Hallitus on antanut 19.5.2016 eduskunnalle esityksen (HE 83/2016 vp) laeiksi kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista ja kilpailulain muuttamisesta, joilla pannaan täytäntöön asiaa koskeva EU-direktiivi.
24.5.2016
Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus muuttuu – lakiehdotus eduskunnalle 19.5.2016
Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä työryhmä julkaisi aiemmin viime vuonna mietinnön lainsäädännön muutosehdotuksesta (ks. uutinen 3.7.2015).
Työryhmän mietinnöstä poiketen hallituksen esitykseen ei sisällytetty ehdotusta taloudellisesta seuraannosta. Ehdotettuun lakiin ei siis sisälly säännöksiä siitä, että esimerkiksi liiketoimintakaupassa ostaja olisi velvollinen maksamaan vahingot, jotka kaupan kohde on aiheuttanut ennen yrityskauppaa, jos ostaja tiesi tai sen olisi pitänyt tietää kilpailuoikeuden rikkomisesta. Taloudellinen seuraanto jää siten oikeuskäytännön varaan.
Muutoin lakiehdotus vastaa pääosin asiasisällöltään työryhmämietintöä. Hallituksen esitys sisältää säännöksiä muun muassa kartelleja koskevasta vahinko-olettamasta, ylihinnan siirtämiseen liittyvistä todistustaakkasäännöistä sekä sakoista vapautetun yrityksen yhteisvastuun ja takautumisoikeuden rajauksesta. Lisäksi ehdotetussa laissa säädettäisiin rikkomuksen toteavan päätöksen vaikutuksesta vahingonkorvaustuomioon, korosta, todisteiden esittämisestä, sovintoratkaisun vaikutuksista vahingonkorvaukseen sekä vanhentumisesta.
Lakiehdotuksessa näyttötaakka on kartellien osalta käännetty eli kartellin oletetaan aiheuttaneen vahinkoa, jollei rikkomiseen syyllistynyt muuta näytä. Vahinko-olettama soveltuisi vain kartelleihin, ja esimerkiksi määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksissa kantajan on näytettävä, että kilpailunrajoituksesta on aiheutunut vahinkoa.
Lakiehdotuksessa esitetään vanhentumisajaksi viisi vuotta siitä, kun kantaja on saanut tietää tai sen olisi pitänyt saada tietää rikkomuksesta, vahingosta sekä vastuussa olevasta. Viiden vuoden vanhentumisaika kuitenkin keskeytyy kilpailuviranomaisen käsittelyn ajaksi, kunnes lainvoimaisesta ratkaisusta on kulunut vuosi, sekä sovintoneuvottelun ajaksi. Oikeus vahingonkorvaukseen ei kuitenkaan vanhene, jos kanne nostetaan vuoden kuluttua lainvoimaisesta ratkaisusta tai kymmenen vuoden kuluttua kilpailuoikeuden rikkomispäivästä tai jatketun rikkomuksen päättymispäivästä. Vahingonkärsijä voi vedota pisimpään vanhentumisaikaan. Vanhentumisajan katkaisu on tehtävä kaikissa tapauksissa kanteella.
Muutokset kilpailulakiin koskevat ainoastaan ehdotetusta vahingonkorvauslaista johtuvia termien lisäyksiä.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 26.12.2016.
Hallituksen esitykseen pääset täältä.
Annamme mielellämme lisätietoja:
Sari Hiltunen
Hannele Huimala
Salla Mäntykangas-Saarinen
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Efima – Tekoälyliiketoiminnan myynti
Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella.
Julkaistu 21.9.2026
Neoen – Datakeskuksen myynti
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation.
Julkaistu 17.9.2026
Jolt Capital ja Tesi – Sijoitus VEV:iin
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä – Immateriaalioikeudelliset asiat
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa.
Julkaistu 9.9.2026