Eduskunnalle annettiin marraskuun alussa esitys uudeksi laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (rahanpesulaki). Laki perustuu neljänteen rahanpesudirektiivin, jonka valmistelussa on puolestaan huomioitu FATF:n suositukset. FATF eli Financial Action Task Force on OECD:n rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä.
7.12.2016
Uusi rahanpesulaki tuo lisävelvoitteita ja kiristää valvontaa
Palvelut
Tags
Tässä artikkelissa käymme läpi suomalaisille yhteisöille lakimuutoksesta aiheutuvat keskeisimmät velvoitteet. Uuden lain käsittely on vielä kesken eduskunnassa, mutta lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Yhteisöjen pitää täyttää tässä artikkelissa mainitut velvoitteet lain tullessa voimaan, jollei muuta ajankohtaa ole mainittu.
Kaikille yhteisöille velvollisuus ilmoittaa tosiasialliset edunsaajat
Pääosa rahanpesulain muutoksista koskee vain yhteisöjä, joilla on lain mukaan ilmoitusvelvollisuus. Uusi laki velvoittaa kuitenkin kaikki oikeushenkilöt ilmoittamaan tosiasialliset edunsaajansa PRH:n ylläpitämiin rekistereihin. Tiedot tosiasiallisista edunsaajista on toimitettava rekisteriin 30.6.2019 mennessä. Velvollisuus ilmoittaa tosiasialliset edunsaajat ei hallituksen esityksen mukaan koskisi säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä.
Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan rahanpesulaissa luonnollista henkilöä, joka joko omistaa oikeushenkilön tai muuten käyttää määräysvaltaa oikeushenkilössä. Yhteisöjen osalta tosiasiallisena edunsaajana pidetään henkilöä, jolla on yli 25 prosentin omistus tai ääniosuus yhteisössä. Jos tällainen omistus- tai äänivaltaosuus on toisen oikeushenkilön hallussa, yhteisön on selvitettävä, ketkä luonnolliset henkilöt voivat tehdä itsenäisesti päätöksiä omistavassa oikeushenkilössä. Tosiasiallisten edunsaajien määrittämisessä tulee huomioida, että asema voi perustua myös esimerkiksi osakassopimukseen.
Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvoitetta selventää seuraava kaavio:
Muutos auttaa lähtökohtaisesti ilmoitusvelvollisia yhteisöjä selvittämään asiakkaidensa tosiasialliset edunsaajat, kun tieto on saatavilla julkisesta rekisteristä. On kuitenkin huomioitava, etteivät viranomaiset varmenna rekisterimerkinnän yhteydessä, pitääkö tieto paikkansa. Siksi ilmoitusvelvollisen tuleekin varmentaa tiedon ajantasaisuus suoraan asiakkaalta. Lisäksi on muistettava, että edunsaajarekisterin tiedot ulottuvat vain toiselle portaalle kohdeyrityksestä katsoen. Monimutkaiset omistusrakenteet vaativat jatkossakin ilmoitusvelvollisilta lisäselvityksiä.
Lain mukainen tunnistamisvelvollisuus perustuu jatkossa ilmoitusvelvollisen omaan riskiarvioon
Rahanpesulain keskeisimmät velvoitteet ovat asiakkaan tunteminen ja tunnistaminen sekä velvollisuus ilmoittaa epäilyttävistä toimenpiteistä keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. Nykyisessä laissa säännellään kohtalaisen selkeästi, milloin ilmoitusvelvollisen tulee tunnistaa asiakas ja missä laajuudessa. Jatkossa tuntemis- ja tunnistamisvelvoite perustuu ilmoitusvelvollisen omaan riskiarvioon.
Riskiarvio on kirjallinen, ja ilmoitusvelvollisen tulee huomioida siinä riskitekijät, jotka liittyvät sen asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin tai jakelukanaviin. Laki edellyttää, että ilmoitusvelvollisella on käytössään toimintaperiaatteet, valvontatoimenpiteet ja menettelytavat, jolla vähennetään tai hallitaan tehokkaasti toiminnassa tunnistettuja riskejä. Ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus seurata ja kehittää toimintaperiaatteitaan, menettelytapojaan ja valvontaansa.
Riskiarviota valmistellessa on hyvä muistaa, että laki edellyttää myös kansallista riskiarviota, jonka laatii sisäministeriö. Lisäksi valvovat viranomaiset ovat velvollisia tekemään riskiarvion valvomiensa toimijoiden riskeistä. Sekä kansallinen että valvojakohtainen riskiarvio antanevat hyvän pohjan ilmoitusvelvollisen omalle kirjalliselle riskiarviolle. Vuoden 2015 kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa on arvioitu, että yleisesti ottaen keskeiset riskit liittyvät kiinteistösijoituksiin, käteisrahan kuljetukseen, peiteyhtiöihin, verkkoasiointiin, verkon varjomarkkinoihin ja asiakasvaratileihin.
