Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä työryhmä on julkaissut 16.6.2015 mietinnön kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten sääntelyn muuttamisesta Suomessa. Mietintö on kirjoitettu suoraan hallituksen esityksen muotoon. Mietinnössä ehdotetaan, että säädettäisiin uusi erillislaki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Ehdotuksen taustalla on EU:n direktiivi, joka tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 27.12.2016.
3.7.2015
Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus muuttuu – mietintö tulevasta lainsäädännöstä julkaistu
Direktiivin ja tulevan kansallisen lainsäädännön tavoitteeksi on asetettu mm. vahingonkorvauskanteiden nostamisen helpottaminen ja kanteiden käsittelyn kehittäminen siten, että kilpailunrikkomuksista vahinkoa kärsineet voivat saada täyden korvauksen vahingosta.
Ehdotettu laki muuttaa kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen sääntelyä Suomessa kantajamyönteisemmäksi. Lain voimaantulon myötä onkin odotettavissa, että kilpailuoikeudellisten vahingonkorvauskanteiden lukumäärä entisestään kasvaa.
Monelta osin uudessa laissa säädettäisiin direktiivin mukaisista vähimmäisvaatimuksista, jotka jo nykyisin sisältyvät kansalliseen lainsäädäntöömme. Direktiivi edellyttää kuitenkin säädettäväksi mm. seuraavista seikoista, joita ei toistaiseksi ole kansallisessa laissamme, ja jotka mietinnössä ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista:
Myös takautumis- eli regressivastuiden osalta sakoista vapautuneen asema olisi parempi kuin muiden rikkomukseen osallistuneiden. Lähtökohtaisesti korvausvelvollisten kesken korvausmäärä jaettaisiin huomioiden kunkin viaksi jäävä syyllisyyden määrä. Seuraamusmaksusta vapautuneen korvausvelvollisen osuus ei kuitenkaan saisi ylittää vahinkoa, jonka se on aiheuttanut suorille tai välillisille ostajilleen tai toimittajilleen.
Mietinnössä ehdotetaan vahingonkorvauksen taloudellista seuraantoa, vaikka direktiivissä tätä ei edellytetä tai edes lainkaan käsitellä. Taloudellisella seuraannolla tarkoitetaan mietinnössä sitä, että esimerkiksi liiketoimintakaupassa myös ostaja on velvollinen maksamaan yrityskauppaa edeltäneellä ajanjaksolla kaupan kohteen aiheuttamat vahingot, jos ostaja tiesi tai sen olisi pitänyt tietää kilpailuoikeuden rikkomisesta. Ainakaan toistaiseksi vastaavaa lainsäädäntöä tai edes oikeuskäytäntöä ei ole muissa EU-maissa.
Toisaalta eräitä direktiivin mahdollistamia seikkoja ei ehdoteta sisällytettäväksi kansalliseen lainsäädäntöömme. Esimerkiksi sovintomenettelyn sakkoa alentavaa vaikutusta ei ehdoteta lisättäväksi kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka direktiivi tämän mahdollistaisi.
Tulevan lainsäädännön sisältöön on vielä mahdollista vaikuttaa ennen kuin asia siirtyy Eduskunnalle. Lausunnot työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa viimeistään 11.9.2015. Keskustelemme mielellämme kanssanne ehdotuksen käytännön vaikutuksista yrityksenne kannalta.
Annamme mielellämme lisätietoja:
Sari Hiltunen
Mikko Huimala
Salla Mäntykangas-Saarinen
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Rahoittajat ja vientitakuulaitokset – 514,4 miljoonan euron vihreä projektirahoitus Easpring Finland New Materialsin CAM-tehtaalle
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa.
Julkaistu 21.7.2026
Delta Capacity – BESS-energiavarastohankkeen osto
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Swedbank – Trophin suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoitus
Avustimme Swedbank AB:tä (publ) suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoituksessa. Kiinteistösalkku on Trophin suomalaisten tytäryhtiöiden omistuksessa. Trophi on Pohjoismaiden johtava päivittäistavarakauppavetoisiin vähittäiskauppakiinteistöihin keskittyvä kiinteistöyhtiö, jonka kiinteistösalkkuun kuuluu 278 kohdetta Ruotsissa ja Suomessa. Suomi on Trophille edelleen kehittyvä ja strategisesti tärkeä markkina, ja sen osuus yhtiön vuokratuotoista ja kiinteistöjen arvosta on noin 30 prosenttia.
Julkaistu 17.7.2026
HANZA – Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnan hankinta
Toimimme HANZA:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat. Järjestely toteutetaan liiketoiminta- ja osakekauppana, ja se kattaa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat Suomessa sekä kahden virolaisen ja kahden puolalaisen tytäryhtiön osakkeet. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 viimeisen neljänneksen aikana. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. HANZA:lla on noin 5 000 työntekijää, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia Ruotsin kruunua. Avustamme HANZA:a tässä transaktiossa yhteistyössä ruotsalaisen asianajotoimisto Lindahlin kanssa.
Julkaistu 15.7.2026