8.2.2019

Uhkaavatko kilpailuoikeudelliset seuraamukset jatkossa yrityskauppoja ja maksukyvyttömyysmenettelyjä?

Unionin tuomioistuimen julkisasiamies Wahl julkaisi 6. helmikuuta ratkaisuehdotuksensa Suomen asfalttikartelliin liittyviä vahingonkorvauksia koskevassa ennakkoratkaisuasiassa C-724/17. Ratkaisuehdotuksessaan julkisasiamies Wahl tarkasteli kysymystä siitä, kuuluuko korvausvastuussa olevien tahojen määrittäminen kansallisen oikeuden sijasta unionin oikeuden soveltamisalaan, ja siitä, sovelletaanko korvausvastuussa olevien määrittämiseen taloudellisen seuraannon periaatetta. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei ole sitova, ja unionin tuomioistuin voi tuomiossaan poiketa siitä.

Julkisasiamies Wahlin mukaan unionin kilpailuoikeuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta vastuussa olevien tahojen määrittämisen tulee perustua unionin oikeuteen, vaikka vahingonkorvauskanne on nostettu kansallisessa tuomioistuimessa. Wahl perustelee kantaansa unionin kilpailuoikeuden täytäntöönpanon tehokkuuden varmistamisella. Jos korvausvastuussa olisi eri tahoja eri jäsenvaltioissa, yrityksiä saatettaisiin kohdella eri tavalla sen mukaan, missä valtiossa vahingonkorvausvaatimus käsitellään. Unionin kilpailuoikeuden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta se, että jäsenvaltioille annetaan harkintavalta määrittää korvausvastuussa olevat tahot, voisi huomattavasti rajoittaa vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta. Eri sääntöjen soveltaminen olisi lisäksi vastoin yhtä unionin kilpailuoikeuden perustavanlaatuista tavoitetta eli yhdenmukaisten toimintaedellytysten varmistamista sisämarkkinoilla. Se myös houkuttelisi etsimään edullisempaa oikeuspaikkaa (ns. forum shopping).

Kun viranomainen tai tuomioistuin määrää kilpailurikkomuksista seuraamusmaksun, kilpailuoikeudelliseen yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Julkisasiamies Wahl esittää, ettei korvausvastuussa olevia tahoja tulisi määrittää eri perusteella vahingonkorvausvastuun yhteydessä. Näin ollen julkisasiamies Wahl katsoo aiheelliseksi ulottaa yrityksen ja taloudellisen seuraannon käsitteet myös yksityisoikeudellisiin vahingonkorvausmenettelyihin.

Julkisasiamies Wahlin mukaan taloudellisen seuraannon periaatetta on sovellettava siten, että korvausta voidaan hakea yhtiöltä, joka on jatkanut kartelliin osallisen liiketoimintaa. Ellei taloudellisen seuraannon periaatetta sovellettaisi, yritykset voisivat välttää seuraamukset muuttamalla identiteettiään uudelleenjärjestelyillä, luovutuksilla tai muilla oikeudellisilla tai organisatorisilla muutoksilla. Julkisasiamies Wahl katsoo, että tällä vaarannettaisiin tavoite, joka koskee kilpailuoikeuden vastaisen käyttäytymisen estämistä ennaltaehkäisevillä seuraamuksilla. Vastuun pitäisi pikemminkin liittyä varoihin eikä niinkään tiettyyn oikeussubjektiin.

Julkisasiamies ei kuitenkaan huomioi laajempaa kokonaiskuvaa. Jos unionin tuomioistuin noudattaa tulevassa tuomiossaan julkisasiamies Wahlin ratkaisuehdotusta, taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen vahingonkorvauskanteisiin saattaa johtaa huomattaviin ja ennakoimattomiin vaikutuksiin muun muassa yrityskaupoissa ja maksukyvyttömyysmenettelyissä. Esimerkiksi vilpittömässä mielessä toimivan liiketoiminnan ostajan voitaisiin katsoa olevan vastuussa mahdollisista tulevista yksityisoikeudellisista vahingonkorvauksista, joita ei liiketoimintakauppaa tehtäessä ole mahdollista ennakoida.

Taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen maksukyvyttömyysmenettelyihin voisi lisäksi uhata velkojien yhdenvertaisuutta. Jos velkoja vaatisi korvauksia suoraan konkurssipesältä, kartelleja koskevia vahingonkorvauksia voitaisiin pitää pesän massavelkana. Massavelka maksetaan suoraan konkurssipesästä, ei konkurssipesän jaettavista varoista. Tällaisiin vaatimuksiin liittyvä epävarmuus voisi lisäksi alentaa kauppahintaa, jonka konkurssipesä saisi mahdollisesta liiketoiminnan myynnistä.

Uusimmat referenssit

Avustamme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä seitsemän sosiaalisen infrastruktuurin kohteen myynnissä Kinland AS:lle. Kaupan arvo on noin 29 miljoonaa euroa, ja portfolioon kuuluu kolme päiväkotikiinteistöä sekä neljä lastensuojeluyksikköä eri puolilta Suomea. Portfolio koostuu moderneista ja energiatehokkaista kohteista, jotka ovat pitkäaikaisesti vuokrattuja alan johtaville toimijoille. Vuokrasopimusten painotettu keskimääräinen jäljellä oleva kesto (WAULT) on noin 11 vuotta. Kaupan odotetaan toteutuvan 17. joulukuuta 2025.
Julkaistu 10.12.2025
Neuvoimme Ålandsbanken Abp:tä suostumusten hakumenettelyssä koskien sen joulukuussa 2041 erääntyviä 150 000 000 Ruotsin kruunun Tier 2 -joukkovelkakirjalainoja ja maaliskuussa 2043 erääntyviä 200 000 000 Ruotsin kruunun Tier 2 -joukkovelkakirjalainoja. Suostumusten hakumenettelyssä muutettiin edellä mainittujen joukkovelkakirjalainojen ehtoja poistamalla niistä alaskirjausmekanismit. Lisäksi neuvoimme Ålandsbanken Abp:tä 350 miljoonan Ruotsin kruunun ensisijaisen lisäpääoman (Additional Tier 1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka määräytyy kolmen kuukauden STIBOR-koron mukaan lisättynä 3,35 prosentin marginaalilla. AT1-instrumentti laskettiin liikkeeseen 20.11.2025 ja listattiin Helsingin Pörssiin. Instrumentti on eräpäivätön, ja se lasketaan EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaiseen ensisijaiseen lisäpääomaan. Liikkeeseenlasku vahvistaa Ålandsbankenin pääomarakennetta suotuisia markkinaolosuhteita hyödyntäen.
Julkaistu 10.12.2025
Toimimme Axcelin portfolioyhtiön SuperOffice AS:n suomalaisena neuvonantajana, kun se hankki Lyyti Oy:n  suomalaiselta pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersilta ja muilta myyjiltä. Lyyti tarjoaa johtavaa tapahtumanhallintajärjestelmää, jonka avulla voidaan toteuttaa live-, online- ja hybriditapahtumia. Yhtiöllä on vahva asiakaskunta Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. SuperOffice on Pohjois-Euroopan johtava asiakkuudenhallinta- eli CRM-ohjelmistojen toimittaja pienille ja keskisuurille yrityksille. Axcel on pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö, joka keskittyy teknologiaan, yrityspalveluihin ja teollisuuteen, terveydenhuoltoon sekä kuluttajasektoriin.
Julkaistu 9.12.2025
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025