Koronavirusepidemia: vastauksia työnantajien kysymyksiin

Koronavirusepidemian tilanne muuttuu nopeasti, ja tämä teksti kuvaa tilannetta 13.3.2020.

Lue myös: Koronavirus vaikuttaa yhtiöiden toimintaan – näin turvaat liiketoiminnan kriittisiä kohtia.

Poissaolo on luvallista muttei välttämättä palkallista

Jos työntekijä jää pois töistä esimerkiksi peruuntuneen lennon, karanteenimääräyksen tai muun epidemiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi, poissaolo on lähtökohtaisesti luvallinen. Siitä ei silloin koidu työntekijälle työoikeudellisia seurauksia.  

Poissaolo ei toisaalta ole automaattisesti palkallista, vaikka sille olisi hyväksyttävä syy. Työnantajalla ei ole lain mukaan velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa poissaoloajalta, jos poissaolo johtuu viranomaisen määräämästä karanteenista tai eristyksestä, ellei työntekijä itse ole sairaana.

Vaikkei työnantajalla olekaan palkanmaksuvelvollisuutta, jotkut työnantajat ovat maksaneet työntekijöilleen palkkaa, jos he ovat jääneet karanteeniin työmatkalla. Jos Kela myöntää työntekijälle tartuntatautipäivärahaa karanteenin johdosta, päiväraha maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa poissaolon ajalta. Tartuntatautipäivärahan suuruus vastaa täyttä ansionmenetystä, eikä päivärahan saaminen edellytä omavastuuaikaa.

Vuosilomaa kertyy myös karanteenin aikana

Vuosiloman ansainnassa viranomaisen asettama karanteeni katsotaan työssäolon veroiseksi, ja työntekijä ansaitsee lomaa normaalisti tällaiselta ajalta. Sama sääntö pätee myös silloin, jos työntekijä eristetään esimerkiksi perheenjäsenen sairastumisen vuoksi.

Työnantajan keinot reagoida työn estymiseen ja työn vähentymiseen

Koronavirus-epidemian leviämisen ja pandemiaksi muuttumisen myös viranomaiset ovat ryhtyneet asettamaan kieltoja ja rajoituksia, jotka voivat aiheuttaa yllättävän työnteon estymisen työpaikalla.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä on erityissäännös palkanmaksuvelvollisuudesta sellaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa työnteko on estynyt työsopimussuhteen osapuolista riippumattomasta syystä. Säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, mutta kuitenkin enintään 14 päivän ajalta. Säännöstä voidaan soveltaa vain sellaisessa tilanteessa, jossa työnteon esteenä on yllättävä ja poikkeuksellinen, sekä työntekijästä että työnantajasta riippumaton tapahtuma.

Viranomaisten määräyksestä aiheutuva työnteon estyminen (esimerkiksi viranomaisen antama kielto), voidaan tulkita tällaiseksi riippumattomaksi syyksi. Jotta säännöstä voitaisiin soveltaa, työnteon estymisen on oltava suora seuraus asetetusta viranomaistoimesta. Lisäksi työnteon estyminen on arvioitava jokaisen työntekijän osalta erikseen ja samalla myös varmistaa, voidaanko työntekijälle tarjota esteen ajaksi muuta työtä.

Jos työnteko estyy edellä kerrotulla tavoin, työntekijälle on maksettava palkkaa työnteon estymisen ajalta enintään 14 päivän ajan.

Viranomaisten antamat suositukset eivät aiheuta välttämättä samalla tavalla työnteon estymistä, kuin viranomaisen antama kielto.

Vaikka työsopimuslaki ei sisällä menettelyohjeita työntekijöiden informoimisesta työnteon estymisestä eikä tähän liity yhteistoimintavelvoitetta. Työnantajan on kuitenkin suositeltavaa informoida ainakin niitä työntekijöitä, joiden työnteko estyy työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaan.  

On tärkeää huomata, että ns. yleinen tarve saavuttaa säästöjä tai reagoida esim. kysynnän laskuun koronaviruksen takia, ei ole työsopimuslain 2 luvun 12 §:n tarkoittama työnteon estyminen. Tällaisessa tilanteessa kyseeseen voi tulla työntekijöiden lomauttaminen, edellyttäen että lomauttamiselle on peruste työsopimuslaissa. Lomauttamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut voidaan käynnistää, kun työnantaja suunnittelee lomauttamisia ja työnantajalla riittävä varmuus suunniteltujen lomautusten perusteista ja tosiasioista niin, että henkilöstövaikutukset voidaan arvioida.

Päivitä yrityksesi toimintaohjeet

Työnantajan tulee ohjeistaa työntekijöitä siitä, miten sairastuessa toimitaan. Esimerkiksi EK on suositellut, että koronavirusepidemian aikana työntekijät voisivat jäädä muutaman päivän sairauslomalle omalla ilmoituksellaan.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta myös ulkomaan työmatkoilla. Työnantajan on siksi pidettävä silmällä viranomaisohjeita ja matkustusrajoituksia ja päivitettävä työpaikan toimintaohjeita niiden mukaisesti. On hyvä selvittää etukäteen, korvaavatko yhtiön matkavakuutukset koronaviruksen aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia. Työmatkalle lähteville työntekijöille tulisi antaa tarkat ohjeet siitä, mitä tehdä, jos he epäilevät sairastuneensa matkan aikana tai sen jälkeen.

Myös työpaikan etätyökäytännöt kannattaa käydä läpi ja pohtia, miten työt järjestettäisiin, jos epidemia johtaisi laajaan karanteeniin Suomessa.