8.2.2019

Uhkaavatko kilpailuoikeudelliset seuraamukset jatkossa yrityskauppoja ja maksukyvyttömyysmenettelyjä?

Unionin tuomioistuimen julkisasiamies Wahl julkaisi 6. helmikuuta ratkaisuehdotuksensa Suomen asfalttikartelliin liittyviä vahingonkorvauksia koskevassa ennakkoratkaisuasiassa C-724/17. Ratkaisuehdotuksessaan julkisasiamies Wahl tarkasteli kysymystä siitä, kuuluuko korvausvastuussa olevien tahojen määrittäminen kansallisen oikeuden sijasta unionin oikeuden soveltamisalaan, ja siitä, sovelletaanko korvausvastuussa olevien määrittämiseen taloudellisen seuraannon periaatetta. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei ole sitova, ja unionin tuomioistuin voi tuomiossaan poiketa siitä.

Julkisasiamies Wahlin mukaan unionin kilpailuoikeuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta vastuussa olevien tahojen määrittämisen tulee perustua unionin oikeuteen, vaikka vahingonkorvauskanne on nostettu kansallisessa tuomioistuimessa. Wahl perustelee kantaansa unionin kilpailuoikeuden täytäntöönpanon tehokkuuden varmistamisella. Jos korvausvastuussa olisi eri tahoja eri jäsenvaltioissa, yrityksiä saatettaisiin kohdella eri tavalla sen mukaan, missä valtiossa vahingonkorvausvaatimus käsitellään. Unionin kilpailuoikeuden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta se, että jäsenvaltioille annetaan harkintavalta määrittää korvausvastuussa olevat tahot, voisi huomattavasti rajoittaa vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta. Eri sääntöjen soveltaminen olisi lisäksi vastoin yhtä unionin kilpailuoikeuden perustavanlaatuista tavoitetta eli yhdenmukaisten toimintaedellytysten varmistamista sisämarkkinoilla. Se myös houkuttelisi etsimään edullisempaa oikeuspaikkaa (ns. forum shopping).

Kun viranomainen tai tuomioistuin määrää kilpailurikkomuksista seuraamusmaksun, kilpailuoikeudelliseen yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Julkisasiamies Wahl esittää, ettei korvausvastuussa olevia tahoja tulisi määrittää eri perusteella vahingonkorvausvastuun yhteydessä. Näin ollen julkisasiamies Wahl katsoo aiheelliseksi ulottaa yrityksen ja taloudellisen seuraannon käsitteet myös yksityisoikeudellisiin vahingonkorvausmenettelyihin.

Julkisasiamies Wahlin mukaan taloudellisen seuraannon periaatetta on sovellettava siten, että korvausta voidaan hakea yhtiöltä, joka on jatkanut kartelliin osallisen liiketoimintaa. Ellei taloudellisen seuraannon periaatetta sovellettaisi, yritykset voisivat välttää seuraamukset muuttamalla identiteettiään uudelleenjärjestelyillä, luovutuksilla tai muilla oikeudellisilla tai organisatorisilla muutoksilla. Julkisasiamies Wahl katsoo, että tällä vaarannettaisiin tavoite, joka koskee kilpailuoikeuden vastaisen käyttäytymisen estämistä ennaltaehkäisevillä seuraamuksilla. Vastuun pitäisi pikemminkin liittyä varoihin eikä niinkään tiettyyn oikeussubjektiin.

Julkisasiamies ei kuitenkaan huomioi laajempaa kokonaiskuvaa. Jos unionin tuomioistuin noudattaa tulevassa tuomiossaan julkisasiamies Wahlin ratkaisuehdotusta, taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen vahingonkorvauskanteisiin saattaa johtaa huomattaviin ja ennakoimattomiin vaikutuksiin muun muassa yrityskaupoissa ja maksukyvyttömyysmenettelyissä. Esimerkiksi vilpittömässä mielessä toimivan liiketoiminnan ostajan voitaisiin katsoa olevan vastuussa mahdollisista tulevista yksityisoikeudellisista vahingonkorvauksista, joita ei liiketoimintakauppaa tehtäessä ole mahdollista ennakoida.

Taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen maksukyvyttömyysmenettelyihin voisi lisäksi uhata velkojien yhdenvertaisuutta. Jos velkoja vaatisi korvauksia suoraan konkurssipesältä, kartelleja koskevia vahingonkorvauksia voitaisiin pitää pesän massavelkana. Massavelka maksetaan suoraan konkurssipesästä, ei konkurssipesän jaettavista varoista. Tällaisiin vaatimuksiin liittyvä epävarmuus voisi lisäksi alentaa kauppahintaa, jonka konkurssipesä saisi mahdollisesta liiketoiminnan myynnistä.

