19.9.2016

Sisällön linkittämisen tekijänoikeudellinen arviointi täsmentyy EUT:n uuden ennakkoratkaisun myötä

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 8.9.2016 kauan odotetun ennakkoratkaisunsa asiassa GS Media v. Sanoma (C-160/15), joka koski linkittämisen tekijänoikeudellista arviointia tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EU) valossa.

Ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse ensinnäkin siitä, miten linkittämistä tulee arvioida tekijänoikeudellisesti silloin, kun linkittäjä linkittää niin sanottua hyperlinkkiä käyttäen tekijänoikeudella suojattuun teokseen, joka on internetissä ilman teoksen tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Toiseksi ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse siitä, mikä merkitys niin sanottuun laittomaan lähteeseen linkittämisessä on sillä, oliko linkittäjä tietoinen siitä, ettei tekijänoikeudenhaltija ollut antanut lupaa teoksen käyttöön.

Tapauksen taustat

EUT:n ennakkoratkaisun taustat sijoittuvat Hollantiin, jossa GeenStijl-sivuston artikkeleihin oli sisällytetty hyperlinkkejä nettisivuille, joilla oli Playboy-lehteen tarkoitettuja valokuvia ilman kyseisten valokuvien tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Sanoma lähestyi GS Mediaa useaan otteeseen ja pyysi, että hyperlinkit kyseisiin valokuviin poistettaisiin. Valokuvat julkaistiin virallisesti Playboy-lehdessä kaksi kuukautta myöhemmin.

Asia eteni Alankomaiden eri oikeusasteisiin Sanoman ja muiden kantajien väittäessä muun muassa, että GS Media oli loukannut valokuvaajan tekijänoikeutta laittamalla GeenStijl-sivustolle hyperlinkkejä. Amsterdamin alioikeus (Rechtbank Amsterdam) hyväksyi kanteen lähes kokonaan, kun taas Amsterdamin ylioikeus (Gerechtshof Amsterdam) kumosi alioikeuden tekemän ratkaisun.

Amsterdamin ylioikeus katsoi, että GS Media ei ollut loukannut valokuvaajan tekijänoikeutta laittamalla hyperlinkit GeenStijl-sivustolle, koska kyseiset valokuvat oli jo aiemmin julkistettu lataamalla ne Filefactory-sivustolle. Amsterdamin ylioikeus katsoi sitä vastoin, että GS Media oli toiminut lainvastaisesti Sanomaa ja muita kantajia kohtaan, koska laittamalla hyperlinkit GeenStijl-sivustolle vierailijoita houkuteltiin katsomaan kyseisiä valokuvia, jotka oli ladattu laittomasti Filefactory-sivustolle. Valokuvia ei olisi ollut helppo löytää ilman kyseisiä hyperlinkkejä.

GS Media valitti Amsterdamin ylioikeuden tuomiosta Alankomaiden ylimpään tuomioistuimeen (Hoge Raad der Nederlandeniin), joka katsoi, ettei EUT:n aikaisemmista ennakkoratkaisuista voinut varmuudella johtaa vastausta siihen, onko kyse tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamasta yleisölle välittämisestä silloin, kun linkitetty teos on tosiasiallisesti jo julkaistu aikaisemmin, mutta tämä on tapahtunut ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

Alankomaiden ylin tuomioistuin päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle useita ennakkoratkaisukysymyksiä aihepiiriin liittyen. Tuomioistuin muun muassa tiedusteli, onko tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamana yleisölle välittämisenä pidettävä sitä, että internetsivustolle laitetaan hyperlinkki, joka johtaa suojattuihin teoksiin, jotka ovat toisella internetsivustolla vapaasti saatavilla ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

Kaupallinen tarkoitus on otettava huomioon linkityksen sallittavuuden arvioinnissa

EUT katsoi ratkaisussaan, että hyperlinkittäminen teokseen, joka on internetissä ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa, on tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamaa yleisölle välittämistä tietyin edellytyksin. Käsillä olevassa tapauksessa huomionarvoista on se, että teos ei ollut lainkaan internetissä yleisön saatavilla tekijänoikeudenhaltijan luvalla, vaan ainoastaan ilman oikeudenhaltijan lupaa.

EUT painotti arvioinnissaan ensinnäkin linkittäjän toimenpiteiden kaupallista luonnetta ja toiseksi sitä, onko linkittäjä tietoinen siitä, että teos, johon hän linkittää, on internetissä ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa. EUT totesi, että tällaisessa tilanteessa on tutkittava, laittaako kyseiset linkit esille voittoa tavoittelematta henkilö, joka ei tiennyt tai jonka ei kohtuudella pitänyt tietää siitä, että kyseiset teokset oli lainvastaisesti julkaistu mainitulla toisella internetsivustolla, vai nimenomaan voittoa tavoitellen, jolloin hänen oletetaan olleen tästä tietoinen.

Arvioinnissa tulee siten ottaa huomioon keskeisenä asiana se, onko linkittäjä voittoa tavoitteleva taho vai ei. Tämä taas osaltaan vaikuttaa siihen, miten linkittäjän tietoisuutta arvioidaan. Linkittäjän ollessa voittoa tavoitteleva taho linkittäjän oletetaan lähtökohtaisesti olevan tietoinen siitä, että linkittäjä linkittää laittomaan lähteeseen. EUT:n mukaan linkittäjältä voidaan tällöin odottaa sitä, että hän suorittaa tarvittavat tarkistukset varmistuakseen siitä, ettei teosta ole julkaistu lainvastaisesti sivustolla, johon mainitut hyperlinkit johtavat. Näin ollen voidaan myös olettaa, että linkki on laitettu esille täysin tietoisena siitä, että teos on tekijänoikeudella suojattu ja ettei tekijänoikeudenhaltija ole mahdollisesti antanut lupaa teoksen julkaisemiselle internetissä. Tietoisuudella on siten korostuneempi merkitys tällaisessa tilanteessa.

Linkittäjän ollessa voittoa tavoittelematon taho, olettamana on pikemminkin se, että tavallinen internetin käyttäjä ei voi olla tietoinen lähteen laittomuudesta tai laillisuudesta. Kuitenkin, jos voittoa tavoittelematon linkittäjä on tietoinen tai hänen olisi pitänyt kohtuudella tietää lähteen laittomuudesta, on kyseessä tietoyhteiskuntadirektiivin mukainen välittäminen yleisölle, joka kuuluu tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuden piiriin.

Linkittämissaaga jatkuu

EUT on lausunut viime vuosina useaan otteeseen linkittämisen tekijänoikeudellisesta arvioinnista. Tämä ennakkoratkaisu on jatkoa linkittämissaagalle, joka alkoi Svensson-ennakkoratkaisun (C‑466/12) ja BestWater-ennakkoratkaisun (C348/13) myötä. Annetut ratkaisut ovat täsmentäneet linkittämisen arviointia koko Euroopassa, mutta vieläkään useaan kysymykseen ei ole saatu vastauksia.

Jatkoa linkittämisen tekijänoikeusarvioinnille on tiedossa todennäköisesti myös tulevaisuudessa, kun EUT antaa ennakkoratkaisunsa niin sanotussa Stichting Brein -tapauksessa (C-527/15). 

Uusimmat referenssit

Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. 
Julkaistu 21.8.2024
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024