessa katsottiinkin olennaiseksi luoda sellaisia uusia säännöksiä, joiden avulla selkeytetään viestintäpalveluita koskevia kuluttajansuojasäännöksiä. Uuden sääntelyn mukaan teleyritys voi joutua yhteisvastuuseen suorituksessa ilmenneen virheen johdosta. Lisäksi sääntelyllä täsmennetään teleyritysten korvaus- ja virhevastuuta sekä yleisesti sopimusehtoja.
Tietoyhteiskuntakaaressa säädetään teleyrityksen ja myyjän tai palvelutarjoajan yhteisvastuusta, joka rinnastuu luotonantajan ja myyjän tai palveluksen suorittajan yhteisvastuuseen. Yhteisvastuu soveltuu tilanteisiin, joissa kuluttaja on esimerkiksi maksanut palvelun, kuten joukkoliikennemaksun tai parkkimaksun, matkapuhelimella ja maksu peritään puhelinlaskun yhteydessä. Jos suoritus on jollakin tavalla virheellinen tai ei esimerkiksi koskaan tule perille, kuluttaja voi kääntyä paitsi myyjän tai palveluntarjoajan mutta myös teleyrityksen puoleen. Vastaisuudessa myös teleyritys voi siis joutua korvausvastuuseen virheellisen suorituksen vuoksi.
Tietoyhteiskuntakaari täsmentää myös teleyritysten korvaus- ja virhevastuusääntelyä. Lain mukaan viestintäpalvelun toimituksessa on virhe, jos viestintäpalvelun laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä viestintäpalvelusopimuksessa on sovittu. Tietoyhteiskuntakaaressa on pyritty selkeyttämään niitä keinoja, joita tilaaja voi käyttää virheen ilmetessä. Tämän lisäksi tietoyhteiskuntakaari nimenomaisesti edellyttää, että viestintäpalvelusopimuksen sopimusehdot on laadittava selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Tarkoituksena on korostaa sopimusehtojen ymmärrettävyyttä kuluttajille. Selkeyden ja ymmärrettävyyden varmistamiseksi kuluttajille voidaan tarjota lisätietoa yksittäisen sopimusehdon merkityksestä.
Lue lisää tietoyhteiskuntakaaresta liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Yleisradio – Monacon korkein oikeus hylkäsi valituksen kunnianloukkausasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Yleisradio Oy:tä ja sen päätoimittajaa kunnianloukkausasiassa kaikissa Monacon tuomioistuimen oikeusasteissa. Kanteessa oli kyse Yleisradion kahdesta suomenkielisestä ja kahdesta englanninkielisestä artikkelista, jotka julkaistiin vuonna 2022. Vastapuoli katsoi, että tietyt artikkeleissa esitetyt väitteet loukkasivat hänen kunniaansa ja vaati monacolaisissa tuomioistuimissa, että Yleisradio ja sen päätoimittaja tuomitaan kunnianloukkauksesta. Lisäksi hän vaati yhteensä 100 000 euron suuruista vahingonkorvausta ja kaiken hänen kunniaansa väitetysti loukkaavan sisällön poistamista uhkasakon uhalla. Kiistimme asiassa monacolaisten tuomioistuinten toimivallan, sillä artikkeleita ei ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle eikä toimivaltaa voitu perustaa vastapuolen väittämällä tavalla siihen, että artikkelit oli julkaistu englanniksi internetissä kaikkien saataville ja ne voitiin kääntää ranskaksi internetselaimella. Lisäksi esitimme kattavat argumentit sen puolesta, että artikkeleissa esitetyt seikat pitivät paikkansa, ne oli esitetty Monacon lainsäädännön edellyttämällä tavalla vilpittömässä mielessä ja ne pohjautuivat perusteelliseen selvitystyöhön. Toimme myös esiin, että vastapuolen toiminnassa oli kyse niin sanotusta forum shopping -ilmiöstä, eli halusta viedä asia sellaiseen oikeuspaikkaan, joka on kantajan kannalta suotuisin. Kanne käsiteltiin Monacon kaikissa kolmessa eri oikeusasteessa, sillä vastapuoli valitti ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuinten tuomioista. Ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimet katsoivat, ettei kyseisiä Yleisradion artikkeleita ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle, eivätkä monacolaiset tuomioistuimet siten olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa. Monacon korkein oikeus totesi, ettei ollut olemassa mitään perusteita, jotka liittäisivät väitetysti loukkaavat lausumat Monacoon. Vaikka internetissä julkaistut artikkelit olivatkin saatavilla myös Monacosta käsin, se ei tarkoittanut sitä, että ne olisi julkaistu Monacossa. Näin ollen Monacon korkein oikeus katsoi, etteivät paikalliset tuomioistuimet olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa, ja hylkäsi vastapuolen valituksen valitustuomioistuimen ratkaisusta. Tuomio on hyvin merkittävä eurooppalaisen sananvapauden kannalta. Päinvastainen ratkaisu olisi ollut omiaan rohkaisemaan vastaavanlaisia kanteita kantajan kannalta suotuisissa valtioissa, pyrkimyksenä rajoittaa keskustelua ja vaientaa kriittisiä ääniä. Tuomiovallan arvaamattomuus ja riski joutua pitkiin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin voisi luoda pelkoa ja kasvattaa itsesensuuria kaikkien sananvapauttaan käyttävien, erityisesti toimittajien, muiden tiedotusvälineiden ammattilaisten ja tutkijoiden keskuudessa. Tuomio myös vahvistaa periaatetta, jonka mukaan forum shopping ei ole sallittua. Tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 17.6.2025
llkka Paanasen säätiö – Oikeudellinen arvio generatiivista tekoälyä hyödyntävästä chatbot-järjestelmästä
Avustimme Ilkka Paanasen säätiö sr:tä oikeudellisen arvion laatimisessa generatiivista tekoälyä hyödyntävästä chatbot-järjestelmästä, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia ja tarjota tukea mielenterveyden haasteissa ja erilaisissa elämänkriiseissä. Arvio sisälsi oikeudellista neuvontaa etenkin kehittynyttä tekoälyä sääntelevän tekoälysäädöksen että yleisemmin tietosuojalainsäädännön ja muun keskeisen lainsäädännön näkökulmasta.
Julkaistu 16.6.2025
Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt – Teollisuuskiinteistön myynti
Avustamme Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjä sen myydessä 25 miljoonan euron arvoisen light industrial -kiinteistön Logistea AB:lle kyseisen kiinteistön omistavan Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Länsiportintie 15:n osakkeiden myynnin kautta. Logistea on varastointi-, logistiikka- ja kevyen teollisuuden kiinteistöihin keskittynyt ruotsalainen kiinteistöyhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Tukholman pörssissä. Vuonna 2012 rakennettu kohde sijaitsee Hämeenlinnassa. Sen vuokrattava pinta-ala on noin 21 700 neliömetriä ja koko kiinteistön vuokralaisena toimii Faerch Finland Oy, joka on Faerch A/S:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Faerch A/S on johtava kestävien, kiertotalousperiaatteiden mukaisten elintarvikepakkausratkaisujen toimittaja.
Julkaistu 5.6.2025
Gasum – NSR Biogas AB:n ja Liquidgas Biofuels Genesis AB:n osto
Avustimme Gasumia sen ostaessa koko NSR Biogas AB:n osakekannan sekä lopun kolmasosan Liquidgas Biofuels Genesis AB:n osakkeista. Gasum on ollut Liquidgas Biofuels Genesis AB:n enemmistöomistaja vuodesta 2023 ja omistaa nyt toteutettavan kaupan myötä kaikki yhtiön osakkeet. Gasum on pohjoismainen kaasualan ja energiamarkkinoiden asiantuntija. Gasum tarjoaa puhtaamman energian ja energiamarkkinoiden asiantuntijapalveluja teollisuudelle sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Lisäksi yhtiö tarjoaa puhtaampia polttoaineratkaisuja tie- ja meriliikenteeseen. Gasum auttaa asiakkaitaan pienentämään omaa ja asiakkaidensa hiilijalanjälkeä.
Julkaistu 5.6.2025