8.2.2019

Uhkaavatko kilpailuoikeudelliset seuraamukset jatkossa yrityskauppoja ja maksukyvyttömyysmenettelyjä?

Unionin tuomioistuimen julkisasiamies Wahl julkaisi 6. helmikuuta ratkaisuehdotuksensa Suomen asfalttikartelliin liittyviä vahingonkorvauksia koskevassa ennakkoratkaisuasiassa C-724/17. Ratkaisuehdotuksessaan julkisasiamies Wahl tarkasteli kysymystä siitä, kuuluuko korvausvastuussa olevien tahojen määrittäminen kansallisen oikeuden sijasta unionin oikeuden soveltamisalaan, ja siitä, sovelletaanko korvausvastuussa olevien määrittämiseen taloudellisen seuraannon periaatetta. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei ole sitova, ja unionin tuomioistuin voi tuomiossaan poiketa siitä.

Julkisasiamies Wahlin mukaan unionin kilpailuoikeuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta vastuussa olevien tahojen määrittämisen tulee perustua unionin oikeuteen, vaikka vahingonkorvauskanne on nostettu kansallisessa tuomioistuimessa. Wahl perustelee kantaansa unionin kilpailuoikeuden täytäntöönpanon tehokkuuden varmistamisella. Jos korvausvastuussa olisi eri tahoja eri jäsenvaltioissa, yrityksiä saatettaisiin kohdella eri tavalla sen mukaan, missä valtiossa vahingonkorvausvaatimus käsitellään. Unionin kilpailuoikeuden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta se, että jäsenvaltioille annetaan harkintavalta määrittää korvausvastuussa olevat tahot, voisi huomattavasti rajoittaa vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta. Eri sääntöjen soveltaminen olisi lisäksi vastoin yhtä unionin kilpailuoikeuden perustavanlaatuista tavoitetta eli yhdenmukaisten toimintaedellytysten varmistamista sisämarkkinoilla. Se myös houkuttelisi etsimään edullisempaa oikeuspaikkaa (ns. forum shopping).

Kun viranomainen tai tuomioistuin määrää kilpailurikkomuksista seuraamusmaksun, kilpailuoikeudelliseen yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Julkisasiamies Wahl esittää, ettei korvausvastuussa olevia tahoja tulisi määrittää eri perusteella vahingonkorvausvastuun yhteydessä. Näin ollen julkisasiamies Wahl katsoo aiheelliseksi ulottaa yrityksen ja taloudellisen seuraannon käsitteet myös yksityisoikeudellisiin vahingonkorvausmenettelyihin.

Julkisasiamies Wahlin mukaan taloudellisen seuraannon periaatetta on sovellettava siten, että korvausta voidaan hakea yhtiöltä, joka on jatkanut kartelliin osallisen liiketoimintaa. Ellei taloudellisen seuraannon periaatetta sovellettaisi, yritykset voisivat välttää seuraamukset muuttamalla identiteettiään uudelleenjärjestelyillä, luovutuksilla tai muilla oikeudellisilla tai organisatorisilla muutoksilla. Julkisasiamies Wahl katsoo, että tällä vaarannettaisiin tavoite, joka koskee kilpailuoikeuden vastaisen käyttäytymisen estämistä ennaltaehkäisevillä seuraamuksilla. Vastuun pitäisi pikemminkin liittyä varoihin eikä niinkään tiettyyn oikeussubjektiin.

Julkisasiamies ei kuitenkaan huomioi laajempaa kokonaiskuvaa. Jos unionin tuomioistuin noudattaa tulevassa tuomiossaan julkisasiamies Wahlin ratkaisuehdotusta, taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen vahingonkorvauskanteisiin saattaa johtaa huomattaviin ja ennakoimattomiin vaikutuksiin muun muassa yrityskaupoissa ja maksukyvyttömyysmenettelyissä. Esimerkiksi vilpittömässä mielessä toimivan liiketoiminnan ostajan voitaisiin katsoa olevan vastuussa mahdollisista tulevista yksityisoikeudellisista vahingonkorvauksista, joita ei liiketoimintakauppaa tehtäessä ole mahdollista ennakoida.

Taloudellisen seuraannon periaatteen soveltaminen maksukyvyttömyysmenettelyihin voisi lisäksi uhata velkojien yhdenvertaisuutta. Jos velkoja vaatisi korvauksia suoraan konkurssipesältä, kartelleja koskevia vahingonkorvauksia voitaisiin pitää pesän massavelkana. Massavelka maksetaan suoraan konkurssipesästä, ei konkurssipesän jaettavista varoista. Tällaisiin vaatimuksiin liittyvä epävarmuus voisi lisäksi alentaa kauppahintaa, jonka konkurssipesä saisi mahdollisesta liiketoiminnan myynnistä.

Uusimmat referenssit

Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella. 
Julkaistu 21.9.2026
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. VR Group tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa. 
Julkaistu 9.9.2026