Uusimmat referenssit

Avustamme Korona Investia ja Innoflame Oy:n muita osakkaita Innoflamen myynnissä Sponsor Capitalille. Kaupan myötä Sponsor Capitalista tulee Innoflamen uusi enemmistöomistaja. Korona Invest on ollut Innoflamen osakkaana vuodesta 2021 lähtien ja on yhdessä muiden myyvien osakkaiden kanssa viiden vuoden aikana tukenut yhtiön kasvua, kehitystä ja useita strategisesti merkittäviä yritysjärjestelyjä, joiden myötä Innoflame on vahvistanut asemaansa Suomen johtavana tuotemediayhtiönä. Omistajanvaihdoksen on tarkoitus tukea Innoflamen seuraavaa kasvuvaihetta, mukaan lukien tavoitetta rakentaa Innoflamesta merkittävä eurooppalainen tuotemediayhtiö, jolla on valmiudet kasvaa nopeasti uusille markkinoille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen tavanomaisille kaupan täytäntöönpanoa koskeville ehdoille, kuten viranomaishyväksynnöille. Innoflame on yksi Suomen johtavista tuotemedian asiantuntijayrityksistä, joka auttaa asiakkaitaan rakentamaan yhtenäistä brändikokemusta tarjoamalla tuotemedian suunnittelun, hankinnan ja hallinnan yhtenä kokonaisuutena. Korona Invest on vuonna 2006 perustettu suomalainen pääomasijoitusyhtiö, joka on erikoistunut kotimaisten pienten ja keskisuurten yhtiöiden buyout- ja kasvusijoituksiin. Korona Invest tekee sekä enemmistö- että vähemmistösijoituksia ja toteuttaa hankkeensa kasvustrategiaan soveltuvalla yritysrakenteella. 
Julkaistu 27.8.2026
Avustimme Marina Groupiin kuuluvaa Hopeasalmen Telakka Oy:tä Iisiveneilyn ja Porvoon Venekorjaamon yritysostoissa. Yritysostot ovat osa Marina Groupin laajentumista Suomen venesatama- ja telakkamarkkinaan sekä vahvistavat sen asemaa Quattro Marine -brändin alla. Yritysostojen jälkeen Quattro Marinen Suomen toiminnot muodostuvat Hopeasalmen Telakasta, joka operoi telakoita Helsingin Mustikkamaalla ja Porvoon Tolkkisissa, sekä Iisiveneilystä ja Porvoon Venekorjaamosta. Marina Group on venesatama- ja telakkapalveluita tarjoava konserni, jonka omistaa pääomasijoittaja Norvestor. Yhtiö on kasvanut nopeasti yritysostojen kautta Pohjoismaiden suurimmaksi veneilyalan palveluntarjoajaksi hankittuaan noin vuoden aikana 24 venesatamaa ja telakkaa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa .
Julkaistu 24.8.2026
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä NIB:n kanssa 250 miljoonan euron sopimuksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainalla rahoitetaan Nesteen tutkimus- ja kehittämisinvestointeja (T&K), joiden tavoitteena on kehittää ratkaisuja heikompilaatuisten raaka-aineiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi uusiutuviksi tuotteiksi, sekä Porvoon jalostamon investointeja nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Lainalla tuetuissa T&K-toiminnoissa keskitytään uusiutuvien ratkaisujen kehittämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden parantaminen sekä teknologiat, jotka mahdollistavat heikompilaatuisten jäte- ja tähdevirtojen jalostamisen korkealaatuisiksi uusiutuviksi lopputuotteiksi. Osa rahoituksesta tukee yhtiön Porvoon nesteytetyn jätemuovin investointia, joka liittyy heikompilaatuisen jätemuovin jalostamiseen korkealaatuiseksi raaka‑aineeksi teollisessa mittakaavassa. Investointi edistää kiertotalousratkaisuja mahdollistamalla vaikeasti kierrätettävän jätemuovin käytön neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Laitos voi käsitellä vuosittain jopa 150 000 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Tuotannon ylösajo alkoi vuonna 2026.
Julkaistu 19.8.2026
Neuvoimme Aspo Oyj:tä, ESL Shipping Oy:tä ja AtoBatC Shipping AB:ta rahoitukseen liittyvissä asioissa Aspon osittaisjakautumisessa. Yhtiön on tarkoitus jakautua siten, että kaikki sen omistamat ESL Shipping Oy:n osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, jonka nimeksi tulee ESL Shipping Group Oyj. ESL Shipping Groupin osakkeet on tarkoitus hakea kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin säännellylle markkinalle. Lisäksi Aspo on tarkoitus nimetä jakautumisen yhteydessä uudelleen Telko Group Oyj:ksi. 
Julkaistu 19.8.2026