19.9.2016

Sisällön linkittämisen tekijänoikeudellinen arviointi täsmentyy EUT:n uuden ennakkoratkaisun myötä

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 8.9.2016 kauan odotetun ennakkoratkaisunsa asiassa GS Media v. Sanoma (C-160/15), joka koski linkittämisen tekijänoikeudellista arviointia tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EU) valossa.

Ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse ensinnäkin siitä, miten linkittämistä tulee arvioida tekijänoikeudellisesti silloin, kun linkittäjä linkittää niin sanottua hyperlinkkiä käyttäen tekijänoikeudella suojattuun teokseen, joka on internetissä ilman teoksen tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Toiseksi ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse siitä, mikä merkitys niin sanottuun laittomaan lähteeseen linkittämisessä on sillä, oliko linkittäjä tietoinen siitä, ettei tekijänoikeudenhaltija ollut antanut lupaa teoksen käyttöön.

Tapauksen taustat

EUT:n ennakkoratkaisun taustat sijoittuvat Hollantiin, jossa GeenStijl-sivuston artikkeleihin oli sisällytetty hyperlinkkejä nettisivuille, joilla oli Playboy-lehteen tarkoitettuja valokuvia ilman kyseisten valokuvien tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Sanoma lähestyi GS Mediaa useaan otteeseen ja pyysi, että hyperlinkit kyseisiin valokuviin poistettaisiin. Valokuvat julkaistiin virallisesti Playboy-lehdessä kaksi kuukautta myöhemmin.

Asia eteni Alankomaiden eri oikeusasteisiin Sanoman ja muiden kantajien väittäessä muun muassa, että GS Media oli loukannut valokuvaajan tekijänoikeutta laittamalla GeenStijl-sivustolle hyperlinkkejä. Amsterdamin alioikeus (Rechtbank Amsterdam) hyväksyi kanteen lähes kokonaan, kun taas Amsterdamin ylioikeus (Gerechtshof Amsterdam) kumosi alioikeuden tekemän ratkaisun.

Amsterdamin ylioikeus katsoi, että GS Media ei ollut loukannut valokuvaajan tekijänoikeutta laittamalla hyperlinkit GeenStijl-sivustolle, koska kyseiset valokuvat oli jo aiemmin julkistettu lataamalla ne Filefactory-sivustolle. Amsterdamin ylioikeus katsoi sitä vastoin, että GS Media oli toiminut lainvastaisesti Sanomaa ja muita kantajia kohtaan, koska laittamalla hyperlinkit GeenStijl-sivustolle vierailijoita houkuteltiin katsomaan kyseisiä valokuvia, jotka oli ladattu laittomasti Filefactory-sivustolle. Valokuvia ei olisi ollut helppo löytää ilman kyseisiä hyperlinkkejä.

GS Media valitti Amsterdamin ylioikeuden tuomiosta Alankomaiden ylimpään tuomioistuimeen (Hoge Raad der Nederlandeniin), joka katsoi, ettei EUT:n aikaisemmista ennakkoratkaisuista voinut varmuudella johtaa vastausta siihen, onko kyse tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamasta yleisölle välittämisestä silloin, kun linkitetty teos on tosiasiallisesti jo julkaistu aikaisemmin, mutta tämä on tapahtunut ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

Alankomaiden ylin tuomioistuin päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle useita ennakkoratkaisukysymyksiä aihepiiriin liittyen. Tuomioistuin muun muassa tiedusteli, onko tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamana yleisölle välittämisenä pidettävä sitä, että internetsivustolle laitetaan hyperlinkki, joka johtaa suojattuihin teoksiin, jotka ovat toisella internetsivustolla vapaasti saatavilla ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

Kaupallinen tarkoitus on otettava huomioon linkityksen sallittavuuden arvioinnissa

EUT katsoi ratkaisussaan, että hyperlinkittäminen teokseen, joka on internetissä ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa, on tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamaa yleisölle välittämistä tietyin edellytyksin. Käsillä olevassa tapauksessa huomionarvoista on se, että teos ei ollut lainkaan internetissä yleisön saatavilla tekijänoikeudenhaltijan luvalla, vaan ainoastaan ilman oikeudenhaltijan lupaa.

EUT painotti arvioinnissaan ensinnäkin linkittäjän toimenpiteiden kaupallista luonnetta ja toiseksi sitä, onko linkittäjä tietoinen siitä, että teos, johon hän linkittää, on internetissä ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa. EUT totesi, että tällaisessa tilanteessa on tutkittava, laittaako kyseiset linkit esille voittoa tavoittelematta henkilö, joka ei tiennyt tai jonka ei kohtuudella pitänyt tietää siitä, että kyseiset teokset oli lainvastaisesti julkaistu mainitulla toisella internetsivustolla, vai nimenomaan voittoa tavoitellen, jolloin hänen oletetaan olleen tästä tietoinen.

Arvioinnissa tulee siten ottaa huomioon keskeisenä asiana se, onko linkittäjä voittoa tavoitteleva taho vai ei. Tämä taas osaltaan vaikuttaa siihen, miten linkittäjän tietoisuutta arvioidaan. Linkittäjän ollessa voittoa tavoitteleva taho linkittäjän oletetaan lähtökohtaisesti olevan tietoinen siitä, että linkittäjä linkittää laittomaan lähteeseen. EUT:n mukaan linkittäjältä voidaan tällöin odottaa sitä, että hän suorittaa tarvittavat tarkistukset varmistuakseen siitä, ettei teosta ole julkaistu lainvastaisesti sivustolla, johon mainitut hyperlinkit johtavat. Näin ollen voidaan myös olettaa, että linkki on laitettu esille täysin tietoisena siitä, että teos on tekijänoikeudella suojattu ja ettei tekijänoikeudenhaltija ole mahdollisesti antanut lupaa teoksen julkaisemiselle internetissä. Tietoisuudella on siten korostuneempi merkitys tällaisessa tilanteessa.

Linkittäjän ollessa voittoa tavoittelematon taho, olettamana on pikemminkin se, että tavallinen internetin käyttäjä ei voi olla tietoinen lähteen laittomuudesta tai laillisuudesta. Kuitenkin, jos voittoa tavoittelematon linkittäjä on tietoinen tai hänen olisi pitänyt kohtuudella tietää lähteen laittomuudesta, on kyseessä tietoyhteiskuntadirektiivin mukainen välittäminen yleisölle, joka kuuluu tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuden piiriin.

Linkittämissaaga jatkuu

EUT on lausunut viime vuosina useaan otteeseen linkittämisen tekijänoikeudellisesta arvioinnista. Tämä ennakkoratkaisu on jatkoa linkittämissaagalle, joka alkoi Svensson-ennakkoratkaisun (C‑466/12) ja BestWater-ennakkoratkaisun (C348/13) myötä. Annetut ratkaisut ovat täsmentäneet linkittämisen arviointia koko Euroopassa, mutta vieläkään useaan kysymykseen ei ole saatu vastauksia.

Jatkoa linkittämisen tekijänoikeusarvioinnille on tiedossa todennäköisesti myös tulevaisuudessa, kun EUT antaa ennakkoratkaisunsa niin sanotussa Stichting Brein -tapauksessa (C-527/15). 

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026