8.2.2019

Uhkaavatko kilpailuoikeudelliset seuraamukset jatkossa yrityskauppoja ja maksukyvyttömyysmenettelyjä?

Unionin tuomioistuimen julkisasiamies Wahl julkaisi 6. helmikuuta ratkaisuehdotuksensa Suomen asfalttikartelliin liittyviä vahingonkorvauksia koskevassa ennakkoratkaisuasiassa C-724/17. Ratkaisuehdotuksessaan julkisasiamies Wahl tarkasteli kysymystä siitä, kuuluuko korvausvastuussa olevien tahojen määrittäminen kansallisen oikeuden sijasta unionin oikeuden soveltamisalaan, ja siitä, sovelletaanko korvausvastuussa olevien määrittämiseen taloudellisen seuraannon periaatetta. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei ole sitova, ja unionin tuomioistuin voi tuomiossaan poiketa siitä.

Julkisasiamies Wahlin mukaan unionin kilpailuoikeuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta vastuussa olevien tahojen määrittämisen tulee perustua unionin oikeuteen, vaikka vahingonkorvauskanne on nostettu kansallisessa tuomioistuimessa. Wahl perustelee kantaansa unionin kilpailuoikeuden täytäntöönpanon tehokkuuden varmistamisella. Jos korvausvastuussa olisi eri tahoja eri jäsenvaltioissa, yrityksiä saatettaisiin kohdella eri tavalla sen mukaan, missä valtiossa vahingonkorvausvaatimus käsitellään. Unionin kilpailuoikeuden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta se, että jäsenvaltioille annetaan harkintavalta määrittää korvausvastuussa olevat tahot, voisi huomattavasti rajoittaa vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta. Eri sääntöjen soveltaminen olisi lisäksi vastoin yhtä unionin kilpailuoikeuden perustavanlaatuista tavoitetta eli yhdenmukaisten toimintaedellytysten varmistamista sisämarkkinoilla. Se myös houkuttelisi etsimään edullisempaa oikeuspaikkaa (ns. forum shopping).

Kun viranomainen tai tuomioistuin määrää kilpailurikkomuksista seuraamusmaksun, kilpailuoikeudelliseen yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Julkisasiamies Wahl esittää, ettei korvausvastuussa olevia tahoja tulisi määrittää eri perusteella vahingonkorvausvastuun yhteydessä. Näin ollen julkisasiamies Wahl katsoo aiheelliseksi ulottaa yrityksen ja taloudellisen seuraannon käsitteet myös yksityisoikeudellisiin vahingonkorvausmenettelyihin.

Julkisasiamies Wahlin mukaan taloudellisen seuraannon periaatetta on sovellettava siten, että korvausta voidaan hakea yhtiöltä, joka on jatkanut kartelliin osallisen liiketoimintaa. Ellei taloudellisen seuraannon periaatetta sovellettaisi, yritykset voisivat välttää seuraamukset muuttamalla identiteettiään uudelleenjärjestelyillä, luovutuksilla tai muilla oikeudellisilla tai organisatorisilla muutoksilla. Julkisasiamies Wahl katsoo, että tällä vaarannettaisiin tavoite, joka koskee kilpailuoikeuden vastaisen käyttäytymisen estämistä ennaltaehkäisevillä seuraamuksilla. Vastuun pitäisi pikemminkin liittyä varoihin eikä niinkään tiettyyn oikeussubjektiin.

Julkisasiamies ei kuitenkaan huomioi laajempaa kokonaiskuvaa. Jos unionin tuomioistuin noudattaa tulevassa tuomiossaan julkisasiamies Wahlin ratkaisuehdotusta, taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen vahingonkorvauskanteisiin saattaa johtaa huomattaviin ja ennakoimattomiin vaikutuksiin muun muassa yrityskaupoissa ja maksukyvyttömyysmenettelyissä. Esimerkiksi vilpittömässä mielessä toimivan liiketoiminnan ostajan voitaisiin katsoa olevan vastuussa mahdollisista tulevista yksityisoikeudellisista vahingonkorvauksista, joita ei liiketoimintakauppaa tehtäessä ole mahdollista ennakoida.

Taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen maksukyvyttömyysmenettelyihin voisi lisäksi uhata velkojien yhdenvertaisuutta. Jos velkoja vaatisi korvauksia suoraan konkurssipesältä, kartelleja koskevia vahingonkorvauksia voitaisiin pitää pesän massavelkana. Massavelka maksetaan suoraan konkurssipesästä, ei konkurssipesän jaettavista varoista. Tällaisiin vaatimuksiin liittyvä epävarmuus voisi lisäksi alentaa kauppahintaa, jonka konkurssipesä saisi mahdollisesta liiketoiminnan myynnistä.

Uusimmat referenssit

Avustimme United Bankersia kolmen hoivakiinteistön myynnissä Kinland AS:lle. Rakennukset ovat valmistuneet vuosien 2021 ja 2022 välillä, ja niillä on korkeat tekniset- ja ympäristöstandardit. Kaikki kolme kiinteistöä ovat täysin vuokrattuja. Portfolion jäljellä oleva painotettu keskimääräinen vuokra-aika on 13 vuotta.
Julkaistu 1.6.2026
Toimimme Hiab Oyj:n neuvonantajana 1 035 miljoonan dollarin yrityskaupan rahoituksessa. Yrityskaupassa Hiab ostaa Wynnchurch Capital, L.P.:ltä Labrie Environmental Groupin, Pohjois-Amerikan johtavan jäteautojen (RCV) valmistajan. Hiab (Nasdaq Helsinki: HIAB) on maailman johtava tien kuormankäsittelylaitteiden, älykkäiden palvelujen, älykkäiden ja yhdistettyjen ratkaisujen toimittaja. Hiabin liikevaihto vuonna 2025 oli noin 1,6 miljardia euroa ja sillä on noin 4 000 työntekijää. Yhtiö toimii yli 100 maata kattavan maailmanlaajuisen verkoston kautta. Labrie Group on johtava pohjoisamerikkalainen jäteautotoimittaja, joka työllistää noin 1 200 henkilöä.
Julkaistu 1.6.2026
Toimimme neuvonantajana kansainväliselle pankkikonsortiolle 300 miljoonan euron luottolimiittijärjestelyssä (RCF) ICEYE:lle, maailman johtavalle avaruustiedustelun toimijalle. Pankkikonsortioon kuului pohjoismaisia ja kansainvälisiä pankkeja, ja Citi sekä Danske Bank toimivat järjestelyn globaaleina koordinaattoreina ja pääjärjestäjinä. Luottolimiittijärjestely tukee pankkitakausten myöntämistä asiakasprojekteille, mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvan kasvun ja tarjoaa lisälikviditeettiä.
Julkaistu 21.5.2026
Avustamme Terrieri Kiinteistöt Ky:tä ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy:tä modernin tuotanto- ja logistiikkarakennusten kokonaisuuden myynnissä ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Catena AB:lle. Avustamme lisäksi S-Pankki Tontti Erikoissijoitusrahastoa, kun se on kyseisen transaktion yhteydessä sopinut myyvänsä Catena AB:lle maa-alueen, jolla rakennuskokonaisuus sijaitsee. Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva rakennuskokonaisuus on valmistunut vuonna 2021 ja käsittää noin 23.260 neliömetriä vuokrattavaa pinta-alaa. Kokonaisuus on täysimääräisesti vuokrattu Cramo Finland Oy:lle. Noin 140.000 neliömetrin tontti tarjoaa lisäksi mahdollisuuden lisärakentamiseen, sillä lisärakennusoikeutta on noin 45.000 neliömetriä, mikä mahdollistaa alueen pitkän aikavälin kehittämisen.
Julkaistu 21.5.2026