Ilmoitusvelvollisten järjestettävä ilmiantokanava
Useat yritykset ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia ilmiantokanavia (whistleblowing) varmistaakseen, että toiminnassa noudatetaan lainsäädäntöä ja myös yrityksen omia ohjeita. Jo nykyään osa lainsäädännöstä vaatii ilmiantokanavan järjestämistä. Lakimuutoksen jälkeen myös ilmoitusvelvollisten tulee järjestää riippumaton ja nimetön ilmiantokanava rahanpesulain rikkomusepäilyjä varten.
Teknisen toteuttamisen ohella ilmiottokanavan käyttöönotossa tulee huomioida tietosuojan ja työelämän lainsäädännön vaatimukset. Lisäksi käyttöönoton yhteydessä on suositeltavaa laatia selkeät ohjeet kanavan käytöstä ja sen tarkoituksesta.
Hallinnolliset sanktiot kovenevat ja tulevat julkisiksi
Viimeaikaisessa sääntelykehityksessä sanktiot ovat kovenneet. Se estää osaltaan ennalta sääntelyrikkomuksia. Myös uudessa rahanpesulainsäädännössä sanktiot lain rikkomisesta ovat entistä ankarammat, ja jatkossa valvova viranomainen pääsääntöisesti julkaisee ne.
Hallituksen esityksen mukaan toimivaltainen viranomainen voisi määrätä rikemaksun ilmoitusvelvolliselle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo seuraavia lain vaatimuksia:
Rikemaksun suuruus on oikeushenkilölle 5 000–100 000 euroa ja luonnolliselle henkilölle 500–10 000 euroa.
Ilmoitusvelvolliselle voidaan hallituksen esityksen mukaan määrätä rikemaksua huomattavasti ankarampikin seuraamusmaksu, jos ilmoitusvelvollinen rikkoo yllä mainittuja vaatimuksia tahallaan tai huolimattomuudesta vakavasti, toistuvasti tai järjestelmällisesti (tämä ei kuitenkaan koske rekisteröitymistä aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin). Seuraamusmaksu on ilmoitusvelvolliselle miljoona euroa tai enintään kaksi kertaa suurempi kuin teolla saatu hyöty sen mukaan, kumpi summa on suurempi. Luotto- ja rahoituslaitosten seuraamusmaksu olisi muita ankarampi eli enintään viisi miljoonaa euroa tai 10 prosenttia edellisen vuoden liikevaihdosta riippuen siitä, kumpi on suurempi.
Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi antaa ilmoitusvelvolliselle julkisen varoituksen, jos tämä menettelee tahallaan tai huolimattomuudesta muiden velvoitteiden vastaisesti.
Lopuksi
Hallituksen esityksessä on arvioitu, että pelkästään Suomessa ilmoitusvelvollisia toimijoita on lähes 70 000. Ilmoitusvelvollisten on luonnollisesti nyt arvioitava lain tuomia velvoitteita niiden käytännön toteutusta. Laki näkyy myös jokaisen yhteisön ja kansalaisen arjessa, kun ilmoitusvelvollisten tietopyynnöt lisääntyvät.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Yleisradio – Monacon korkein oikeus hylkäsi valituksen kunnianloukkausasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Yleisradio Oy:tä ja sen päätoimittajaa kunnianloukkausasiassa kaikissa Monacon tuomioistuimen oikeusasteissa. Kanteessa oli kyse Yleisradion kahdesta suomenkielisestä ja kahdesta englanninkielisestä artikkelista, jotka julkaistiin vuonna 2022. Vastapuoli katsoi, että tietyt artikkeleissa esitetyt väitteet loukkasivat hänen kunniaansa ja vaati monacolaisissa tuomioistuimissa, että Yleisradio ja sen päätoimittaja tuomitaan kunnianloukkauksesta. Lisäksi hän vaati yhteensä 100 000 euron suuruista vahingonkorvausta ja kaiken hänen kunniaansa väitetysti loukkaavan sisällön poistamista uhkasakon uhalla. Kiistimme asiassa monacolaisten tuomioistuinten toimivallan, sillä artikkeleita ei ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle eikä toimivaltaa voitu perustaa vastapuolen väittämällä tavalla siihen, että artikkelit oli julkaistu englanniksi internetissä kaikkien saataville ja ne voitiin kääntää ranskaksi internetselaimella. Lisäksi esitimme kattavat argumentit sen puolesta, että artikkeleissa esitetyt seikat pitivät paikkansa, ne oli esitetty Monacon lainsäädännön edellyttämällä tavalla vilpittömässä mielessä ja ne pohjautuivat perusteelliseen selvitystyöhön. Toimme myös esiin, että vastapuolen toiminnassa oli kyse niin sanotusta forum shopping -ilmiöstä, eli halusta viedä asia sellaiseen oikeuspaikkaan, joka on kantajan kannalta suotuisin. Kanne käsiteltiin Monacon kaikissa kolmessa eri oikeusasteessa, sillä vastapuoli valitti ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuinten tuomioista. Ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimet katsoivat, ettei kyseisiä Yleisradion artikkeleita ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle, eivätkä monacolaiset tuomioistuimet siten olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa. Monacon korkein oikeus totesi, ettei ollut olemassa mitään perusteita, jotka liittäisivät väitetysti loukkaavat lausumat Monacoon. Vaikka internetissä julkaistut artikkelit olivatkin saatavilla myös Monacosta käsin, se ei tarkoittanut sitä, että ne olisi julkaistu Monacossa. Näin ollen Monacon korkein oikeus katsoi, etteivät paikalliset tuomioistuimet olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa, ja hylkäsi vastapuolen valituksen valitustuomioistuimen ratkaisusta. Tuomio on hyvin merkittävä eurooppalaisen sananvapauden kannalta. Päinvastainen ratkaisu olisi ollut omiaan rohkaisemaan vastaavanlaisia kanteita kantajan kannalta suotuisissa valtioissa, pyrkimyksenä rajoittaa keskustelua ja vaientaa kriittisiä ääniä. Tuomiovallan arvaamattomuus ja riski joutua pitkiin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin voisi luoda pelkoa ja kasvattaa itsesensuuria kaikkien sananvapauttaan käyttävien, erityisesti toimittajien, muiden tiedotusvälineiden ammattilaisten ja tutkijoiden keskuudessa. Tuomio myös vahvistaa periaatetta, jonka mukaan forum shopping ei ole sallittua. Tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 17.6.2025
llkka Paanasen säätiö – Oikeudellinen arvio generatiivista tekoälyä hyödyntävästä chatbot-järjestelmästä
Avustimme Ilkka Paanasen säätiö sr:tä oikeudellisen arvion laatimisessa generatiivista tekoälyä hyödyntävästä chatbot-järjestelmästä, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia ja tarjota tukea mielenterveyden haasteissa ja erilaisissa elämänkriiseissä. Arvio sisälsi oikeudellista neuvontaa etenkin kehittynyttä tekoälyä sääntelevän tekoälysäädöksen että yleisemmin tietosuojalainsäädännön ja muun keskeisen lainsäädännön näkökulmasta.
Julkaistu 16.6.2025
Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt – Teollisuuskiinteistön myynti
Avustamme Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjä sen myydessä 25 miljoonan euron arvoisen light industrial -kiinteistön Logistea AB:lle kyseisen kiinteistön omistavan Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Länsiportintie 15:n osakkeiden myynnin kautta. Logistea on varastointi-, logistiikka- ja kevyen teollisuuden kiinteistöihin keskittynyt ruotsalainen kiinteistöyhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Tukholman pörssissä. Vuonna 2012 rakennettu kohde sijaitsee Hämeenlinnassa. Sen vuokrattava pinta-ala on noin 21 700 neliömetriä ja koko kiinteistön vuokralaisena toimii Faerch Finland Oy, joka on Faerch A/S:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Faerch A/S on johtava kestävien, kiertotalousperiaatteiden mukaisten elintarvikepakkausratkaisujen toimittaja.
Julkaistu 5.6.2025
Gasum – NSR Biogas AB:n ja Liquidgas Biofuels Genesis AB:n osto
Avustimme Gasumia sen ostaessa koko NSR Biogas AB:n osakekannan sekä lopun kolmasosan Liquidgas Biofuels Genesis AB:n osakkeista. Gasum on ollut Liquidgas Biofuels Genesis AB:n enemmistöomistaja vuodesta 2023 ja omistaa nyt toteutettavan kaupan myötä kaikki yhtiön osakkeet. Gasum on pohjoismainen kaasualan ja energiamarkkinoiden asiantuntija. Gasum tarjoaa puhtaamman energian ja energiamarkkinoiden asiantuntijapalveluja teollisuudelle sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Lisäksi yhtiö tarjoaa puhtaampia polttoaineratkaisuja tie- ja meriliikenteeseen. Gasum auttaa asiakkaitaan pienentämään omaa ja asiakkaidensa hiilijalanjälkeä.
Julkaistu 5.6.2025