3.7.2015

Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus muuttuu – mietintö tulevasta lainsäädännöstä julkaistu

Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä työryhmä on julkaissut 16.6.2015 mietinnön kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten sääntelyn muuttamisesta Suomessa. Mietintö on kirjoitettu suoraan hallituksen esityksen muotoon. Mietinnössä ehdotetaan, että säädettäisiin uusi erillislaki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Ehdotuksen taustalla on EU:n direktiivi, joka tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 27.12.2016.

Direktiivin ja tulevan kansallisen lainsäädännön tavoitteeksi on asetettu mm. vahingonkorvauskanteiden nostamisen helpottaminen ja kanteiden käsittelyn kehittäminen siten, että kilpailunrikkomuksista vahinkoa kärsineet voivat saada täyden korvauksen vahingosta.

Ehdotettu laki muuttaa kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen sääntelyä Suomessa kantajamyönteisemmäksi. Lain voimaantulon myötä onkin odotettavissa, että kilpailuoikeudellisten vahingonkorvauskanteiden lukumäärä entisestään kasvaa.

Monelta osin uudessa laissa säädettäisiin direktiivin mukaisista vähimmäisvaatimuksista, jotka jo nykyisin sisältyvät kansalliseen lainsäädäntöömme. Direktiivi edellyttää kuitenkin säädettäväksi mm. seuraavista seikoista, joita ei toistaiseksi ole kansallisessa laissamme, ja jotka mietinnössä ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista:


Myös takautumis- eli regressivastuiden osalta sakoista vapautuneen asema olisi parempi kuin muiden rikkomukseen osallistuneiden. Lähtökohtaisesti korvausvelvollisten kesken korvausmäärä jaettaisiin huomioiden kunkin viaksi jäävä syyllisyyden määrä. Seuraamusmaksusta vapautuneen korvausvelvollisen osuus ei kuitenkaan saisi ylittää vahinkoa, jonka se on aiheuttanut suorille tai välillisille ostajilleen tai toimittajilleen. 


Mietinnössä ehdotetaan vahingonkorvauksen taloudellista seuraantoa, vaikka direktiivissä tätä ei edellytetä tai edes lainkaan käsitellä. Taloudellisella seuraannolla tarkoitetaan mietinnössä sitä, että esimerkiksi liiketoimintakaupassa myös ostaja on velvollinen maksamaan yrityskauppaa edeltäneellä ajanjaksolla kaupan kohteen aiheuttamat vahingot, jos ostaja tiesi tai sen olisi pitänyt tietää kilpailuoikeuden rikkomisesta. Ainakaan toistaiseksi vastaavaa lainsäädäntöä tai edes oikeuskäytäntöä ei ole muissa EU-maissa.

Toisaalta eräitä direktiivin mahdollistamia seikkoja ei ehdoteta sisällytettäväksi kansalliseen lainsäädäntöömme. Esimerkiksi sovintomenettelyn sakkoa alentavaa vaikutusta ei ehdoteta lisättäväksi kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka direktiivi tämän mahdollistaisi.

Tulevan lainsäädännön sisältöön on vielä mahdollista vaikuttaa ennen kuin asia siirtyy Eduskunnalle. Lausunnot työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa viimeistään 11.9.2015. Keskustelemme mielellämme kanssanne ehdotuksen käytännön vaikutuksista yrityksenne kannalta.

 

Annamme mielellämme lisätietoja:
Sari Hiltunen
Mikko Huimala
Salla Mäntykangas-Saarinen

 

Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla

Uusimmat referenssit

Avustimme Marina Groupiin kuuluvaa Hopeasalmen Telakka Oy:tä Iisiveneilyn ja Porvoon Venekorjaamon yritysostoissa. Yritysostot ovat osa Marina Groupin laajentumista Suomen venesatama- ja telakkamarkkinaan sekä vahvistavat sen asemaa Quattro Marine -brändin alla. Yritysostojen jälkeen Quattro Marinen Suomen toiminnot muodostuvat Hopeasalmen Telakasta, joka operoi telakoita Helsingin Mustikkamaalla ja Porvoon Tolkkisissa, sekä Iisiveneilystä ja Porvoon Venekorjaamosta. Marina Group on venesatama- ja telakkapalveluita tarjoava konserni, jonka omistaa pääomasijoittaja Norvestor. Yhtiö on kasvanut nopeasti yritysostojen kautta Pohjoismaiden suurimmaksi veneilyalan palveluntarjoajaksi hankittuaan noin vuoden aikana 24 venesatamaa ja telakkaa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa .
Julkaistu 24.8.2026
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä NIB:n kanssa 250 miljoonan euron sopimuksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainalla rahoitetaan Nesteen tutkimus- ja kehittämisinvestointeja (T&K), joiden tavoitteena on kehittää ratkaisuja heikompilaatuisten raaka-aineiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi uusiutuviksi tuotteiksi, sekä Porvoon jalostamon investointeja nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Lainalla tuetuissa T&K-toiminnoissa keskitytään uusiutuvien ratkaisujen kehittämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden parantaminen sekä teknologiat, jotka mahdollistavat heikompilaatuisten jäte- ja tähdevirtojen jalostamisen korkealaatuisiksi uusiutuviksi lopputuotteiksi. Osa rahoituksesta tukee yhtiön Porvoon nesteytetyn jätemuovin investointia, joka liittyy heikompilaatuisen jätemuovin jalostamiseen korkealaatuiseksi raaka‑aineeksi teollisessa mittakaavassa. Investointi edistää kiertotalousratkaisuja mahdollistamalla vaikeasti kierrätettävän jätemuovin käytön neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Laitos voi käsitellä vuosittain jopa 150 000 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Tuotannon ylösajo alkoi vuonna 2026.
Julkaistu 19.8.2026
Neuvoimme Aspo Oyj:tä, ESL Shipping Oy:tä ja AtoBatC Shipping AB:ta rahoitukseen liittyvissä asioissa Aspon osittaisjakautumisessa. Yhtiön on tarkoitus jakautua siten, että kaikki sen omistamat ESL Shipping Oy:n osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, jonka nimeksi tulee ESL Shipping Group Oyj. ESL Shipping Groupin osakkeet on tarkoitus hakea kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin säännellylle markkinalle. Lisäksi Aspo on tarkoitus nimetä jakautumisen yhteydessä uudelleen Telko Group Oyj:ksi. 
Julkaistu 19.8.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026