Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä työryhmä on julkaissut 16.6.2015 mietinnön kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten sääntelyn muuttamisesta Suomessa. Mietintö on kirjoitettu suoraan hallituksen esityksen muotoon. Mietinnössä ehdotetaan, että säädettäisiin uusi erillislaki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Ehdotuksen taustalla on EU:n direktiivi, joka tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 27.12.2016.
3.7.2015
Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus muuttuu – mietintö tulevasta lainsäädännöstä julkaistu
Direktiivin ja tulevan kansallisen lainsäädännön tavoitteeksi on asetettu mm. vahingonkorvauskanteiden nostamisen helpottaminen ja kanteiden käsittelyn kehittäminen siten, että kilpailunrikkomuksista vahinkoa kärsineet voivat saada täyden korvauksen vahingosta.
Ehdotettu laki muuttaa kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen sääntelyä Suomessa kantajamyönteisemmäksi. Lain voimaantulon myötä onkin odotettavissa, että kilpailuoikeudellisten vahingonkorvauskanteiden lukumäärä entisestään kasvaa.
Monelta osin uudessa laissa säädettäisiin direktiivin mukaisista vähimmäisvaatimuksista, jotka jo nykyisin sisältyvät kansalliseen lainsäädäntöömme. Direktiivi edellyttää kuitenkin säädettäväksi mm. seuraavista seikoista, joita ei toistaiseksi ole kansallisessa laissamme, ja jotka mietinnössä ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista:
Myös takautumis- eli regressivastuiden osalta sakoista vapautuneen asema olisi parempi kuin muiden rikkomukseen osallistuneiden. Lähtökohtaisesti korvausvelvollisten kesken korvausmäärä jaettaisiin huomioiden kunkin viaksi jäävä syyllisyyden määrä. Seuraamusmaksusta vapautuneen korvausvelvollisen osuus ei kuitenkaan saisi ylittää vahinkoa, jonka se on aiheuttanut suorille tai välillisille ostajilleen tai toimittajilleen.
Mietinnössä ehdotetaan vahingonkorvauksen taloudellista seuraantoa, vaikka direktiivissä tätä ei edellytetä tai edes lainkaan käsitellä. Taloudellisella seuraannolla tarkoitetaan mietinnössä sitä, että esimerkiksi liiketoimintakaupassa myös ostaja on velvollinen maksamaan yrityskauppaa edeltäneellä ajanjaksolla kaupan kohteen aiheuttamat vahingot, jos ostaja tiesi tai sen olisi pitänyt tietää kilpailuoikeuden rikkomisesta. Ainakaan toistaiseksi vastaavaa lainsäädäntöä tai edes oikeuskäytäntöä ei ole muissa EU-maissa.
Toisaalta eräitä direktiivin mahdollistamia seikkoja ei ehdoteta sisällytettäväksi kansalliseen lainsäädäntöömme. Esimerkiksi sovintomenettelyn sakkoa alentavaa vaikutusta ei ehdoteta lisättäväksi kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka direktiivi tämän mahdollistaisi.
Tulevan lainsäädännön sisältöön on vielä mahdollista vaikuttaa ennen kuin asia siirtyy Eduskunnalle. Lausunnot työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa viimeistään 11.9.2015. Keskustelemme mielellämme kanssanne ehdotuksen käytännön vaikutuksista yrityksenne kannalta.
Annamme mielellämme lisätietoja:
Sari Hiltunen
Mikko Huimala
Salla Mäntykangas-Saarinen
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Neoen – Datakeskuksen myynti
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation.
Julkaistu 17.9.2026
Jolt Capital ja Tesi – Sijoitus VEV:iin
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä – Immateriaalioikeudelliset asiat
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa.
Julkaistu 9.9.2026
NoHo Partners – 50 miljoonan euron vakuudellinen joukkovelkakirjalaina ja 97 miljoonan euron senioriehtoinen vakuudellinen lainasopimus
Avustimme NoHo Partners Oyj:tä 50 miljoonan euron senioriehtoisen vakuudellisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainan laina-aika on neljä vuotta ja se erääntyy 10.9.2030. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan kolmen kuukauden EURIBOR-korkoa lisättynä 4,375 prosenttiyksikön vuotuisella marginaalilla. Joukkovelkakirjat allokoitiin kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Avustimme NoHo Partnersia myös yhtiön uuden senioriehtoisen vakuudellisen lainasopimuksen neuvottelussa. Lainasopimus käsittää 60 000 000 euron määräaikaislainajärjestelyn (term loan facility), 10 000 000 euron investointilainajärjestelyn (capex facility) ja 27 000 000 euron luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility). ”Olemme ilahtuneita sijoittajien osoittamasta mielenkiinnosta joukkovelkakirjalainaa kohtaan, mikä kertoo luottamuksesta yhtiön strategiaan. Joukkovelkakirjalainan onnistunut liikkeeseenlasku yhdessä uuden lainasopimuksen kanssa pidentää rahoituksemme maturiteettia ja mahdollistaa yhtiön kasvustrategian toteuttamisen myös jatkossa. Haluan kiittää kaikkia sijoittajia osallistumisesta sekä yhteistyöpankkia joukkovelkakirjalainan hyvästä toteutuksesta” , sanoo NoHo Partnersin toimitusjohtaja Jarno Suominen. OP Yrityspankki Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjänä. NoHo Partners on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.
Julkaistu 4.9.2026