KHO:lta kaksi merkittävää päätöstä konsernin sisäisten lainojen korkovähennyksistä

Tulojen ja varojen kohdentaminen kiinteälle toimipaikalle

Molemmat tapaukset koskivat tilannetta, jossa ulkomainen konserniyhtiö oli perustanut Suomeen sivuliikkeen, minkä jälkeen toisen konserniyhtiön osakkeita oli myyty konsernin sisällä ja siirretty suomalaiselle sivuliikkeelle. Osakekauppaan liittyvät konsernin sisäiset lainat oli niin ikään siirretty sivuliikkeelle.

Kummassakin tapauksessa kysymys oli nimenomaan siitä, voidaanko sivuliikkeelle siirrettyjä osakkeita käsitellä sivuliikkeeseen kuuluvana omaisuutena ja oliko sivuliikkeellä oikeus vähentää kyseisten osakkeiden hankkimisen rahoittamiseksi otetun velan korot verotuksessaan. KHO katsoi kummassakin tapauksessa, etteivät yhtiöt olleet näyttäneet riittäviä liiketaloudellisia perusteita, joiden mukaan osakkeet liittyisivät sivuliikkeen harjoittamaan liiketoimintaan. Tämän vuoksi sivuliike ei voinut vähentää osakekaupasta aiheutuneita korkokuluja verotuksessaan.

Vaikka päätöksillä on sama lopputulos, on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota päätösten erilaisiin perusteluihin. Päätöksessä KHO 2016:71 tarkastellussa tapauksessa sivuliikkeelle oli siirretty toimintoja ja henkilökuntaa vain vähäisessä määrin. KHO katsoi, etteivät sivuliikkeen edustajat käyttäneet määräysvaltaa liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä, vaan tällainen määräysvalta kuului sivuliikkeen ulkomaiselle hallintoelimelle tai koko konsernin emoyhtiölle. Näin ollen toimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet eivät olleet sivuliikkeessä harjoitetun elinkeinotoiminnan pysyvässä käytössä eikä niitä tule pitää sivuliikkeeseen kuuluvina varoina.

Veron kiertämistä koskevien säännösten soveltaminen

Päätöksessä 2016:72 KHO katsoi äänestyksen jälkeen, että liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden luovuttaminen Suomeen perustetulle sivuliikkeelle oli tosiasiassa osa monivaiheista järjestelyä, jota oli arvioitava kokonaisuutena ottaen samalla huomioon veron kiertämistä koskevien säännösten soveltaminen. Kyseisessä tapauksessa yhdysvaltalainen yhtiö luovutti ensin toimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet ruotsalaiselle tytäryhtiölle, josta ne kohdennettiin Suomeen perustetulle sivuliikkeelle. KHO katsoi muun muassa, että järjestelyihin oli ryhdytty tarkoituksena vapautua suoritettavasta verosta konserniavustusjärjestelmää ja korkovähennystä hyödyntämällä. Tämän vuoksi KHO päätti, etteivät järjestelyistä aiheutuneet korkomenot olleet vähennyskelpoisia.

Vaikutukset verosuunnitteluun

Päätökset ovat merkittäviä, sillä niissä kyseenalaistetaan sivuliikerakenteen käyttäminen konsernin sisäisten osakekauppojen omistusvälineenä. Oikeus totesi muun muassa, että kun otetaan huomioon, mitä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n malliverosopimuksen kommentaarissa on todettu, näitä osakkeita ja lainaa ei olisi voitu allokoida sivuliikkeelle kyseisten tapausten olosuhteissa. Oikeus korosti lisäksi, että veron kiertämistä koskevan säännöksen mahdollisen soveltumisen arvioinnissa lähtökohtana on riittävän liiketaloudellisen perusteen puuttuminen. Suomalaisissa tuomioistuimissa on tällä hetkellä vireillä vastaavia tapauksia, joiden lopputulokseen nyt annetut päätökset todennäköisesti vaikuttavat olosuhteista riippuen.

Verohallinto on antanut edellä mainittujen ratkaisujen seurauksena lausunnon (Verohallinnon tiedote, 27.5.2016), jossa se suosittelee, että yritykset varmistaisivat merkittävien yritysjärjestelyjen tai muiden veroriskejä sisältävien toimiensa verotuskohtelun jo etukäteen Verohallinnosta.