19.9.2016

Sisällön linkittämisen tekijänoikeudellinen arviointi täsmentyy EUT:n uuden ennakkoratkaisun myötä

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 8.9.2016 kauan odotetun ennakkoratkaisunsa asiassa GS Media v. Sanoma (C-160/15), joka koski linkittämisen tekijänoikeudellista arviointia tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EU) valossa.

Ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse ensinnäkin siitä, miten linkittämistä tulee arvioida tekijänoikeudellisesti silloin, kun linkittäjä linkittää niin sanottua hyperlinkkiä käyttäen tekijänoikeudella suojattuun teokseen, joka on internetissä ilman teoksen tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Toiseksi ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse siitä, mikä merkitys niin sanottuun laittomaan lähteeseen linkittämisessä on sillä, oliko linkittäjä tietoinen siitä, ettei tekijänoikeudenhaltija ollut antanut lupaa teoksen käyttöön.

Tapauksen taustat

EUT:n ennakkoratkaisun taustat sijoittuvat Hollantiin, jossa GeenStijl-sivuston artikkeleihin oli sisällytetty hyperlinkkejä nettisivuille, joilla oli Playboy-lehteen tarkoitettuja valokuvia ilman kyseisten valokuvien tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Sanoma lähestyi GS Mediaa useaan otteeseen ja pyysi, että hyperlinkit kyseisiin valokuviin poistettaisiin. Valokuvat julkaistiin virallisesti Playboy-lehdessä kaksi kuukautta myöhemmin.

Asia eteni Alankomaiden eri oikeusasteisiin Sanoman ja muiden kantajien väittäessä muun muassa, että GS Media oli loukannut valokuvaajan tekijänoikeutta laittamalla GeenStijl-sivustolle hyperlinkkejä. Amsterdamin alioikeus (Rechtbank Amsterdam) hyväksyi kanteen lähes kokonaan, kun taas Amsterdamin ylioikeus (Gerechtshof Amsterdam) kumosi alioikeuden tekemän ratkaisun.

Amsterdamin ylioikeus katsoi, että GS Media ei ollut loukannut valokuvaajan tekijänoikeutta laittamalla hyperlinkit GeenStijl-sivustolle, koska kyseiset valokuvat oli jo aiemmin julkistettu lataamalla ne Filefactory-sivustolle. Amsterdamin ylioikeus katsoi sitä vastoin, että GS Media oli toiminut lainvastaisesti Sanomaa ja muita kantajia kohtaan, koska laittamalla hyperlinkit GeenStijl-sivustolle vierailijoita houkuteltiin katsomaan kyseisiä valokuvia, jotka oli ladattu laittomasti Filefactory-sivustolle. Valokuvia ei olisi ollut helppo löytää ilman kyseisiä hyperlinkkejä.

GS Media valitti Amsterdamin ylioikeuden tuomiosta Alankomaiden ylimpään tuomioistuimeen (Hoge Raad der Nederlandeniin), joka katsoi, ettei EUT:n aikaisemmista ennakkoratkaisuista voinut varmuudella johtaa vastausta siihen, onko kyse tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamasta yleisölle välittämisestä silloin, kun linkitetty teos on tosiasiallisesti jo julkaistu aikaisemmin, mutta tämä on tapahtunut ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

Alankomaiden ylin tuomioistuin päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle useita ennakkoratkaisukysymyksiä aihepiiriin liittyen. Tuomioistuin muun muassa tiedusteli, onko tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamana yleisölle välittämisenä pidettävä sitä, että internetsivustolle laitetaan hyperlinkki, joka johtaa suojattuihin teoksiin, jotka ovat toisella internetsivustolla vapaasti saatavilla ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

Kaupallinen tarkoitus on otettava huomioon linkityksen sallittavuuden arvioinnissa

EUT katsoi ratkaisussaan, että hyperlinkittäminen teokseen, joka on internetissä ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa, on tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamaa yleisölle välittämistä tietyin edellytyksin. Käsillä olevassa tapauksessa huomionarvoista on se, että teos ei ollut lainkaan internetissä yleisön saatavilla tekijänoikeudenhaltijan luvalla, vaan ainoastaan ilman oikeudenhaltijan lupaa.

EUT painotti arvioinnissaan ensinnäkin linkittäjän toimenpiteiden kaupallista luonnetta ja toiseksi sitä, onko linkittäjä tietoinen siitä, että teos, johon hän linkittää, on internetissä ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa. EUT totesi, että tällaisessa tilanteessa on tutkittava, laittaako kyseiset linkit esille voittoa tavoittelematta henkilö, joka ei tiennyt tai jonka ei kohtuudella pitänyt tietää siitä, että kyseiset teokset oli lainvastaisesti julkaistu mainitulla toisella internetsivustolla, vai nimenomaan voittoa tavoitellen, jolloin hänen oletetaan olleen tästä tietoinen.

Arvioinnissa tulee siten ottaa huomioon keskeisenä asiana se, onko linkittäjä voittoa tavoitteleva taho vai ei. Tämä taas osaltaan vaikuttaa siihen, miten linkittäjän tietoisuutta arvioidaan. Linkittäjän ollessa voittoa tavoitteleva taho linkittäjän oletetaan lähtökohtaisesti olevan tietoinen siitä, että linkittäjä linkittää laittomaan lähteeseen. EUT:n mukaan linkittäjältä voidaan tällöin odottaa sitä, että hän suorittaa tarvittavat tarkistukset varmistuakseen siitä, ettei teosta ole julkaistu lainvastaisesti sivustolla, johon mainitut hyperlinkit johtavat. Näin ollen voidaan myös olettaa, että linkki on laitettu esille täysin tietoisena siitä, että teos on tekijänoikeudella suojattu ja ettei tekijänoikeudenhaltija ole mahdollisesti antanut lupaa teoksen julkaisemiselle internetissä. Tietoisuudella on siten korostuneempi merkitys tällaisessa tilanteessa.

Linkittäjän ollessa voittoa tavoittelematon taho, olettamana on pikemminkin se, että tavallinen internetin käyttäjä ei voi olla tietoinen lähteen laittomuudesta tai laillisuudesta. Kuitenkin, jos voittoa tavoittelematon linkittäjä on tietoinen tai hänen olisi pitänyt kohtuudella tietää lähteen laittomuudesta, on kyseessä tietoyhteiskuntadirektiivin mukainen välittäminen yleisölle, joka kuuluu tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuden piiriin.

Linkittämissaaga jatkuu

EUT on lausunut viime vuosina useaan otteeseen linkittämisen tekijänoikeudellisesta arvioinnista. Tämä ennakkoratkaisu on jatkoa linkittämissaagalle, joka alkoi Svensson-ennakkoratkaisun (C‑466/12) ja BestWater-ennakkoratkaisun (C348/13) myötä. Annetut ratkaisut ovat täsmentäneet linkittämisen arviointia koko Euroopassa, mutta vieläkään useaan kysymykseen ei ole saatu vastauksia.

Jatkoa linkittämisen tekijänoikeusarvioinnille on tiedossa todennäköisesti myös tulevaisuudessa, kun EUT antaa ennakkoratkaisunsa niin sanotussa Stichting Brein -tapauksessa (C-527/15). 

Uusimmat referenssit

Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen myydessä kaksi hoivakiinteistöä Northern Horizonin edustamalle rahastolle. Myynnin kohteena olevien kiinteistöjen huoneistopinta-ala on noin 3 500 neliömetriä. Kohteet sijaitsevat Espoossa ja Lahdessa. Espoon kohde valmistui vuonna 2018 ja Lahden kohde valmistui vuonna 2023.  Molemmissa kohteissa vuokralaisena toimii Attendo, Pohjoismaiden johtava hoivapalveluiden tarjoaja.
Julkaistu 9.5.2025
Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Castrén & Snellmanin asianajaja Christer Svartström toimi selvittäjänä 11.3.2024 alkaneessa Foodiq Oy:n yrityssaneerausmenettelyssä. Foodiq on uniikki tulevaisuuden ruokatuotantoon keskittynyt yhtiö, joka tarjoaa kasvi- ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja tuotekehitystä elintarviketoimialalla sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on elintarviketeknologiaan sijoittava ruotsalainen sijoitusyhtiö Nicoya AB. Velkojien enemmistö hyväksyi saneerausohjelman nopeutetussa menettelyssä hieman alle vuoden kestäneen saneerausmenettelyn päätteeksi. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman ja siihen sisältyvän yksipäiväisen maksuohjelman 10.3.2025 sekä nimitti Christer Svartströmin saneerausohjelman valvojaksi. Yhtiölle löydettiin yhteistyössä osapuolten kesken toimiva ja nopea saneerausratkaisu, jolla vältettiin pitkäkestoinen ohjelma ja mahdollistettiin yhtiön täysipainoinen liiketoimintaan keskittyminen. Saneerausohjelma rahoitettiin yhtiön rahoittajien tekemin sijoituksin. Samalla yhden päivän ohjelma tuotti velkojille paremman lopputuloksen verrattuna pidempään saneerausohjelmaan. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 28.3.2025.
Julkaistu 6.5.2025
Toimimme PwC:n oikeudellisena neuvonantajana Kelan etuusjärjestelmien uudistushankkeen kilpailutuksessa, jonka PwC voitti. Kyseessä on merkittävä Suomen sosiaaliturvainfrastruktuurin modernisointia koskeva hanke. Kela on valinnut PwC:n strategiseksi kumppanikseen toteuttamaan etuusjärjestelmiensä laajan uudistuksen, joka käsittää etuuskäsittelyn tietojärjestelmien, digitaalisen asioinnin, asiakkuudenhallinnan ja tiedonvälityksen alustat. Hankkeen tavoitteena on vastata tulevaisuuden digitaalisen toimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimuksiin. Teknologiaksi on valittu Salesforce. Uusien järjestelmien odotetaan sujuvoittavan etuuskäsittelyä ja parantavan asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien käyttäjäkokemusta. Lisäksi niiden avulla pystytään varautumaan aiempaa paremmin lainsäädäntömuutoksiin. Castrén & Snellman toimi PwC:n strategisena oikeudellisena neuvonantajana tarjouskilpailun alusta loppuun saakka. Kilpailutus toteutettiin kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Onnittelemme lämpimästi PwC:tä tarjouskilpailun voittamisesta ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, millaisia positiivisia vaikutuksia hankkeella on Suomen sosiaaliturvajärjestelmään.
Julkaistu 24.4.2025