24.1.2022

Mitä verotuksessa tapahtuu 2022?

Olemme koonneet yhteen yksityishenkilöiden verotuksessa ja yritysverotuksessa tapahtuvia muutoksia vuonna 2022. Osa verottajan tekemistä muutoksista on tullut voimaan jo vuodenvaihteessa ja osa tulee voimaan vasta kuluvan vuoden aikana.  

Ota tästä talteen vinkit keskeisistä muutoksista niin omassa kuin yrityksesi verotuksessa.

Yksityishenkilöiden verotus

Kotitalousvähennykseen korotus kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta 3 500 euroon (normaalisti 2 250 euroa) ja korvausprosentti työn osuudesta nousee 60 prosenttiin (normaalisti 40 prosenttia). Vastaavat korotukset tehdään myös öljylämmityksestä luopumista koskeviin remontteihin. Muiden remonttitöiden kotitalousvähennys säilyy entisellään.

Kotitalousvähennyksen korotus on määräaikainen. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä koskeva korotus on voimassa vuosina 2022–2023 ja öljylämmitysremontteja koskeva vähennys on voimassa vuosina 2022–2027.

Asuntolainan korkovähennys laskee 5 prosenttia

Asuntolainan korkovähennys laskee 10 prosentista 5 prosenttiin vuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen asuntolainan korkoja ei saa enää vähentää verotuksessa.

Työsuhdeauton verotusarvo laskee vähäpäästöisten autojen osalta

Työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 euroa kuukaudessa, kun kyseessä on vähäpäästöinen hybridi- tai kaasuauto. Alennus on voimassa määräaikaisesti vuosina 2022–2025.

Työttömyysvakuutusmaksu poistuu alle 18-vuotiailta

Työttömyysvakuutusmaksut poistuvat alle 18-vuotiailta henkilöiltä. Muutos koskee 1.8.2022 alkaen maksettavia palkkoja. Työttömyysvakuutusmaksu peritään 31.7.2022 saakka, jos työntekijä on 17–64-vuotias. Jos työntekijä on 17-vuotias 1.8.2022, työttömyysvakuutusmaksun periminen lakkaa, kunnes hän täyttää 18 vuotta.

Yritysverotus

Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys kolminkertaistuu

Yrityksillä on jatkossa mahdollisuus tehdä 150 prosentin suuruinen lisävähennys oman elinkeinotoiminnan tai maatalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvistä menoista. Vähennyksen edellytyksenä on, että tutkimus- ja kehitystoiminta on tehty yhdessä tutkimusorganisaation kanssa.

Muutos tulee voimaan 1.1.2022 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Yritys voi tehdä 150 prosentin suuruisen lisävähennyksen 1.1.2022–31.12.2027.

Korkovähennysoikeutta rajoitetaan

Korkovähennysrajoituksia on kiristetty vuoden alusta alkaen. Korkovähennysrajoituksiin tehdyt muutokset koskevat tasevertailuun perustuvaa poikkeusta, infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta sekä muun toiminnan tulolähteen nettokorkomenojen vähennyskelpoisuutta.

Keskeisin muutos koskee tasevertailuun perustuvaa poikkeusta, jonka käyttöä rajoitetaan tilanteissa, joissa merkittävän osuuden konsernista omistava taho on rahoittanut konsernia. Lue aiheesta lisää marraskuun ajankohtaiskatsauksestamme.

Siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan

Uudistettu siirtohinnoitteluoikaisusäännös eli verotusmenettelylain 31 § tuli voimaan vuoden alusta. Uutta säännöstä sovelletaan verovuosiin, jotka alkavat 1.1.2022 tai sen jälkeen. Muutoksen myötä verotusmenettelylain siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä sovelletaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa. Kirjoitimme asiasta tarkemmin tammikuun ajankohtaiskatsauksessamme.

Käänteisen hybridiyksikön tulot veronalaisiksi

Vuoden alusta alkaen suomalaisen elinkeinoyhtymän rajoitetusti verovelvollisia yhtiömiehiä verotetaan soveltamisedellytysten täyttyessä käänteisen hybridiyksikön tulosta Suomessa. Käänteinen hybridiyksikkö on yksikkö, jota pidetään verotuksellisesti läpivirtaavana perustamislainkäyttöalueellaan, mutta erillisenä verovelvollisena toisen valtion lakien mukaisesti.

Muutoksen myötä veron kiertämistä estävä ATAD-direktiivi ja sen muutosdirektiivi on saatettu kaikilta osin voimaan Suomessa.

Muita muutoksia

Täyssähköautot vapautettiin autoverosta ja ajoneuvoveron perusveroa korotettiin

Täyssähköautot on vapautettu autoverosta vuoden 2022 alusta alkaen. Autoveroa ei jatkossa tarvitse maksaa autosta, jonka käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety. Autoveron saa hyvitettäväksi takautuvasti jo lokakuun 2021 alusta lähtien. Verohallinto palauttaa veron automaattisesti ajalta 1.10.–31.12.2021.

Täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotettiin vastaavasti 65 eurolla per vuosi. Korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Korotusta sovelletaan 1.10.2021 jälkeen verotettaviin autoihin.

Uusimmat referenssit

Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026