Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus muuttuu – mietintö tulevasta lainsäädännöstä julkaistu

Direktiivin ja tulevan kansallisen lainsäädännön tavoitteeksi on asetettu mm. vahingonkorvauskanteiden nostamisen helpottaminen ja kanteiden käsittelyn kehittäminen siten, että kilpailunrikkomuksista vahinkoa kärsineet voivat saada täyden korvauksen vahingosta.

Ehdotettu laki muuttaa kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen sääntelyä Suomessa kantajamyönteisemmäksi. Lain voimaantulon myötä onkin odotettavissa, että kilpailuoikeudellisten vahingonkorvauskanteiden lukumäärä entisestään kasvaa.

Monelta osin uudessa laissa säädettäisiin direktiivin mukaisista vähimmäisvaatimuksista, jotka jo nykyisin sisältyvät kansalliseen lainsäädäntöömme. Direktiivi edellyttää kuitenkin säädettäväksi mm. seuraavista seikoista, joita ei toistaiseksi ole kansallisessa laissamme, ja jotka mietinnössä ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista:

Myös takautumis- eli regressivastuiden osalta sakoista vapautuneen asema olisi parempi kuin muiden rikkomukseen osallistuneiden. Lähtökohtaisesti korvausvelvollisten kesken korvausmäärä jaettaisiin huomioiden kunkin viaksi jäävä syyllisyyden määrä. Seuraamusmaksusta vapautuneen korvausvelvollisen osuus ei kuitenkaan saisi ylittää vahinkoa, jonka se on aiheuttanut suorille tai välillisille ostajilleen tai toimittajilleen. 

Mietinnössä ehdotetaan vahingonkorvauksen taloudellista seuraantoa, vaikka direktiivissä tätä ei edellytetä tai edes lainkaan käsitellä. Taloudellisella seuraannolla tarkoitetaan mietinnössä sitä, että esimerkiksi liiketoimintakaupassa myös ostaja on velvollinen maksamaan yrityskauppaa edeltäneellä ajanjaksolla kaupan kohteen aiheuttamat vahingot, jos ostaja tiesi tai sen olisi pitänyt tietää kilpailuoikeuden rikkomisesta. Ainakaan toistaiseksi vastaavaa lainsäädäntöä tai edes oikeuskäytäntöä ei ole muissa EU-maissa.

Toisaalta eräitä direktiivin mahdollistamia seikkoja ei ehdoteta sisällytettäväksi kansalliseen lainsäädäntöömme. Esimerkiksi sovintomenettelyn sakkoa alentavaa vaikutusta ei ehdoteta lisättäväksi kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka direktiivi tämän mahdollistaisi.

Tulevan lainsäädännön sisältöön on vielä mahdollista vaikuttaa ennen kuin asia siirtyy Eduskunnalle. Lausunnot työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa viimeistään 11.9.2015. Keskustelemme mielellämme kanssanne ehdotuksen käytännön vaikutuksista yrityksenne kannalta.

Annamme mielellämme lisätietoja:
Sari Hiltunen
Mikko Huimala
Salla Mäntykangas-Saarinen

Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla